UPAYA GURU DAN KEPALA SEKOLAH DALAM PENCEGAHAN PENYALAHGUNAAN NARKOBA DI SMA NEGERI 1 SEUNAGAN KABUPATEN NAGAN RAYA TAHUN AJARAN 2016/2017

ABSTRAKKhalis Auli. 2017. Upaya Guru dan Kepala Sekolah dalam Pencegahan Penyalahgunaan Narkoba di SMA Negeri 1 Seunagan Kabupaten Nagan Raya Tahun Ajaran 2016/2017. Skripsi, Program Studi Pendidikan Jasmani, Kesehatan dan Rekreasi, Keguruan dan Ilmu Pendidikan, Universitas Syiah Kuala, Pembimbing:(1) Bustamam, S.Pd., M.Kes., (2) Ifwandi, S.Pd., M.Pd Kata kunci: pencegahan penyalahgunaan narkoba Peran guru dan kepala sekolah sangat menentukan dalam upaya pencegahan penyalahgunaan narkotika di sekolah atau sekurang-kurangnya meminimalkan faktor penyebab terjangkitnya narkotika di sekolah. Penelitian ini berupaya mengungkapkan bagaimanakah upaya guru dan kepala sekolah dalam pencegahan penyalahgunaan narkoba di SMA Negeri 1 Seunagan Kabupaten Nagan Raya Tahun Ajaran 2016/2017. Secara khusus penelitian ini bertujuan untuk mengetahui upaya guru dan kepala sekolah dalam pencegahan penyalahgunaan narkoba di SMA Negeri 1 Seunagan Kabupaten Nagan Raya Tahun Ajaran 2016/2017.Pendekatan yang digunakan dalam penelitian ini adalah pendekatan kuantitatif dalam bentuk penelitian deskriptif. Populasi dalam penelitian ini adalah seluruh guru SMA Negeri 1 Seunagan Kabupaten Nagan Raya yang berjumlah 34 orang. Pengambilan sampel dengan menggunakan teknik total sampling yang berjumlah 34 orang.Pengumpulan data dalam penelitian ini menggunakan dokumentasi dan angket. Adapun angket dalam penelitian ini bersifat tertutup dan dibuat berjenjang mulai dari intensitas paling rendah sampai intensitas paling tinggi dengan menggunakan skala Likerts.Berdasarkan hasil penelitian dapat disimpulkan bahwa upaya guru dan kepala sekolah dalam pencegahan penyalahgunaan narkoba di SMA Negeri 1 Seunagan Kabupaten Nagan Raya Tahun Ajaran 2016/2017, pada kategori rendah diperoleh sebanyak 2 responden atau 5,9%, pada kategori sedang diperoleh sebanyak 21 responden atau 61,8%, dan pada kategori tinggi diperoleh sebanyak 11 responden atau 32,3%. Disarankan bagi pihak sekolah untuk selalu aktif memantau kegiatan siswa baik di lingkungan sekolah maupun di luar lingkungan sekolah, supaya dapat melakukan upaya pencegahan penyalahgunaan narkoba di kalangan siswa dan memberikan tindakan tegas terhadap siswa yang menggunakan narkoba sehingga siswa dapat menghindari segala godaan, bujukan dari orang yang tidak bertanggung jawab untuk menggunakan obat-obat terlarang

Tutkimus työklinikkatoiminnan merkityksestä asiakkaiden osallisuudelle

TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Tekijä: Auli Pitkänen Opinnäytetyön nimi: Tutkimus työklinikkatoiminnan merkityksestä asiakkaiden osallisuudelle Työn ohjaajat: Kaija Bakala & Pirjo Ylikauma Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2013 Sivumäärä: 49 + 3 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Pärnäsen korjaamon työklinikkajakson käyneiden asiakkaiden kokemuksia työklinikkajakson merkityksestä osallisuudelleen oman elämänsä hallintaan. Saatujen tutkimustulosten avulla työklinikkajakson käyneiden asiakkaiden osallisuutta omassa elämässään on mahdollista kehittää jatkossa enemmän asiakkaita palvelevaan ja tukevaan suuntaan. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään pitkäaikaistyöttömyyttä työkyvyn ja työkyvyttömyyden rajamaastossa, osallisuutta ja valtaistumista sekä inhimillisiä toimintamahdollisuuksia. Työklinikkajakson avulla selvitetään polkua koulutukseen, työelämään tai eläkkeelle. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun pohjautuva laadullinen tutkimus. Kohderyhmä hankittiin käyttämällä harkinnanvaraista otantaa ja aineistonhankintamenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus tehtiin kuusamolaiselle Pärnäsen korjaamolle, joka toteutti työklinikkajakson. Tutkimuksen tuloksiksi nousivat osallisuutta edistävät asiat ja osallisuutta heikentävät asiat. Osallisuutta edistäviä asioita olivat elämäntilanteen selkiintyminen, aktiivinen elämä, sosiaalinen verkosto, voimaannuttavat asiat, vertaistuen merkitys, hyvän elämän ainekset ja Pärnäsen merkitys. Osallisuutta heikentäviä asioita olivat kuormittavat asiat elämässä, eläkepäätöksen epävarmuus ja työklinikkajakson epäkohdat. Johtopäätös on, että Pärnäsen korjaamolla on ollut kuntoutujien osallisuuden ja valtaistumisen kokemuksille enemmän myönteistä merkitystä kuin kielteistä. Palveluohjaus ja terveydenhuollon palveluiden saaminen olivat valtaistavia asioita kuntoutujille. Kuntoutujilla oli nähtävissä suuntautumista tulevaisuuteen ja osallisuuteen oltiin saatu vähän suurempi ote yksilön tasolla. Itseluottamuksessa ja turvallisuuden tunteissa oli tapahtunut hienoista kasvua ja samoin vertaistuen merkitys oli suuri. Toisaalta epävarmuus tulevaisuudesta ja rahatilanteesta ahdistivat. Jatkotutkimusaiheena voisi jatkaa omaa tutkimustani ja tutkia työklinikkatoiminnan merkitystä osallisuudelle yhteiskunnallisesti. Toiseksi aiheeksi esitän päivätoiminnan merkityksen tutkimista osallisuudelle. Asiasanat: Työklinikkajakso, osallisuus, valtaistuminen, inhimilliset toimintamahdollisuudetABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services Author: Auli Pitkänen Title of thesis: The Significance of Work Clinic Activity in Customers´ Participation Supervisors: Kaija Bakala & Pirjo Ylikauma Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2013 Number of pages: 49 + 3 appendices The long-term unemployed are often neglected in our society. Thus it is important and essential to examine how the work clinic activity helps customers´ participation in the management of their lives. The study was carried out in a work rehabilitation center called Pärnäsen korjaamo situated in Kuusamo. The objective of this study was to describe what impact the work clinic had on the service users´ lives. The study was a phenomenological-hermeneutic qualitative study. The target group was acquired by using sampling. The methodology for collecting data was a thematic interview. The data was analyzed by a theory-driven data analysis. According to the results the factors strengthening participation and factors weakening involvement were important. The factors strengthening participation were to be able to make decisions regarding one´s own life situation, developing an active life, the importance of strong social networks, becoming empowered, the importance of peer groups, enjoying life and the importance of the work clinic Pärnänen. The factors weakening involvement were an inability to adopt a positive attitude to life due to difficult individual situations, uncertainty regarding issues of pension, and uncertainty regarding the work clinic´s duration period. As a conclusion, one can say that the work clinic Pärnänen had a more positive influence than negative influence upon the lives of its service users. Service advice and access to health services were major issues for the service users. Rehabilitation customers oriented themselves better towards the future and they had a little better touch in participation than before. Feelings of self-confidence and certainty had increased, and the significance of peer groups was great. On the other hand, uncertainty of the future and economic situation distressed them. Further research could focus on the importance of the work clinic activity in customers´ inclusion in our society. Another area of research could focus upon daily activities regarding involvement. Index words: Work clinic activity, involvement, empowerment, human possibilitie

Miksi kehollisuuden ymmärtäminen on tärkeää sosiaalityössä?

Tutkielmani tarkoitus oli tavoitella vastausta kysymykseen: Miksi kehollisuuden ymmärtäminen on tärkeää sosiaalityössä? Tutkielmassani tuon esiin Merleau-Pontyn kehofilosofiasta tehdyt tulkinnat vuorovaikutuksen ja kehollisuuden osalta sekä Merleau-Pontyn taustalla vaikuttavien filosofien Martin Heideggerin ja Martin Buberin näkemykset ihmisen kohtaamisesta. Keskeisin käsite Merleau-Pontyn kehofilosofiassa on kontemplatiivinen keho. Muita ydinkäsitteitä ovat objektikeho, koettu keho, kehon kaava, kehon kuva ja kehotietoisuus. Ydin Merleau-Pontyn kehofilosofiassa on mielen ja kehon yhteenkietoutumisen käsitys, "minä olen yhtä kuin kehoni". Objektikeho ymmärretään ulkoapäin tarkasteltavana kehona, kun koettu keho on läsnä sisäisessä kokemuksessa. Martin Heideggerin käsitteistä keskeisiä ovat maailmaan heitettyys, silleen jättämisen asenne, laskeva ajattelu ja epävarsinainen ja varsinainen oleminen. Martin Buberin käsitteet kietoutuvat aktuaalisen Minä-Sinä ja Minä-Se maailman ympärille. Tutkimukseni on laadullinen, filosofinen, fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena on tilastollisen yleistyksen sijasta kuvata ja ymmärtää tiettyä toimintaa tai ilmiötä. Fenomenologisessa filosofiassa tavoitellaan ilmiöön liittyviä syvempiä merkityksiä ja ajatellaan, että yksittäistapaus on esimerkki yleisestä. Tarkastelen tutkielmassani kehon kokemusta ja havainnointia kohtaamisessa. Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen erityispiirre on, että tutkimuksen kohteena on ihminen. Tutkimuksen perustana olevat filosofiset ongelmat ovat ihmiskäsitys ja tiedon käsitys. Tietokysymyksistä keskeisiä ovat ymmärtäminen ja tulkinta ja ydinkäsitteitä kokemus, merkitys ja yhteisöllisyys. Tiedon hankinta koostui kirjallisista lähteistä. Pääasiallisen aineiston muodostivat Merleau-Pontyn kehofilosofinen kirjallisuus ja Merleau-Pontyn kehofilosofiasta tehtyjen tutkimusten tulkinnat ja Martin Heideggerin tutkimuskirjallisuudesta tehdyt tulkinnat sekä Martin Buberin kirjallisuus ja niistä tehdyt tulkinnat. Aineiston analyysi koostui ongelman ideasta, näkökulman ja esiymmärryksen määrittelystä, käsitteiden määrittelyistä ja aiemman tutkimuksen esittelystä ja tulkinnoista. Käytän tutkimuksessani fenomenologista päättelyä kuvaamaan kehollisuutta ilmiönä ja näkökulmana. Etiikka nousee keskeiseksi perusteluksi kehollisuuden ymmärtämisessä. Keskeistä on, että ymmärtääkseen etiikan perustan työskentelyssä sosiaalityöntekijän tulisi kääntyä itseensä löytääkseen kehollisuutensa ja tunnistaakseen oman toimintansa, ajatuksensa ja käsityksensä ihmisestä. Menetelmällisyys ei ole näkemyksessäni olennaista sosiaalityön asiakastyössä, vaikka se helpottaa työskentelyä. Keskeistä on eettinen, kehollinen asennoituminen kohtaamiseen

Consecutive Patterns in Inversion Sequences

An inversion sequence of length $n$ is an integer sequence $e=e_{1}e_{2}\dots e_{n}$ such that $0\leq e_{i}<i$ for each $i$. Corteel--Martinez--Savage--Weselcouch and Mansour--Shattuck began the study of patterns in inversion sequences, focusing on the enumeration of those that avoid classical patterns of length 3. We initiate an analogous systematic study of consecutive patterns in inversion sequences, namely patterns whose entries are required to occur in adjacent positions. We enumerate inversion sequences that avoid consecutive patterns of length 3, and generalize some results to patterns of arbitrary length. Additionally, we study the notion of Wilf equivalence of consecutive patterns in inversion sequences, as well as generalizations of this notion analogous to those studied for permutation patterns. We classify patterns of length up to 4 according to the corresponding Wilf equivalence relations.Comment: Final version to appear in DMTC