Yliopistosivistyneistön asema ja tehtävät yhteiskunnassa

Yliopistosivistyneistön aseman ja roolin muutokset ovat selvästi kuvastuneet maamme poliittisessa elämässä. On usein viitattu siihen miten maamme yliopistosivistyneistö ratkaisevasti vaikutti Suomen itsenäistymiseen ja eurooppalaiseksi valtioksi kasvamiseen. Varsinkin monet professorit saattoivat aivan omasta takaa, valtaeliittiin ja säätyläissivistyneistöön kuuluvina, aktiivisesti toimia ja vaikuttaa valtakunnallisessa politiikassa.Mutta onko yliopistosivistyneistöllämme enää tätä asemaa

Onko tiede jakamaton?

Tieteen päiviä edeltäneessä Tieteessä tapahtuu - lehdessä (8/1998) Jan Rydman tähdensi tieteen yhtenäisyyttä ja jakamattomuutta keskeisenä kulttuurisena voimana. Tieteen tekijät esiintyvät yhdessä yliopistoissa, tieteen keskusjärjestöissä ja Tieteen päivillä sekä edustavat yhteisiä sivistyksellisiä arvoja

Tutkimustraditiot tieteessä

Varsinkin pienten maiden akateemisessa elämässä suurten yksilöiden aikaansaannokset ovat olleet sekä siunaukselliset että pulmalliset. Tärkeiden uusien ideoiden ja tuloksien esittäjät ja kehittäjät luovat vahvoja perinteitä, jotka suuresti inspiroivat muita tutkijoita. Jossakin vaiheessa tieteellisten perinteiden seuraaminen saattaa kuitenkin johtaa tyhjäkäyntiin siten, että tutkimus joko asianomaisella laitoksella tai jopa koko maassa on jäämässä kehityksestä jälkeen

Tieteelliset seurat tieteessä ja yhteiskunnassa

Kuuluisat tieteen filosofit ovat tähdentäneet miten tiede tietoa etsivänä järjestelmänä perustuu tutkijoiden yhteistyöhön ja vielä voimakkaammin sanottuna, miten tiede perustuu sosiaaliseen periaatteeseen ja miten tutkijoiden muodostama tiedeyhteisö on tieteen varsinainen subjekti. Tutkijoiden yhteistyöllä saavutetulla yhteisymmärryksellä ratkaistaan mikä on sekä totta, virheellistä että hedelmällistä tieteellisessä työskentelyssä

Perspektiv och perspektivförskjutningar inom nordisk

Paradigms and vicissitudes in the perspectives of 20th century Nordic sociology Both as regards its own development and its cultural impact 20th century was an era of sociology. There was, however, in the central focuses considerable vicissitudes, clearly observable in the sociology of the Nordic countries, Denmark, Finland, Iceland, Norway, and Sweden. The de-velopmental patterns can be divided into three periods: (1) an emphasis on evolution and evolutionary explanations of social behavior up to the First World War, (2) a during most of the century prevailing dominance of a sociology emphasizing socialization and societies as wholes with their social structure, normative rules and social func-tions, and (3) at the end of the century an emerging rise of a new view of social life with an accentuation of uncer-tainty, agency, and semiotic interpretation. The institu-tionalization of Nordic academic sociology occurred in the 1940’s, 1950’s and 1960’s. Towards the end of this period reorientations and protests against the prevailing sociology began to emerge. The dominant research interests today may be summed up in the following four orientations:cultural sociology with an emphasis on semiotic constructions of reality, feminist studies with a special interest in gendered experiences of women, studies of the conditions of the Nordic welfare state, and historically oriented macro social science with a focus on large-scale both European and global trans-formations

Sociologiens janushoved(er)

The Janus Face(s) of Sociology There exists in sociology a continuous tension between a positivitic and herme¬neutic approach. Sociologists perform many activities in a similar manner as natural scientists do. They try to gather data about observable events in a syste¬matic and painstaking manner, and they try to discover regularities and invariant forms in social action and society. On the other hand sociologists are future¬-oriented and many of their theories and concepts are built on images of a world, that has never yet existed. Concepts such as democracy, the welfare state and eco¬nomic equilibrium are ideal images, ne¬ver fully attained. It is important in socio¬logy to work and generalise on observa¬ble data, but it is also important to reali¬se that there are no simple social facts. In societies and social life unpredictable events and situations will always occur. People have begun to see the world and also act in an entirely new way. This due to the open nature of social reality. It does not make social sciences obsolete, but it contains a warning against confident predictions of social tendencies. The polarity and tension between an atomistic, individualist pole and a com¬munitarian, cultural pole is one of the deepest and most pervasive themes in modern thought. In the social sciences this polarity is represented in a dividing line between a structural and a cultural approach. There are good grounds for maintaining that most social phenome¬na can not be explained and understood properly unless both these two approa¬ches are used. The dichotomy between a structural and a cultural approach or a distinction between Gesellschaft and Ge¬meinschaft has been part of sociology for most of its life as a scientific discipline. The present global and social develop¬ments - globalization - have intensified this conflict between instrumental ra¬tionality and the need for communal and cultural identity. Consequently, it has al¬so led to growing efforts in combining the two approaches mentioned above either within sociology in the attempts of combining positivistic and hermeneu¬tic research traditions in addressing the social problems or in the efforts of socio¬logists forming creative and efficient net¬works between sociology and scholars from other disciplines. Both efforts are presently the fertile path in the social sciences but it makes it necessary to be very open to what is happening within other social and human sciences