Piiri pieni pyörii : Suomalaisten poliisipäälliköiden ammatti-identiteetti ja työelämäkerrat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This licentiate thesis studies Finnish police chiefs' career biographies. Through career biographies it explores various issues concerning work and the police organization, such as professional identity, turning points of career, leadership, supervisor position, and hierarchy in the organization. How does one tell one's career, and how do different experiences construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? The study approaches the police organization through decades' experience: police chiefs who were interviewed had all worked within the organization for many years, even decades. Thus it enables reader to get into a world that might not be reached otherwise. Police chiefs' career biographies offer an interesting viewpoint to the Finnish police organization. The study reveals, among other things, competitive nature and contradictory expectations concerning one's career moves. It also contributes to studies among civil servants' careers, well-being and motivation at work. In addition, it strengthens understanding about biographies as a relevant way of reflecting one's career. The study implies that police chiefs' work and professional identity are strongly shaped by ambivalent publicity - hierarchy and competition within the police organization, and professional narrative that praises vertical mobility and career moves. The study leans on the theories of narrative identity. The empirical data included 15 biographical interviews, and the analysis of the data was conducted using the expectancy analysis. Analysis is presented in two separate chapters and was motivated by two research questions. Firstly, which issues and experiences strongest construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? Themes that are studied here are: career choice, supervisor position, different types of publicity, and social relations among those involved with the profession. Secondly, how do the police chiefs tell their careers: how are their work biographies told and emplotted? This section concentrates on the biographers' attitudes towards their (work) history. Four types of career biographies are presented: a battle-oriented romance, a progressive development narrative, a hope-lost career tragedy, and a more lightly oriented comedy narrative. Police chiefs work biographies can be seen as bureaucratic interpretive models. Turning points in the career concerned moves in a structural path of the organization, and different positions were hierarchically connected to each other. Beginnings of the police chiefs' careers were often told with enthusiasm and satisfaction. Career moves took place regularly, one after another. These experiences form a striking point of comparison to the current situation, which instead could be characterized as a time of very few career moves.Lisensiaatintyössäni tutkimuskohteena ovat poliisipäälliköiden suullisesti kertomat, työuraa koskevat elämäkerrat. Niiden avulla tarkastelen erilaisia työhön ja organisaatioon liittyviä teemoja: ammatti-identiteettiä, työuran käänteitä ja muutosta sekä johtajuutta, hierarkiaa ja esimies-alaissuhteita. Miten oma työura kerrotaan ja millaisia ovat ammatti-identiteettiä vahvimmin tuottavat ja muokkaavat kokemukset? Työ kertoo poliisiorganisaatiosta organisaatiossa vuosikymmeniä työskennelleiden henkilöiden kokemusten kautta. Siten se avaa lukijalleen maailman, johon muutoin voisi olla vaikeaa päästä. Tarkastelemalla poliisissa johtajina työskentelevien virkamiesten työelämäkertoja on mahdollista tehdä tulkintoja poliisiorganisaatiosta yleisemminkin. Tutkimuksessa tulevat esiin muun muassa eteneminen poliisiorganisaatiossa, sisäinen kilpailu ja ristiriitaiset odotukset eri tahoilta. Tutkimuksen voi myös nähdä tarjoavan laajemminkin uusia näkökulmia hallinnon muutoksiin, virkamiesten työuriin, työn mielekkyyteen ja työmotivaatioon. Samalla se lisää ymmärrystä elämäkerroista työuran hahmottamisen muotona. Tutkimus nojautuu narratiivisen identiteetin teorioihin. Tutkimuksessa haastateltiin 15 poliisipäällikköä ja aineistoa analysoitiin ensisijaisesti odotusanalyysin avulla. Analyysiosio jakautuu kahteen osaan. Kysyn tutkimuksessani ensinnäkin, mitkä ovat poliisipäällikkyyden 'ydinkokemukset' - mitkä asiat tai aihealueet muodostavat päälliköiden kertomuksissa kaikkein tiheimmät ja merkityksellisimmät kohdat. Tarkastelen erikseen ammatinvalintaa, 'poliisin kanssa ja sen esimiehenä toimimista', ammatin suhdetta erilaisiin julkisuuksiin sekä ammattikunnan keskinäistä tiivistä piiriä. Toisena keskeisenä tarkastelukohteena ovat työelämäkertojen tyypit: millaisia urakertomuksia poliisipäälliköt kertovat, mikä on kertojan asenne (työ)elämäänsä ja millaisena uran juoni esitetään. Tässä osiossa keskityn kokonaisiin työelämäkertatyyppeihin ja pyrin hahmottamaan juonellisen rakenteen ja elämäkerran ensisijaisen asenteen tai muodon. Esittelen neljä uraelämäkerran tyyppiä: kamppailuun keskittyvän romanssin, progressiivisen kehityskertomuksen, urakehityksen toivosta luopuneen tragedian sekä uraan kevyemmin suhtautuvan komediallisen kertomuksen. Tutkimukseni valossa poliisipäällikkyyden ydinkokemusten taustalla vaikuttavat voimakkaasti poliisipäälliköiden ammattikuntaan kohdistuvan julkisuuden ambivalentti luonne ja mallikansalaisuuden paineet, organisaation tiukka hierarkia erilaisine ilmenemineen, uralla etenemistä ja paikasta toiseen siirtymistä korostava mallitarina sekä keskinäinen kilpailu suppeassa ja tutussa joukossa. Poliisipäälliköiden urakertomukset edustavat tutkimukseni perusteella uran byrokraattista tulkintakehystä. Muutokset poliisipäälliköiden työuralla olivat nimenomaan rakenteellisella polulla etenemisiä ja hierarkkisesti yhteydessä toisiinsa. Työuran alut kerrottiin innostuneesti ja nopeaa etenemistä myönteisesti kuvaillen. Ripeän etenemisen luomat odotukset ja tottuminen vertikaaliseen sosiaaliseen liikkuvuuteen taustoittavat 2000-luvun puolenvälin pysähtynyttä tilannetta ja sitä kohtaan tunnettua tympäännystä. Nykytilanne on useiden päälliköiden kohdalla räikeässä kontrastissa muutaman vuosikymmenen takaisen uran alkutaipaleen kanssa

Haloota nostamatta : Seksuaalivähemmistöjen avoimuus terveydenhuollon työyhteisöissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tein tutkielmani 'Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä' Equal-projektissa. Suomessa ei ole aiemmin tehty aihetta koskevaa laajaa tutkimusta, joten Equal-projektin tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisten lesbojen, homojen ja biseksuaalien (seksuaalivähemmistöt) sekä transihmisten (sukupuolivähemmistöt) tilanteesta. Projektissa ovat mukana Helsingin yliopiston sosiologian laitos, SETA ry. sekä Stakes. Tavoitteena on työelämän muuttaminen tasa-arvoisemmaksi tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Hankkeessa toteutettiin lumipallomenetelmällä laaja kyselytutkimus, jossa oli erilliset, joskin melko samansisältöiset, lomakkeet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Käytin Equal-hankkeen seksuaalivähemmistöille suunnattua lomakekyselyä omassa tutkimuksessani toisena aineistona 12 teemahaastattelun ohella. Tutkimuskysymykset koskevat terveydenhuollon homo-, lesbo- ja biseksuaalisia työntekijöitä ja heidän työyhteisöjään, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: Millaista seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä avoimuus tai salaaminen on? Vaikuttavatko niihin työyhteisöjen ja -ilmapiirien yleiset psykososiaaliset tai rakenteelliset tekijät, ja jos vaikuttavat, niin miten ja miksi? Onko avoimuus työhyvinvoinnin kannalta olennainen asia? Tutkimus on yhteydessä paitsi seksuaalivähemmistöjen ja työelämän tutkimukseen myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden tarkasteluun yleisemmälläkin tasolla. Pääpaino on työhyvinvointiin liittyvillä tekijöillä, jollaiseksi miellän jossakin määrin myös avoimuuden. Etsin yhteyksiä seksuaalivähemmistöjen avoimuuden ja erilaisten sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden väliltä ja pyrin ymmärtämään sekä tulkitsemaan näitä yhteyksiä. Työni nojaa sekä suomalaiseen (Luopa (1994), Valkonen (2003), Lehtonen, J. (1997, 2002, 2003)) että ulkomaalaiseen (esim. Davies (1992), Ostfield ja Jehn (1998)) seksuaalivähemmistöjä koskevaan tutkimukseen. Työelämää koskien olen perehtynyt lähinnä suomalaiseen työhyvinvoinnin tutkimukseen (esim. Vartia (1994, 1999, 2003)). Lisänäkökulmaa avoimuuteen kulttuurisena ilmiönä haen sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioista (Goffman (1959), Vesala (1998, 2002)). Avoimuus tai salaaminen on useille seksuaalivähemmistöön kuuluville eräänlaisen kustannus–hyöty-analyysin tulosta. Työpaikkojen – ja niitä ympäröivän yhteiskunnan – heteronormatiivisuuden vuoksi useat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat salaavat suntautumisensa työyhteisössään. Positiivisella työilmapiirillä, hyvällä sosiaalisella tuella ja yhteisöllisyydellä on tutkimukseni perusteella avoimuutta lisäävä vaikutus. Jos taas työyhteisössä puhutaan kielteiseen sävyyn ei-heteroseksuaalisuudesta, ja jos työpaikan säilyminen on epävarmaa, on myös omasta seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen epätodennäköisempää. Näyttää lisäksi siltä, että salaaminen on yhteydessä työpahoinvointiin ja koettuihin uhkiin. Tulosten pohjalta esitän, että toimivasta työyhteisöllisyydestä ja -ympäristöstä muodostuu todennäköisemmin työhyvinvoinnin myönteinen kehä: kun kokee olevansa arvostettu työntekijä miellyttävässä, toimivassa ja pysyvässä työympäristössä, on helpompi olla avoin ja mahdollisesti avoimuudella syventää yhteisöllisyyttä ja omaa työyhteisöön kuulumista. Vastaavasti pahoinvoivassa, ristiriitaisemmassa tai huonon ilmapiirin työpaikassa ei haluta tai uskalleta olla avoimia, ja tämä seikka muiden ohella saattaa hankaloittaa työyhteisöön kuulumista

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

Towards better services : advice, ideas, and inspiration for business development

This publication offers an accessible and practical presentation of the development processes implemented during the Towards Better Services project’s business coaching sessions applying methods of service design, management and organization development. The descriptions of development processes provided in this publication bring together the development measures implemented with several businesses

Translocations associated with colour-sidedness are common in northern Swedish cattle breeds

The Swedish Mountain cattle and four other native Swedish cattle breeds show the phenotype of colour-sidedness. The causes of this phenotype are either a translocation and duplication from chromosome 6 to chromosome 29 (known as Cs29) including the KIT gene, or an additional translocation allele where part of Cs29 has been translocated back to chromosome 6 (Cs6). Besides the colour-sidedness, the Cs29 translocation has been associated with gonadal hypoplasia which can cause fertility problems. Despite breeding efforts during more than 80 years to reduce the prevalence of gonadal hypoplasia, there are still individuals with gonadal hypoplasia. We genotyped the Cs29 and Cs6 alleles in Swedish Mountain cattle and five other Swedish native breeds. Whole-genome sequence data of 30 cattle were analysed for the translocations, and 115 DNA samples were analysed using multiplex PCR. The current allele frequency of the Cs29 allele in Swedish mountain cattle was estimated to be 44%. The results indicate that the Cs29 translocation is also present in the four other native Swedish cattle breeds with colour-sidedness, and the Cs6 translocation in at least three of them

Classifying outcomes in secondary and tertiary care clinical quality registries—an organizational case study with the COMET taxonomy

The choice of what patient outcomes are included in clinical quality registries is crucial for comparable and relevant data collection. Ideally, a uniform outcome framework could be used to classify the outcomes included in registries, steer the development of outcome measurement, and ultimately enable better patient care through benchmarking and registry research. The aim of this study was to compare clinical quality registry outcomes against the COMET taxonomy to assess its suitability in the registry context.Peer reviewe

Pakasteherneen fysikaalisten rikkakasvintorjuntamenetelmien vaikutus satoon

ei saatavill

Kutsuntaikäisten poikien syömishäiriöoireilu : väestöpohjainen MOPO-tutkimus

AbstractBACKGROUND: Eating disorders in boys are poorly detected in health care.MATERIAL AND METHODS: Among 922 boys attending evaluation for military service in Oulu, in 2013, disordered eating behavior was assessed by the SCOFF and Eating Disorder Inventory questionnaires (Drive for thinness and Bulimia).RESULTS: Disordered eating behavior was present in 129 (14%) boys, of whom 57 (44%) were overweight. Every fourth overweight boy had symptoms of eating disorders, typically constant thoughts of weight loss.CONCLUSIONS: Screening of eating disorders should be included in medical examinations, especially in overweight boys.TiivistelmäAINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimusaineisto koostui 922:sta Oulun alueen vuonna 2013 kutsunnanalaisesta pojasta. Heidän syömishäiriökäyttäytymisensä ydinpiirteitä kartoitettiin SCOFF-kyselyllä sekä Pyrkimys laihuuteen- ja Bulimia-mittareilla, jotka ovat osa kansainvälistä Eating Disorder Inventory -kyselyä. Tutkittaville tehtiin myös terveystarkastus, ja heidän elintapojaan tiedusteltiin.TULOKSET: Syömishäiriökäyttäytymistä esiintyi 129 pojalla (14 %), joista 57 (44 %) oli ylipainoisia tai lihavia. Joka neljännellä ylipainoisella tai lihavalla oli syömishäiriöoireita, tavallisimmin pakonomaista laihtumisen halua. Tyypillisiä oireita olivat esimerkiksi jatkuva laihduttamisen ajatteleminen (37 %:lla) ja pelko syömisen hallinnan menettämisestä (16 %:lla).PÄÄTELMÄT: Syömishäiriöoireilua tulisi arvioida osana terveystarkastuksia esimerkiksi seulontaan tarkoitetuilla kyselyillä. Erityisesti ylipainoisia ja lihavia hoidettaessa syömishäiriöoireilun mahdollisuus tulisi muistaa.Abstract BACKGROUND: Eating disorders in boys are poorly detected in health care. MATERIAL AND METHODS: Among 922 boys attending evaluation for military service in Oulu, in 2013, disordered eating behavior was assessed by the SCOFF and Eating Disorder Inventory questionnaires (Drive for thinness and Bulimia). RESULTS: Disordered eating behavior was present in 129 (14%) boys, of whom 57 (44%) were overweight. Every fourth overweight boy had symptoms of eating disorders, typically constant thoughts of weight loss. CONCLUSIONS: Screening of eating disorders should be included in medical examinations, especially in overweight boys.Tiivistelmä AINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimusaineisto koostui 922:sta Oulun alueen vuonna 2013 kutsunnanalaisesta pojasta. Heidän syömishäiriökäyttäytymisensä ydinpiirteitä kartoitettiin SCOFF-kyselyllä sekä Pyrkimys laihuuteen- ja Bulimia-mittareilla, jotka ovat osa kansainvälistä Eating Disorder Inventory -kyselyä. Tutkittaville tehtiin myös terveystarkastus, ja heidän elintapojaan tiedusteltiin. TULOKSET: Syömishäiriökäyttäytymistä esiintyi 129 pojalla (14 %), joista 57 (44 %) oli ylipainoisia tai lihavia. Joka neljännellä ylipainoisella tai lihavalla oli syömishäiriöoireita, tavallisimmin pakonomaista laihtumisen halua. Tyypillisiä oireita olivat esimerkiksi jatkuva laihduttamisen ajatteleminen (37 %:lla) ja pelko syömisen hallinnan menettämisestä (16 %:lla). PÄÄTELMÄT: Syömishäiriöoireilua tulisi arvioida osana terveystarkastuksia esimerkiksi seulontaan tarkoitetuilla kyselyillä. Erityisesti ylipainoisia ja lihavia hoidettaessa syömishäiriöoireilun mahdollisuus tulisi muistaa

Exposure to Airborne Particles and Volatile Organic Compounds from Polyurethane Molding, Spray Painting, Lacquering, and Gluing in a Workshop

Due to the health risk related to occupational air pollution exposure, we assessed concentrations and identified sources of particles and volatile organic compounds (VOCs) in a handcraft workshop producing fishing lures. The work processes in the site included polyurethane molding, spray painting, lacquering, and gluing. We measured total VOC (TVOC) concentrations and particle size distributions at three locations representing the various phases of the manufacturing and assembly process. The mean working-hour TVOC concentrations in three locations studied were 41, 37, and 24 ppm according to photo-ionization detector measurements. The mean working-hour particle number concentration varied between locations from 3000 to 36,000 cm(-3). Analysis of temporal and spatial variations of TVOC concentrations revealed that there were at least four substantial VOC sources: spray gluing, mold-release agent spraying, continuous evaporation from various lacquer and paint containers, and either spray painting or lacquering (probably both). The mold-release agent spray was indirectly also a major source of ultrafine particles. The workers' exposure can be reduced by improving the local exhaust ventilation at the known sources and by increasing the ventilation rate in the area with the continuous source.Peer reviewe