Rekrytointiprosessit pk-yrityksissä

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää: minkälaisia käytäntöjä pk-yritykset käyttävät rekrytointiprosesseissaan, minkälaiseksi rekrytointi mielletään pk-yrityksissä ja minkälaisia haasteita rekrytointiprosesseissa nousee esille. Tavoitteet opinnäytetyön sisällölle syntyivät halusta selvittää Suomen yhden suurimpien työllistäjien eli pk-yritysten rekrytointiprosessien käytäntöjä. Suomalaisten pk-yritysten liikevaihto oli kasvanut lokakuussa 2017 7,5 prosentin verran edelliseen vuoteen nähden, jonka vuoksi valtionvarainministeriö ennustaa vuodelle 2018 kasvuloikkaa työllistymistilanteelle, sillä pk-yritykset luovat vuosittain merkittävän määrän työpaikkoja Suomessa. Pk-yritykset ovat suurimpia työllistäjiä Suomessa ja työllistymistilanteen parantumista ennustetaan pk-yritysten liikevaihdon parantumisen johdosta. Annetun ennusteen perusteella syntyi idea tämän opinnäytetyön aiheeseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä, jossa aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluilla, viidelle erikokoiselle pk-yritykselle eri toimialoilta, joiden henkilöstömäärä vaihteli 8 – 133 henkilön välillä. Haastateltavana olivat yrityksen rekrytointia aktiivisesti hoitavat henkilöt. Tutkimustulosten mukaan kaikilla yrityksillä oli käytössään rekrytointiprosessit, jotka noudattivat tietoperustassa esitetyn rekrytointiprosessin mallia. Suurimpia haasteita rekrytointien osalta nousi esille: rekrytointiprosessin oikea ajoitus, resurssihaasteet, haluttujen osaajaprofiilien tavoittaminen ja virherekrytointien minimoiminen. Näihin haasteisiin ehdotetaan rekrytoinnin tueksi: oppilaitosyhteistyön aloittaminen/lisääminen ja työnantajabrändin kehittäminen eri näkökulmista katsoen

An evolutionary computation approach for optimizing connectivity in disaster response scenarios

This article presents an evolutionary computation approach for increasing connectivity in disaster scenarios. Connectivity is considered to be of critical importance in disaster scenarios due to constrained and mobile conditions. Herein, we propose the deployment of a number of auxiliary static nodes which their purpose is to increase the reachability of broadcast emergency packets among the nodes which are participating in the disaster scenario. These nodes represent people and vehicles acting in rescue operations. The main goal is to find the optimum positions for the auxiliary nodes, reinforcing the communications in points where certain lack of connectivity is found. These points will depend on the movements of the rescue teams which are influenced by tactical reasons. Due to the complexity of the problem and the number of parameters to be considered, a genetic algorithm combined with the network simulator NS-2 is proposed to find the optimum positions of the auxiliary nodes. Specifically, NS- 2 is used to model the communication layers and provide the fitness function guiding the genetic search. The proposed approach has been tested using the disaster mobility model included in the motion generator BonnMotion. The simulation results that have been obtained demonstrate the feasibility of the proposed approach and illustrate its applicability in other scenarios where certain lack of connectivity is eviden

Sudden Death Revisited: Regression Of Stereotypies Into A Behavioral Trap

Rats were injected with 20 mg/kg of d-amphetamine sulfate to elicit stereotypic stages which were recorded. These stages were (1) increase in forward locomotion; (2) head and paw rotation; (3) tactile visual avoidance; (k) circling; (5) backing; (6) reflexive stages. Upon reaching the reflexive stage a rat was placed in water, either 21.5° C or C, after which the rat dove underwater and exhibited many of the same stereotypies seen on land. Out of 19 subjects, 2 died during observation on land, 16 drowned in a mean time of f 0.2 seconds when placed in water If? minutes after the amphetamine injection (IP), 1 rat swam the required 9 minutes while under the influence of amphetamine

Search based software engineering: Trends, techniques and applications

© ACM, 2012. This is the author's version of the work. It is posted here by permission of ACM for your personal use. Not for redistribution. The definitive version is available from the link below.In the past five years there has been a dramatic increase in work on Search-Based Software Engineering (SBSE), an approach to Software Engineering (SE) in which Search-Based Optimization (SBO) algorithms are used to address problems in SE. SBSE has been applied to problems throughout the SE lifecycle, from requirements and project planning to maintenance and reengineering. The approach is attractive because it offers a suite of adaptive automated and semiautomated solutions in situations typified by large complex problem spaces with multiple competing and conflicting objectives. This article provides a review and classification of literature on SBSE. The work identifies research trends and relationships between the techniques applied and the applications to which they have been applied and highlights gaps in the literature and avenues for further research.EPSRC and E

Spectroscopic Detection of Caries Lesions

Background. A caries lesion causes changes in the optical properties of the affected tissue. Currently a caries lesion can be detected only at a relatively late stage of development. Caries diagnosis also suffers from high interobserver variance. Methods. This is a pilot study to test the suitability of an optical diffuse reflectance spectroscopy for caries diagnosis. Reflectance visible/near-infrared spectroscopy (VIS/NIRS) was used to measure caries lesions and healthy enamel on extracted human teeth. The results were analysed with a computational algorithm in order to find a rule-based classification method to detect caries lesions. Results. The classification indicated that the measured points of enamel could be assigned to one of three classes: healthy enamel, a caries lesion, and stained healthy enamel. The features that enabled this were consistent with theory. Conclusions. It seems that spectroscopic measurements can help to reduce false positives at in vitro setting. However, further research is required to evaluate the strength of the evidence for the method’s performance.Copyright © 2013 Mika Ruohonen et al. This is an open access article distributed under the Creative Commons Attribution License (https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Test Image Generator ARMmovie.c : for a Vis-NIR spectral camera development

This report describes a C language program that can be used in both offline or online generation of test images for a special spectral camera prototype software that is run on a Field Programmable Gate Array (FPGA). The FPGA has two ARM processor cores on the same chip where the program can be run under an operating system, such as Linux, or actually its reduced version called Petalinux, or immediately in a ’baremetal’ mode without any operating system as a stand-alone ARM assembler program. It was this flexibility of running modes and the limited memory resources of the FPGA board, which were the main reasons why C language realisation was chosen. The program is designed to be used for both supporting software development and for online self-test type operations in the camera support software run on an FPGA that contains also two traditional ARM processors. The program generates purely synthetic images, or patterns, or can blend real images read from files with synthetic patterns. There are a set of parameters controlling the generation details and they can be input from a file, or they can be introduced via an internal data structure that can be manually tailored before the compilation. The program can generate single images or a sequence of images that can be e.g. externally be combined into a gif animation file.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Månne : En korpusbaserad studie av satsadverbialet månne i finlandssvenska och sverigesvenska tidningstexter

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten ruotsin kielen månne-sanaa käytetään nykyruotsissa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, voisiko sanan määritellä finlandismiksi. Tutkielman pääpaino on suomenruotsalaisessa kielenkäytössä. Ruotsinruotsalaista aineistoa käytetään työssä vertailuaineistona. Tutkimusaineistona käytetään 2010-luvun sanomalehdistä koostettuja korpuksia. Korpukset ovat Göteborgin yliopiston ylläpitämiä ja kaikille avoimia internetissä. Aineisto koostuu 22:sta suomenruotsalaisesta ja 8:sta ruotsinruotsalaisesta korpuksesta. Korpuksista on korpustyökalun avulla eroteltu kaikki sanan månne sisältävät lauseet. Lauseita on suomenruotsalaisessa aineistossa 147 ja ruotsinruotsalaisessa aineistossa 161 kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytetään pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Aineistolle tehdään laaja syntaktinen analyysi, joka keskittyy sanan månne sijaintiin lauseessa sekä lauseen sanajärjestykseen. Tutkielmassa selviää, että månne on yleisempi sana suomenruotsalaisessa aineistossa. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy lauseen alussa suurimmassa osassa lauseista. Lauseen lopussa sanaa ei käytetä suomenruotsissa juuri ollenkaan. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy varsinkin lauseen alussa usein yhdessä negaation inte tai jonkin kysymyssanan kanssa. Suomenruotsissa hyödynnetään usein myös månne-sanan antamaa mahdollisuutta käyttää suoraa sanajärjestystä kysymyslauseessa, mikä ei yleensä ruotsin kielessä ole mahdollista. Ruotsinruotsalaisessa aineistossa månne sijaitsee useimmiten lauseen keskellä. Sanaa käytetään ruotsinruotsissa lauseen alussa ja lopussa suunnilleen yhtä usein. Ruotsinruotsissa månne esiintyy välillä lauseen keskellä välimerkkien avulla erotettuna lisäyksenä. Ruotsinruotsissa lause saattaa myös alkaa infiniittimuodossa olevalla verbillä. Tulokset viittaavat siihen, että månne on tavallisempi sana suomenruotsissa kuin ruotsinruotsissa. Kyseessä voisi olla statistinen finlandismi tai arkaismi, jonka käyttö saa pragmaattista tukea suomen kielen vastaavista konteksteista. Myös suomenruotsin hitaampaa kielenkehitystä ruotsinruotsiin verrattuna voidaan pitää yhtenä syynä tutkimuksessa löytyneille eroavaisuuksille. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta sanan månne käytöstä eri tekstilajeissa sekä murteissa. Erityisesti puhutun kielen tutkiminen voisi valaista ja selittää månne-sanan käyttöä ja variaatiota ruotsin kielessä. Myös sanan etymologia on osittain epäselvä, minkä vuoksi sanan månne ja sen mahdollistamien lauserakenteiden alkuperää tulisi tulevaisuudessa tutkia tarkemmin

Polyfenolien metabolia hyönteisissä

Hyönteisherbivorit metaboloivat kasvien puolustusyhdisteitä monin eri tavoin, mutta metabolian erityispiirteitä ei tunneta hyönteiskunnassa kovinkaan hyvin. Tässä työssä kehitettiin globaaliin käyttöön kvantitatiivinen MetaboKIT-työkalu, jonka avulla voidaan profiloida satojen hyönteislajien polyfenolimetaboliaa kahdeksan malliyhdisteen avulla. Yhdisteille ja niiden metaboliiteille kehitettiin herkät UHPLC-MS/MS menetelmät kahdella eri massaspektrometrilla ja yhdisteiden metaboliaa tutkittiin 11 eri pH:ssa kineettisten mittausten avulla. Lisäksi kehitettiin tapa, jolla hyönteisen suolen pH voidaan mallintaa malliyhdisteiden metaboliaa tuntemalla. Valmiin MetaboKIT-työkalun toimivuus testattiin lopuksi neljän hyönteislajin avulla. Valmis MetaboKIT-työkalu mahdollisti hyönteisten suolen pH:n arvioinnin vertaamalla kasviravinnon ja ulostenäytteen kahveoyylikviinihappoisomeerien määriä toisiinsa; mitä korkeampi pH, sitä pidemmälle isomerisaatio oli edennyt. Tutkimalla malliyhdisteiden metaboliaa ko. pH:ssa in vitro ja vertaamalla sitä yhdisteiden todelliseen metaboliaan in vivo, oli mahdollista päätellä, kuinka merkittävä rooli pH:lla oli erityyppisten yhdisteiden hapettumisessa ja hydrolyysin tai depolymerisaation kautta tapahtuneessa hajoamisessa. Metaboliittiprofiilieroista voitiin alustavasti päätellä, millaisia yhdisteitä todennäköisimmin oli siirtynyt suolesta esimerkiksi hemolymfan puolelle, tai jos tutkitulla hyönteislajilla oli mahdollisesti jokin muu poikkeuksellinen kyky käsitellä tietyn tyyppisiä malliyhdisteitä

Carbon footprint of Bitcoin mining

Tässä kandidaatintyössä lasketaan virtuaalivaluutta Bitcoinin louhinnan aiheuttama hiilijalanjälki sekä verrataan sitä korttimaksamisen päästöihin. Työssä perehdytään myös Bitcoinin toimintaan sekä lohkoketjuteknologiaan. Laskennassa huomioidaan louhintaan tarvittavan tietokoneen valmistuksen ja loppukäsittelyn päästöt sekä käytön aikaiset päästöt. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät valmistuksen ja loppukäsittelyn kuluttaman energian vaikutus kokonaispäästöihin. Laskennassa huomioidaan louhintatietokoneiden malli, maantieteellinen sijainti sekä alueilla käytettävät energianmuodot. Laskenta toteutetaan hyödyntämällä työssä määritettyä toiminnallista yksikköä, joka ilmoittaa syntyvät hiilidioksidipäästöt tarkasteltavan elinkaaren ajalta yhtä louhittua TH (eng. tera hash) kohden. Työn hiilijalanjälkiarvioinnin perusteella huomataan, että merkittävimmät päästöt syntyvät louhinnassa käytön aikana. Käytön aikaiset päästöt kattavat noin 97 % kokonaispäästöistä. Keskiarvoisiksi päästöiksi yhtä toiminnallista yksikköä kohden saadaan 6,2 mgCO2e/TH. Kokonaispäästöiksi vuoden aikana suoritetusta louhinnasta saadaan noin 40,7 MtCO2e. Vertailussa huomataan Bitcoinin tuottavan merkittävästi enemmän päästöjä kuin korttimaksamisen, vaikka tarkastelun ulkopuolelle jää muun muassa yritysten energiankulutuksen merkitys. Täten Bitcoin ei vielä nykymenetelmillä toimi ympäristöystävällisempänä maksumenetelmänä

Suun terveydenhuollon palvelujen kehittäminen hoitotakuun näkökulmasta

Hoitotakuulainsäädännöllä on tarkoitus turvata kansalaisten tasa-arvo hoitoon pääsyn suhteen. Hoitoonpääsyaika on yksi keskeinen seikka hoitotakuulainsäädännössä. Suun terveydenhuollossa lain määräämä hoitoonpääsytakuu on kuusi kuukautta. Tarpeen tälle kehittämisprojektille antoi suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn tilanne kehittämisprojektin alussa sekä valtakunnallisesti että kehittämisprojektin taustaorganisaatiossa Turun kaupungin suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin alussa lokakuussa 2011 valtakunnallisesti jonossa oli yli 14000 potilasta ja Turussa yli 1500 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joilla hoitotakuujonoja saadaan lyhennettyä, ja sitä myötä parantaa palvelujen saantia suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osassa sovellettiin kahden kierroksen Delfoi-menetelmää. Siihen osallistui 15 asiantuntijaa. He olivat joko paikallisia tai valtakunnan tason suun terveydenhuollon päättäjiä, johtajia tai asiantuntijoita. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina (vastausprosentti 100) ja toinen kierros postitse lähetetyllä, anonyymillä kyselylomakkeella (vastausprosentti 87 %). Ensimmäisellä kierroksella kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suun terveydenhuollon 1) hoitotakuun toteutumisesta, 2) sen esteistä, 3) toimenpiteistä hoitotakuujonojen välttämiseksi ja 4) rahoituksesta ja rakenteesta. Ensimmäisen kierroksen tulosten analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista nostettiin esiin kehittämisehdotuksia ja niitä aiheita, joissa asiantuntijoilla oli eniten näkemyseroja tai joiden sisältö kaipaisi syventämistä. Näistä kehitettiin teesit toisen kierroksen lomakkeeseen. Toisella kierroksella asiantuntijat antoivat arvionsa tulevaisuutta luotaavista teeseistä, joissa kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä teesin toivottavuuteen ja todennäköisyyteen. Vastaukset ristiintaulukoitiin nelikenttään. Tulosten mukaan osa teeseistä jakoi edelleen asiantuntijoiden mielipiteet, eikä niihin kaikkiin saatu yhtä selkeää tulevaisuuden kuvaa. Yksi tällainen teesi oli: Vuonna 2025 hoitotakuu perustuu vielä hoitoon pääsyaikaan ja kokonaishoidon aikoja ei määritellä hoitotakuulainsäädännössä. Toisaalta joukossa oli myös teesejä, joita suurin osa asiantuntijoista piti toivottavina ja todennäköisinä vuonna 2025. Näiden teesien aiheena olivat suuhygienistien lisävaltuudet sekä suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tai toimintarakenteen muutos. Konkreettisia kehittämisehdotuksia tuli yksi, joka oli suuhygienistien pitämä suun terveydenhuollon kunnallinen palvelupiste. Muita kehittämisehdotuksia olivat: terveyden edistämiseen panostaminen, yhteistyön lisääminen, työnjaon kehittäminen ja hoitotakuulainsäädännön muuttaminen niin, että siinä on mukana hoitojen loppuun saattaminen. Suun terveydenhuollon palvelupisteen alustavaa mallia voidaan käyttää sen mahdollisen jatkokehittämisen ja käyttöönoton pohjana.The aim of the national care guarantee law is to ensure citizens’ equality in terms of access to care. Acces to treatment is a key factor in the law and in the public dental care it is six months. Despite the law, access to the health care centres varies a lot in different parts of Finland, especially in the case of dental care. More than 1500 patients have been waiting for over six months to get into the non-emergency dental care in Turku in October 2011 and nationally that number was over 14000 patients. The need for this development project arose due to the inequality of dental care on the national and the local level. The focus of this thesis was in dental care experts’ opinions related to the care guarantee in dental care in Finnish health centres. The goal of this thesis was to give tools for improving national care guarantee situation in Finnish dental care i.e. improve the accesses to health care centres. The Delphi method was used in the research part. It included two rounds and fifteen administrative dentistry experts. The first round was made with a half structured question list and individual interviews (response rate 100 %). The second round was sent by post and it was made by an anonymous questionnaire (response rate 87 %). There were four main research topics in the first round: 1.) How has the care guarantee in dental care been fulfilled? 2.) Which barriers are seen to prevent the implementation of the care guarantee? 3.) What local actions are seen as best when care guarantee queues are to be reduced? 4.) What kind of financial and structural alternatives would be available? Results of the first round were analysed using an inductive analysis. According to the result, the sentences to the second round questionnaire were prepared. Those included future oriented development ideas and other key topics. Experts were evaluating sentences two ways, by expectation and hope. Answers were cross-tabulated to the fourfold table. With some sentences the result was unclear and the expert group did not have a single view. One that kind of a sentence was related to time to get in to the treatment versus time to complete the treatment. Which one is specifying the national care guarantee law in year 2025? On the other hand experts had very good consensus when they evaluated extending the role of dental hygienists or changes to the financial system or the operational model. They expected and hoped that changes will happen and skill-mix of dental hygienists will be a wider in the future. One concrete development idea was the public dental care service reception organized by the dental hygienists. A Model of it created in this development project can be used as a basis for further develop of the idea