Effort-reward imbalance at work and the co-occurrence of lifestyle risk factors: cross-sectional survey in a sample of 36,127 public sector employees

Background In occupational life, a mismatch between high expenditure of effort and receiving few rewards may promote the co-occurrence of lifestyle risk factors, however, there is insufficient evidence to support or refute this hypothesis. The aim of this study is to examine the extent to which the dimensions of the Effort-Reward Imbalance (ERI) model – effort, rewards and ERI – are associated with the co-occurrence of lifestyle risk factors. Methods Based on data from the Finnish Public Sector Study, cross-sectional analyses were performed for 28,894 women and 7233 men. ERI was conceptualized as a ratio of effort and rewards. To control for individual differences in response styles, such as a personal disposition to answer negatively to questionnaires, occupational and organizational -level ecological ERI scores were constructed in addition to individual-level ERI scores. Risk factors included current smoking, heavy drinking, body mass index ≥25 kg/m2, and physical inactivity. Multinomial logistic regression models were used to estimate the likelihood of having one risk factor, two risk factors, and three or four risk factors. The associations between ERI and single risk factors were explored using binary logistic regression models. Results After adjustment for age, socioeconomic position, marital status, and type of job contract, women and men with high ecological ERI were 40% more likely to have simultaneously ≥3 lifestyle risk factors (vs. 0 risk factors) compared with their counterparts with low ERI. When examined separately, both low ecological effort and low ecological rewards were also associated with an elevated prevalence of risk factor co-occurrence. The results obtained with the individual-level scores were in the same direction. The associations of ecological ERI with single risk factors were generally less marked than the associations with the co-occurrence of risk factors. Conclusion This study suggests that a high ratio of occupational efforts relative to rewards may be associated with an elevated risk of having multiple lifestyle risk factors. However, an unexpected association between low effort and a higher likelihood of risk factor co-occurrence as well as the absence of data on overcommitment (and thereby a lack of full test of the ERI model) warrant caution in regard to the extent to which the entire ERI model is supported by our evidence

Effort-reward imbalance and sedentary lifestyle: an observational study in a large occupational cohort

Objectives: To investigate the association between effort-reward imbalance (ERI) at work and sedentary lifestyle. Methods: Cross-sectional data from the ongoing Finnish Public Sector Study related to 30 433 women and 7718 men aged 17-64 were used (n = 35 918 after exclusion of participants with missing values in covariates). From the responses to a questionnaire, an aggregated mean score for ERI in a work unit was assigned to each participant. The outcome was sedentary lifestyle defined as <2.00 metabolic equivalent task (MET) hours/day. Logistic regression with generalized estimating equations was used as an analysis method to include both individual and work unit level predictors in the models. Adjustments were made for age, marital status, occupational status, job contract, smoking, and heavy drinking. Results: Twenty five percent of women and 27% of men had a sedentary lifestyle. High individual level ERI was associated with a higher likelihood of sedentary lifestyle both among women (odds ratio (OR) = 1.08, 95% CI 1.01 to 1.16) and men (OR = 1.17, 95% CI 1.02 to 1.33). These associations were not explained by relevant confounders and they were also independent of work unit level job strain measured as a ratio of job demands and control. Conclusions: A mismatch between high occupational effort spent and low reward received in turn seems to be associated with an elevated risk of sedentary lifestyle, although this association is relatively weak

Suun terveydenhuollon tuottavuuseroja terveyskeskuksissa 1992 tehokkuusluvuilla mitattuna

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, oliko terveyskeskusten suun terveydenhuollossa tuottavuuseroja tehokkuusluvuilla mitattuna. Tehokkuusluvut laskettiin Data Envelopment -analyysin (DEA) avulla. DEA sopii hyvin suun terveydenhuollon tuottavuustarkasteluun, koska se sallii moniulotteisen tuotos-panos-mittauksen tutkittavista yksiköistä. Terveyskeskuksia oli 225 vuonna 1992. Toiminnan alueellisia eroja oli siinä, miten suuri osa väestöstä oli palvelujen piirissä. Tutkimuksessa analysoitiin terveyskeskukset erikseen väestöpohjan perusteella kolmessa suuruusluokassa (yli 40 000 asukasta, 20 000–40 000 asukasta ja alle 20 000 asukasta). Panoksina käytettiin toiminnan käyttökustannuksia, ja tuotoksia kuvattiin tarkastettujen potilaiden ja hoitokäyntien määrällä. Tutkimus osoitti, että terveyskeskusten suun terveydenhuollossa oli huomattavia tuotannon tehokkuuseroja. Hoidossa olevien ikärakenne ei selittänyt tehokkuuslukujen eroja. Tehokkaimmassa osiossa yliedustettuina olivat pienet terveyskeskukset. On kuitenkin epäselvää, miten suuri osa eroista selittyy tämän tutkimuksen tuotosmittareihin liittyvillä ongelmilla

Fetuin-B, a potential link of liver-adipose tissue cross talk during diet-induced weight loss–weight maintenance

BACKGROUND/OBJECTIVES: Numerous hepatokines are involved in inter-organ cross talk regulating tissue-specific insulin sensitivity. Adipose tissue lipolysis represents a crucial element of adipose insulin sensitivity and is substantially involved in long-term body weight regulation after dietary weight loss. Thus, we aimed to analyze the impact of the hepatokine Fetuin-B in the context of weight loss induced short- and long-term modulation of adipose insulin sensitivity. SUBJECTS/METHODS: 143 subjects (age > 18; BMI >= 27 kg/m(2)) were analyzed before (T-3) and after (T0) a standardized 12-week dietary weight reduction program. Afterward, subjects were randomized to a 12-month lifestyle intervention or a control group. After 12 months (T12) no further intervention was performed until 6 months later (T18) (Maintain-Adults trial). Tissue-specific insulin sensitivity was estimated by HOMA-IR (predominantly liver), ISIClamp (predominantly skeletal muscle), and free fatty acid suppression during hyperinsulinemic-euglycemic clamp (FFA(Supp)) (predominantly adipose tissue). Fetuin-B was measured at all concomitant time points. RESULTS: Circulating Fetuin-B levels correlated significantly with estimates of obesity, hepatic steatosis as well as HOMA-IR, ISIClamp, FFA(Supp) at baseline. Fetuin-B decreased during dietary weight loss (4.2 (3.5-4.9) vs. 3.8 (3.2-4.6) mu g/ml; p = 2.1 x 10(-5)). This change was associated with concomitant improvement of HOMA-IR (r = 0.222; p = 0.008) and FFA(Supp) (r = -0.210; p = 0.013), suggesting a particular relationship to hepatic and adipose tissue insulin sensitivity. Weight loss induced improvements of insulin resistance were almost completely preserved until months 12 and 18 and most interestingly, the short and long-term improvement of FFA(Supp) was partially predicted by baseline level of Fetuin-B. CONCLUSIONS: Our data suggest that Fetuin-B might be a potential mediator of liver-adipose cross talk involved in short- and long-term regulation of adipose insulin sensitivity, especially in the context of diet-induced weight changes

Clinical and virological characteristics of hospitalised COVID-19 patients in a German tertiary care centre during the first wave of the SARS-CoV-2 pandemic: a prospective observational study

Purpose: Adequate patient allocation is pivotal for optimal resource management in strained healthcare systems, and requires detailed knowledge of clinical and virological disease trajectories. The purpose of this work was to identify risk factors associated with need for invasive mechanical ventilation (IMV), to analyse viral kinetics in patients with and without IMV and to provide a comprehensive description of clinical course. Methods: A cohort of 168 hospitalised adult COVID-19 patients enrolled in a prospective observational study at a large European tertiary care centre was analysed. Results: Forty-four per cent (71/161) of patients required invasive mechanical ventilation (IMV). Shorter duration of symptoms before admission (aOR 1.22 per day less, 95% CI 1.10-1.37, p < 0.01) and history of hypertension (aOR 5.55, 95% CI 2.00-16.82, p < 0.01) were associated with need for IMV. Patients on IMV had higher maximal concentrations, slower decline rates, and longer shedding of SARS-CoV-2 than non-IMV patients (33 days, IQR 26-46.75, vs 18 days, IQR 16-46.75, respectively, p < 0.01). Median duration of hospitalisation was 9 days (IQR 6-15.5) for non-IMV and 49.5 days (IQR 36.8-82.5) for IMV patients. Conclusions: Our results indicate a short duration of symptoms before admission as a risk factor for severe disease that merits further investigation and different viral load kinetics in severely affected patients. Median duration of hospitalisation of IMV patients was longer than described for acute respiratory distress syndrome unrelated to COVID-19

Juhlajulkaisu Leena Kartio 1938 – 30/8 – 2008

Tämä juhlakirja on omistettu kansleri, siviilioikeuden professori Leena Kartiolle hänen täyttäessään 70 vuotta elokuun 30. päivänä 2008. Leena tunnetaan erityisesti monikymmenvuotisesta ansiokkaasta toiminnastaan siviilioikeuden tutkijana ja opettajana. Lisäksi hänen uraansa ovat kuuluneet merkittävät yliopisto- ja tiedehallinnon tehtävät sekä erilaiset asiantuntijatehtävät ja luottamustoimet myös yliopistomaailman ulkopuolella. Monissa näistä tehtävistä hän on ikäpolven muiden aktiivisten naisten tapaan ollut sukupuolensa ensimmäinen edustaja

Atooppinen ekseema imeväisikäisillä lapsilla - omahoito-opas vanhemmille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Saarijärven neuvolaan omahoito-opas vanhem-mille, joiden imeväisikäisillä lapsilla on atooppinen ekseema. Opinnäytetyön tuloksena tehdyn oppaan tavoitteena oli, että lapsen atooppisen ekseeman hoidossa hyödynne-tään entistä enemmän tutkittua tietoa. Atooppinen ekseema on tavallisin ihotauti lapsuusiässä ja se alkaa tavallisesti varhaislap-suudessa, sekä 90 prosentilla ennen kahden vuoden ikää. Yleiskielessä käytetään paljon nimitystä atooppinen iho, jolla tarkoitetaan kuivaa ihoa. Vaikka osalle kuivaihosista kehit-tyy atooppinen ekseema, nimitystä tulisi käyttää vain tyypillisestä kroonisesta kutisevasta ihottumasta. Atooppiselle ekseemalle on tyypillistä krooninen, kutiseva ja tulehtunut iho, sekä myös vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Se on yleistynyt muiden allergis-ten sairauksien tavoin. Ekseeman vaikeusasteita on monia, se voi vaihdella parista ihot-tumaläiskästä koko kehon ihottumaan. Alle vuoden ikäisillä lapsilla ruoka-aineet voivat pahentaa atooppisen ekseeman oireita. Atooppisen ekseeman hyvä hoito ehkäisee useiden liitännäissairauksien, kuten astman puhkeamista ja muita kroonisia tulehdustilan seurauksia. Työn tulos palvelee ensisijaisesti pienen lapsen vanhempia, joilla voi olla huolia lapsen ekseeman hoidosta. Tämän lisäksi opas avustaa myös neuvolan työyksikköä ja siellä työn-tekijöitä, jotka saavat kirjallista materiaalia suullisen ohjauksen tueksi. Omahoito-oppaan tarkoitus oli monipuolisesti tekstin ja kuvien avulla havainnollisesti esittää luotettavimmat ja näyttöön perustavat hoitotyönmenetelmät pienen lapsen ekseeman hoidossa.The purpose of this functional thesis was to create a clear self-help guide for the Child Health Clinic of Saarijärvi and for the parents who have children with atopic eczema. The aim of the guide was to provide research-based information for the treatment of atopic eczema. Atopic eczema is the most common skin disease in childhood. It usually begins in early childhood, and 90 percent of these occasions occur before the age of two. It is common to use the name atopic skin, which also refers to dry skin. However, although some of those with dry skin develop an atopic eczema, the term should only be used of the typi-cally chronic and itchy skin condition. Characteristic to atopic eczema is a chronic, itchy and inflamed skin and also a possible, but highly unpredictable aggravation of the condi-tion. Moreover, it has become more frequent along with other allergic conditions. The eczema has many different degrees of severity. For example, it may vary from a few of blotches of rash to an eczema covering the whole body. With children under one year of age certain foods can aggravate the symptoms of atopic eczema. Good treatment pre-vents the onset of many related conditions, such as asthma and the consequences of other chronic inflammatory conditions. The result of the thesis, the self-help guide, will serve parents who have concerns about the proper treatment of their child’s eczema. In addition, the guide can be useful to the employees of the child health clinic who may need written material for the support of their verbal guidance. With the help of the material and its illustrations the aim was to provide a valid package of reliable information about the treatment of atopic eczema with children under twelve months of age

Yhdistystoiminta kätilötyössä – koko kätilökunnan etu : Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksen 100-vuotinen historia

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä historiikki Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksen historiasta 100 vuoden ajalta. Pyyntö historiikin kokoamiseen tuli yhdistykseltä. Opinnäytetyössä selvitetään Suomen historiaa, yhteiskunnallisten olojen kehitystä, naisen aseman muutoksia ja ennen kaikkea kätilöiden asemaa ja työnkuvan muutoksia. Opinnäytetyön tietoperusta pohjustaa historiikkia, joka on koottu erilliseksi opinnäytetyön liitteeksi. Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksellä on alkuperäiset materiaalit historiastaan toimitiloissaan Pasilassa, Helsingissä. Historiikki pohjautuu tilikirjoihin, kokouspöytäkirjoihin sekä sairaus- ja hautausapurahaston pöytäkirjoihin. Aluksi materiaali referoitiin tarkasti vuosittain tietokoneelle, mutta selkeän kokonaisuuden luomiseksi aineisto jaettiin lopulta aiheittain. Ensimmäisen vaiheen tekstiä oli noin 150 sivua, joka tiivistyi 47 sivun historiikiksi. Historiikki alkaa yhdistyksen perustamisvuodesta 1899. Alusta alkaen yhdistyksen tarkoituksena oli kohottaa kätilöiden asemaa yhteiskunnassa sekä herättää toveruutta ammattikunnan keskuudessa. Historiikin alussa kuvataan perustajajäsenten toiveikkuutta yhdistyksen perustamista kohtaan. Yhteiskunnallisten tapahtumien, kuten sotien, vaikutukset näkyvät historiikissa yhdistyksen toiminnan ja jäsenten aktiivisuuden muutoksina. Yhdistyksen yhteistyökumppaneista esille nousevat erityisesti Kätilöliitto, muut kätilöyhdistykset, naisjärjestöt, Tehy sekä seniorikätilöt kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta. Virallisen yhdistystoiminnan ohella jäsenet nauttivat myös vapaamuotoisemmasta yhdessäolosta esimerkiksi retkien, pikkujoulujen ja vuosipäivien merkeissä. Kätilöiden palkkaan, työllisyyteen sekä työnkuvan muutoksiin liittyvät asiat olivat aktiivisesti esillä yhdistyksen toiminnassa koko 100 vuoden ajan. Lisäksi huolta pidettiin kätilöiden työturvasta, hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Yhdistyksen varainhoitoa kuvaillaan yleisellä tasolla ja rahasummia on havainnollistettu muutamin esimerkein. Tekstin joukossa ja historiikin lopussa olevat kuvat, taulukot ja diagrammi tukevat ja selventävät kokonaisuutta. Vanhojen kirjoitusten värikästä tekstiä pyrittiin säilyttämään suorien lainausten muodossa. Yhdistyksen perustaminen oli tärkeää, vaikka toiminnan aktivoituminen vei aikaa ja yhdistyksen olemassaoloa kyseenalaistettiin ajoittain. Yhdistys laittoi liikkeelle kätilöiden asemaa parantavia esityksiä, mutta tärkeää oli myös äitien ja perheiden hyvinvointi. Erityisesti äitiyshuollon kokemat muutokset herättivät kätilöissä taistelutahtoa. Yleisesti kätilöiden tavoitteena oli toimia parhaimman osaamisensa mukaan siveellisesti, kätilön mainetta kohottaen sekä samalla itseään kehittäen.The purpose of this study was to produce a history of the Uudenmaan läänin Kätilöyhdistys during a 100 years period. The request to gather the history came directly from the Uudenmaan läänin Kätilöyhdistys. This study explains the history of Finland, the development of the social conditions, the changes of the women's status and in particular the role of the midwives and the changes of their job description. The study’s knowledge base prepares the history, which is compiled as a separate annex to this study. Uudenmaan läänin Kätilöyhdistys has the original materials of their history on their premises in Pasila, Helsinki. History is based on the books, the minute books of the meetings and the protocols of the Sairaus and Hautausapurahasto. At first all the material was summarized annually to the computer but to create a clear overview of the material it was paragraphed finally by themes. The first phase of the text was about 150 pages which was summarized into 47 pages. The history begins in 1899 when Uudenmaan läänin Kätilöyhdistys was founded. From the beginning, the associations intention was to improve the midwives' status in the society and to build up the companionship among the profession. The founders’ enthusiasm towards the association is described in the beginning. The effects of the social event appear in the history as changes of the members and functions of the association. The solid collaboration with Kätilöliitto and the association has been an important part of the actions of the association. Other midwife associations such as women alliances, Tehy and senior midwives along the international co-operation were seen as significant partners for the association. Members also enjoyed spending time together in more unofficial ways for example doing excursions and celebrating Christmas parties. The changes on salary, employment and job description were important factors in the associations work during the 100 years. The association also took care off work safety, well-being and the education of the midwives. Financial management of the association has been described on a general level and the amounts have been exemplified with a few examples. Pictures, charts and a diagram in between the text and in the end of the history support and clarifies the history as a whole. The vivid text of the old writings has been kept in the text the form of direct quotations. The founding of the association has been important, even though it took some time to activate the work and the existence of the association has been doubt time to time. The association made actively initiatives to improve the status of the midwives, but the well-being of mothers and families was also important. Especially changes in mother care got the midwifes on the move.Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksen 100-vuotinen historia (liite 1) saatavana tekijöiltä pyydettäessä