CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositellut toimintakyvyn arviointimenetelmät toimintaterapiassa

Toimintaterapiassa keskitytään osallistumisen mahdollistamiseen yksilölle merkityksellisissä toiminnoissa. CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositellut arviointimenetelmät ovat tavallisesti painottuneet ICF-luokituksen kehon ja ruumiin toimintoihin. WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen julkaisemisen jälkeen kuntoutuksessa ja tarkemmin toimintakyvyn arvioinnissa ollaan yhä kiinnostuneempia yksilön suorituksista ja osallistumisesta. Toimintaterapiassa on jo pitkään ollut käytännön työn malleja, kuten Inhimillisen toiminnan malli, jossa keskiössä ovat toiminnallinen suoriutuminen sekä osallistuminen. Elämänlaadun käsite ei sisälly ICF-luokitukseen, mutta sen arvioinnin tarve nousee kuntoutusalan asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Opinnäytetyömme on osa VATA-hanketta. Yhteistyökumppaninamme toimi oppimis- ja ohjaamiskeskus Valterin Tervaväylän toimipiste Oulussa. Työn tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla kerätä tietoa CP-vammaisille lapsille ja nuorille suositeltavista suoritusten, osallistumisen sekä elämänlaadun arviointimenetelmistä. Tutkimusaineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Can Child, BioMedCentral, EBSCO, Elsevier Science Direct, Kuntoutusportti, OTseeker, OTDBASE, PubMed, SAGE Premier ja Google Scholar. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kansainvälisistä tieteellisistä julkaisuista yhteensä kymmenen tutkimusta, joista neljä oli määrällistä ja kaksi laadullista tutkimusta, kolme systemaattista kirjallisuuskatsausta ja yksi strukturoitu kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineistossa suositellaan kolmeatoista arviointimenetelmää CP-vammaisten lasten ja nuorten suoritusten, osallistumisen sekä elämänlaadun arviointiin toimintaterapiassa. Menetelmistä kymmenen arvioi osallistumista ja suorituksia ja kolme elämänlaatua. Jokaisen suositellun menetelmän reliabiliteetti sekä validiteetti oli todettu hyväksi. Toimintaterapeutit voivat hyödyntää kirjallisuuskatsauksessa suositeltuja menetelmiä käytännön työssään CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnissa.Occupational therapy focuses on abling participation in meaningful activities. Instruments recommended earlier to be used when assessing children and adolecents with cerebral palsy have mainly focused on assessing body functioning and structures. After the World Health Organization published the International Classification of Functioning, Disability and Health, there has been growing interest towards assessing an individual’s activity and participation. Although, in occupational therapy there has for a long time been practical models such as the Model of Human Occupation that consentrate on performance and participation. The concept of quality of life is not included in the ICF classification but the need for assessing it rises from recommondations made by rehabilitation experts. Our thesis is a part of the VATA project, which aims to develop evidence based practice in social and health care in Finland. The method of this study was integrated literature review. The data was analyzed by using content analysis method. The purpose of this study was to find recommended assessment tools to be used with children and adolescent with cerebral palsy when assessing their activity, participation and quality of life. Research material for this study was gathered from following databases: CanChild, BioMedCentral, EBSCO, Elsevier Science Direct, Kuntoutusportti, OTseeker, OTDBASE, PubMed, SAGE Premier and Google Scholar. Ten studies were accepted to this literature review from peer-evaluated publishers. Four quantitative and two qualitative studies, one structured review and two systematic reviews were included. According to the results of this study there are currently thirteen assessment tools recommended for children and adolecents with cerebral palsy when measuring their activity, participation and quality of life. Ten of these tools are developed for assessing performance and participation. Three tools are recommended for assessing quality of life. Each tool has good reliability and validity. Occupational therapists can use these tools in practice when evaluating activity, participation and quality of life with children and adolecents with cerebral palsy

Narkolepsiaan sairastuneen koulunkäynti perheiden ja opettajien kuvaamana

Suomessa toteutettiin sikainfluenssapandemian ehkäisemiseksi rokotuskampanja vuosien 2009 ja 2010 aikana, ja sen seurauksena suuri joukko lapsia ja nuoria sairastui narkolepsiaan. Tutkimuksemme edustaa otosta vuoden 2009 jälkeen narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten ryhmästä. Tarkastelimme, miten sikainfluenssarokotuksen aiheuttama narkolepsia on vaikuttanut kuuden alakouluikäisen koulunkäyntiin. Halusimme saada yleiskatsauksen siihen sairastuneiden lasten koulutyöskentelystä, sen sujuvuudesta ja tarjotuista tukitoimista. Tarkastelimme, millaisen oppimisympäristön koulu tarjoaa narkolepsiaa sairastavalle lapselle hänen oppimisensa turvaamiseksi. Selvitimme myös, miten voimassa olevaa opetussuunnitelmaa toteutetaan kolmiportaisen tuen ja oppimisen eriyttämisen osalta. Narkolepsia ja hyvä oppimisympäristö toimivat tutkimuksemme teoreettisina viitekehyksinä. Tutkimamme ilmiö on sekä yhteiskunnallisesti että tutkimuksellisesti uusi; sitä ei ole aikaisemmin tutkittu pedagogisessa kontekstissa. Toteutimme tutkimuksen mixed methods-menetelmällä ja käytimme siten sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia mittareita. Aineisto kerättiin haastattelulomakkeilla, jotka lähetettiin sairastuneiden lasten vanhemmille, heidän opettajilleen sekä tutkimukseen osallistuneille 11–12 -vuotiaille lapsille. Narkolepsia on neurologinen sairaus, ja sen vuoksi osa tutkimusmittareista oli neuropsykologisiin mittauksiin kehiteltyjä. Tutkimukseen osallistunut neuropsykologian erikoispsykologi Mika Paananen (PsL) normeerasi kyseiset mittarit. Tutkimuksen kvalitatiivisen aineiston analysoimme sisällönanalyysin menetelmällä. Lopuksi muodostimme kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta analyysistä synteesin. Saamiemme tutkimustulosten mukaan sikainfluenssarokotteen seurauksena narkolepsiaan sairastuneiden lasten oirekirjo on ollut yhtenäinen, ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa oireet ovat esiintyneet rajuina. Se on tuonut haasteita ja vaikeuksia lapsen kaikkiin toimintaympäristöihin. Varsinkin sairastumisen alkuvaiheessa tutkimusjoukkoon kuuluvat lapset näyttäisivät pudonneen olemassa olevan tukiverkon läpi koulumaailmalle ennestään tuntemattomien oireiden ja tukitarpeiden vuoksi. Kaikilla tutkittavilla on ollut koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia jossain sairauden vaiheessa. Toisilla haasteet olivat tutkimushetkellä jo takana kun taas toisilla ne näyttivät syvenevän entisestään. Sairaus on heikentänyt lasten oppimisedellytyksiä vähintäänkin hetkellisesti. Monen kohdalla tämä on ollut laajamittaista ja pysyvää

Opiskelun aloituksen osallistava tuki - opiskelijoiden näkökulma

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ammattikoulu Hyria Hyvinkään opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja opiskelukokemuksia. Toisen asteen opiskelijat keskeyttävät opintonsa muita koulutusasteita herkemmin. Opintojen keskeyttäminen on myös yksi merkittävä syrjäytymisen riski, sillä nuori jää ilman koulutusta ja tutkintoa, jolloin työllistyminen vaikeutuu. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että koulutetut henkilöt ovat tietoisempia terveyden edistämisen merkityksestä ja ovat myös kiinnostuneempia omasta terveydestään. Tästä syystä toisen asteen koulutuksissa tulisi korostaa opiskelijoiden oman terveyden edistämisen merkitystä. Tässä opinnäytetyössä haastateltiin Hyria Hyvinkään ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat opiskelijaa opintojen jatkamisessa, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen sekä millaista tukea opiskelijat toivoisivat opintojen jatkamiseksi saavansa. Opinnäytetyö on osa Opiskelun aloituksen osallistava tuki –hanketta (OAOT- 2013 – 2014.) Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teoreettisena pohjana oli Engeströmin (1995) Kehittävän työntutkimuksen malli. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja haastattelut nauhoitettiin litterointia varten. Ryhmähaastatteluiden kohderyhmänä olivat ensimmäisen vuoden datanomi- ja lähihoitajaopiskelijat sekä oppilaskunta. Haastateltavia oli yhteensä 35 (n=35), joista 20 oli poikia ja 15 oli tyttöjä. Tutkimustulokset analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimuksen perusteella opintojen jatkamista tukevia tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat, opiskelijan oma henkinen hyvinvointi sekä opetusjärjestelmä. Opiskelijoiden mielestä opiskelun keskeyttämisen mahdollisia syitä saattoivat olla opiskelijan henkilökohtaiset tekijät, joita ovat mm. koulun henkilökunnan puuttuva tuki sekä yhteiskunnan erilaiset vaikutukset. Lisäksi opiskelijat toivoivat saavansa opintojen loppuun saattamiseksi positiivista palautetta, taloudellista tukea sekä mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Jatkossa ammattioppilaitosten tulisi kiinnittää enemmän huomiota opintojen mielekkyyteen, opiskelijoiden tukemiseen ja kannustamiseen. Suurin osa opintojen keskeyttäjistä keskeyttää opintonsa jo ensimmäisenä lukukautena. Jo yläasteella tulisi nuorille tarjota enemmän tietoa mahdollisista opiskeluvaihtoehdoista peruskoulun jälkeen.Inclusive support at the beginning of the studies - student’s perspective The purpose of this study was to find out the studying motivation and learning experiences among the students of Hyria Hyvinkää Vocational Institute. The students in vocational upper secondary education interrupt their studies more often than students on other education degrees. Interruption of studies is also one major risk of social exclusion, as the young are left without education and degree and thus the employment becomes more difficult. Several studies have shown that the more educated people are more aware of the importance of health promotion and are also more interested in their own health. For this reason, vocational upper secondary education institutes should also emphasize students' own role in their health promotion. In this study, first academic year students of the Hyria Hyvinkää Vocational Institute were interviewed. The purpose of the study was to determine the factors that support students to continue their studies, which factors may affect the interrupting of studies, as well as what type of support students wish to obtain in order to continue their studies. This study is a part of the Inclusive support at the beginning of the studies (OAOT - 2013-2014) –project. In this study a qualitative approach was used. The interviews were carried out as theme interviews. Engeström’s (1995) model for developmental work research was used as a theoretical background. The interviews were carried out as group interviews and the interviews were recorded for the transcription. The target groups of the interviews were the first year students of Vocational Qualification in Business Information Technology, the first year students of Vocational Qualification in Social and Health Care (Practical Nurse) and the members of the student union. There were altogether 35 interviewees (n=35) of which 20 were boys and 15 were girls. The research results were analyzed using content analysis. The study showed that factors supporting the continuation of studies included social relationships, future plans, the student's own mental welfare as well as the education system. Students thought that the possible causes of the interruption were the student's personal factors, the missing support of the school staff and the different effects of society. Furthermore, the students hoped to receive positive feedback, economic support and to be heard in order to finish their studies. In future, vocational schools should pay more attention to the meaningfulness of the studies, students’ support and encouragement. The majority of the drop-outs will interrupt their studies already during the first semester. More current information about the possible study alternatives should be provided in the 7 to 9 degrees of comprehensive school

Plan för hantering av översvämningsriskerna i Torne älvs-Muonio älvs vattenområde för åren 2016–2021

Suomessa Tornion kaupunki ja Ruotsissa Haaparannan kaupunki nimettiin merkittäviksi tulvariskialueiksi tulvariskien alustavassa arvioinnissa vuonna 2011. Samassa yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö asetti Tornionjoen tulvaryhmän käsittelemään tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laadittavia selvityksiä, asettamaan tulvariskien hallinnan tavoitteet Tornionjoen Suomen puoleiselle vesistöalueelle sekä hyväksymään ehdotuksen Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2016–2021 joulukuussa 2015. Tornionjoen tulvaryhmä on asettanut Tornion merkittävän tulvariskialueen asuinrakennusten suojaamisen tavoitteeksi kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan tason ja terveyskeskuksen, päiväkotien ja muiden erityskohteiden suojaamiseksi kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan tason. Muualla vesistöalueella tavoitteeksi on asetettu asuinrakennusten suojaaminen kerran 50 vuodessa toistuvalta tulvalta. Lisäksi on asetettu tavoitteita mm. sähkön ja lämmön jakelulle, liikenneyhteyksien toiminnalle sekä ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty laaja- ja monipuolinen valikoima tulvariskien hallinnan toimenpiteitä. Ensisijaisina toimenpiteinä on esitetty Tornion Kaupunginlahden tulvapenkereen korottamista, uusien tulvapenkereiden tarpeen kartoitusta, jäänsahausta, omatoimista varautumista ja tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä. Lisäksi hallintasuunnitelmassa esitetään useita ei-rakenteellisia toimenpiteitä tulviin varautumisen parantamiseksi. Hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät velvoita mitään tahoa toteuttamaan kyseessä olevia toimenpiteitä. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisen on kuitenkin otettava suunnitelma ja toimenpiteet toiminnassaan huomioon. Hallintasuunnitelman toimeenpanon edistämisestä ja seurannasta on päävastuussa Lapin ELY-keskus. Tulvariskien hallintasuunnitelmien uudelleenarvioinnissa vuonna 2021 on tarvittaessa kuvattava mitkä tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta ja miksi niin on käynyt. Ruotsissa Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisesta on vastannut Norrbottenin lääninhallitus, jonka kanssa Lapin ELYkeskus on tehnyt tiivistä yhteistyötä hallintasuunnitelmien yhteensovittamiseksi

Climate change adaptation tools for environmental risk mitigation of acid sulfate soils

Layman's repor

Human-Drone Interaction: Drone as a companion? An explorative study between Sweden and Japan

New technologies have enabled the development of robots for use in many different areas. In the recent decades, research has focused on how to facilitate interaction between humans and robots, thus a field of human robot interaction (HRI) has arisen. A novel area of research is human drone interaction (HDI) which investigates how interaction between humans and drones can be expanded into more areas of use. One area that is of interest is that of having drones as companions. While the field of drones as companions is novel, robots as companions have been researched to some extent and thus can give valuable input to further research in the HDI area. The aim of this project was to gain a clearer picture of how the user responds to having a drone as a companion and their attitude towards it. In addition to that the aim is also to create a good discussion on what developers of drone companions should consider in order to design an as good as possible companion in the future. This thesis investigates and elaborates on how people respond to having a drone as a companion and if drones can be used as companions instead of using them as tools. One aim was also to find out what kind of cultural differences there might be between Swedish and Japanese participants in the study that could influence design implications for future drone companions. In order to understand the participants backgrounds and preferences, questionnaires were created to gather opinions about different perceived roles, size, appearance, interactions and which preferred tasks a drone companion could have, response were collected from 24 participants in Sweden and 24 participants from Japan. The data retrieved from the questionnaires was used as a basis for the forthcoming workshops, these were done to further enhance the knowledge about which characteristics a future drone companion should have and this was done in accordance to four specific themes that also were discussed during the workshop. The workshops in Sweden were done with a total of 10 participants whereas the workshop in Japan had 9 participants. The outcome from the workshops yielded different ideas on how to design drone companions which in turn was used in the user studies. A user study was conducted in Sweden with 16 participants who interacted with two different virtual drone designs in a virtual reality environment. The sessions contained different tasks that the drone would perform as instructed by the participants. Furthermore a user study was conducted in Japan, the same methodology was applied in the study as done in Sweden, however with drone designs derived from the Japanese questionnaires and workshop. The Japanese user study had 16 participants. The results show that both Swedish and Japanese participants would like to have a drone companion in a home setting. The most prominent social role that was preferred both by Japanese and Swedish participants were an assistant. The most preferred task was that the companion would bring items to the user for both Japanese and Swedish participants. Although there were many similarities, some features were different, such as emotions seemed to be more preferred in Sweden. The study yielded some interesting design implications for future studies about drone companions

Nonlinear parameters of surface EMG in schizophrenia patients depend on kind of antipsychotic therapy

ArticleWe compared a set of surface EMG (sEMG) parameters in several groups of schizophrenia (SZ, n = 74) patients and healthy controls (n = 11) and coupled them with the clinical data. sEMG records were quantified with spectral, mutual information (MI) based and recurrence quantification analysis (RQA) parameters, and with approximate and sample entropies (ApEn and SampEn). Psychotic deterioration was estimated with Positive and Negative Syndrome Scale (PANSS) and with the positive subscale of PANSS. Neuroleptic-induced parkinsonism (NIP) motor symptoms were estimated with Simpson-Angus Scale (SAS). Dyskinesia was measured with Abnormal Involuntary Movement Scale (AIMS). We found that there was no difference in values of sEMG parameters between healthy controls and drug-naïve SZ patients. The most specific group was formed of SZ patients who were administered both typical and atypical antipsychotics (AP). Their sEMG parameters were significantly different from those of SZ patients taking either typical or atypical AP or taking no AP. This may represent a kind of synergistic effect of these two classes of AP. For the clinical data we found that PANSS, SAS, and AIMS were not correlated to any of the sEMG parameters. Conclusion: with nonlinear parameters of sEMG it is possible to reveal NIP in SZ patients, and it may help to discriminate between different clinical groups of SZ patients. Combined typical and atypical AP therapy has stronger effect on sEMG than a therapy with AP of only one class.Publisher's pdfhttp://purl.org/eprint/status/PeerReviewe

Liikearvon arvon alentumiset OMX-HEL-listatuissa yrityksissä tilikausina 2005-2010

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan OMX-HEL –listattujen yritysten liikearvon tasemerkitystä ja ennen kaikkea liikearvon arvonalentumiskirjauksia sekä niihin johtaneita syitä tilikausina 2005-2010. Yhteisiä tekijöitä arvonalentumiskirjausten taustalta haetaan aiemmassa, lähinnä amerikkalaisessa tutkimuksessa löydettyjen havaintojen pohjalta. Aineisto koostuu 540 liikearvon tasehavainnosta tilikausina 2005–2010. Otokseen sisältyvien liikearvon arvonalentumiskirjausten määrä OMX-HEL -listalla on 108 kappaletta. Aineistoa tutkitaan kuvainnollisesti, liitetietoanalyysin avulla, sekä logistisella regressionanalyysilla. Liikearvon tasearvojen merkitys omana eränään on korostunut, ja liikearvosta tehtyjen arvonalentumiskirjausten sekä määrä että suuruus ovat kasvaneet aina tilikauteen 2010 saakka. Liikearvon tasearvoissa ja arvonalentumiskirjauksissa on tosin paljon hajontaa sekä absoluuttisesti että yritysten ja toimialojen välillä. Merkittävimpinä yhteisinä tekijöinä arvonalentumiskirjauksille voidaan pitää 2008-2009 finanssikriisin aiheuttamaa toimintaedellytysten muutosta sekä ylipäätään tilikauden negatiivista tulosta. Myös toimialalla on vaikutusta liikearvon arvon alentumisen todennäköisyyteen, mutta aiemmasta tutkimuksesta poiketen IFRS-muotoisen tilinpäätöksen implementoinnilla ei ole ollut vaikutusta OMX-HEL –listattujen yritysten tekemiin liikearvon arvonalentumiskirjauksiin