Transneptunian objects and Centaurs from light curves

We analyze a vast light curve database by obtaining mean rotational properties of the entire sample, determining the spin frequency distribution and comparing those data with a simple model based on hydrostatic equilibrium. For the rotation periods, the mean value obtained is 6.95 h for the whole sample, 6.88 h for the Trans-neptunian objects (TNOs) alone and 6.75 h for the Centaurs. From Maxwellian fits to the rotational frequencies distribution the mean rotation rates are 7.35 h for the entire sample, 7.71 h for the TNOs alone and 8.95 h for the Centaurs. These results are obtained by taking into account the criteria of considering a single-peak light curve for objects with amplitudes lower than 0.15 mag and a double-peak light curve for objects with variability >0.15mag. The best Maxwellian fits were obtained with the threshold between 0.10 and 0.15mag. The mean light-curve amplitude for the entire sample is 0.26 mag, 0.25mag for TNOs only, and 0.26mag for the Centaurs. The amplitude versus Hv correlation clearly indicates that the smaller (and collisionally evolved) objects are more elongated than the bigger ones. From the model results, it appears that hydrostatic equilibrium can explain the statistical results of almost the entire sample, which means hydrostatic equilibrium is probably reached by almost all TNOs in the H range [-1,7]. This implies that for plausible albedos of 0.04 to 0.20, objects with diameters from 300km to even 100km would likely be in equilibrium. Thus, the great majority of objects would qualify as being dwarf planets because they would meet the hydrostatic equilibrium condition. The best model density corresponds to 1100 kg/m3.Comment: 21 pages, 8 figures. Astronomy & Astrophysics, in pres

Physicochemical characterization of the PEG8000-Na2SO4 aqueous two-phase system

The polyethylene glycol-sodium sulfate aqueous two-phase system has been characterized at 23 °C. Tielines for the phase diagram were obtained experimentally. Phases in equilibrium were characterized by means of the solvatochromic parameters π*, α, and β, which provide a measurement of the polarity/polarizability and the H-bond donor and acceptor abilities, respectively. The ability of the phases to participate in hydrophobic interactions was characterized by means of the free energy of transfer of a methylene group between the conjugated phases, using the partition of a homologous series of dinitrophenylated amino acids. The results show the effect of the presence of polymer and salt in the aqueous phase, and a comparison of both phases with pure water is made.LSRE-PortoUniversidade Católica PortuguesaEscola Superior de Biotecnologia do PortoFundação para a Ciência e a Tecnologia (FCT

Talotekniikan oppimisympäristön suunnittelu

Tämän opinnäytetyön päätarkoituksena on antaa ajatuksia siitä, kuinka yhdistää putkiasennuksen harjoitustyöt ja tietopuolinen oppiminen siten, että ammattiin valmistuvat sekä mahdollisesti jatko-opintoihin suuntaavat saisivat riittävän ymmärryksen ja käytännön työtaidon. Työ rajattiin koskemaan lähinnä uusiutuvia energialähteitä. Haasteena on se, että LVI-alalla on suuri määrä erilaisia määräyksiä ja ohjeita siitä, kuinka saavutetaan turvallinen ja laadukas asennus. Tämä vaatii asioiden ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Unohtamatta, että osalla opiskelijoista on ajatus ammattikorkeakoulutukseen (AMK). Opinnäytetyö on pyritty tekemään siten, että oppilaitoksen käytettävissä olevat työtilat saataisiin hyödynnettyä isompiin kokonaisuuksiin, eikä vain opeteltaisi yksittäistä asentamista. Työn toteuttamisessa oli suuri merkitys henkilökohtaisella n. 15 vuoden opettajakokemuksella talotekniikan opettamisessa sekä aikuis- että nuorisokoulutuksessa. Pääpaino oli lämmitysjärjestelmien, ja siinä lähinnä uusiutuvien energialähteiden, hyödyntämiseen vesikeskuslämmityksessä. Varsinaisten asennustehtävien lisäksi työ sisältää vinkkejä muutamaan peruslaskelmaan, joita voidaan tehdä haastavammiksi opiskelijan kykyjen mukaisesti ja tulevaisuuden opiskeluja ajatellen. Opettajan työn helpottamiseksi työ sisältää paljon erilaisia taulukoita ja kaavoja, joita voi käyttää opetuksessa

Improving the capacity estimation of a software development team using data

Team capacity is a measurement used to determine how much work a software development team can commit to working on in the future. Teams that use Scaled Agile Framework (SAFe) estimate capacity as a part of the product increment (PI) planning. This study identifies which factors affect the team capacity and how capacity estimations could be improved. Improved accuracy of capacity estimation can result in better predictability in the project. The research was conducted as a case study. First, factors of team capacity were identified from existing literature. Data analysis was conducted on part of the factors to evaluate the impact of the factors in a case company with 12 teams working on a software project. Finally, recommendations on improving team capacity estimations were suggested. Team capacity was seen to be affected by the team's performance and by the team's plans. Based on the research, team performance factors are team availability and size, corrective maintenance, project complexity, production environment, amount of work in progress, and technical debt. The soft factors are team climate, team age and individual competencies. The factors related to the plans' effect on team capacity are the quality of plans and effort estimations done by the team. The relationships between team capacity and team availability, corrective maintenance, and team attributes were studied in the data analysis. The relationship between team availability and team capacity was only visible for two out of 11 teams, while the overall correlation for all teams combined was 0,53. While team capacity estimation in SAFe largely relies on the assumption that team capacity depends on team availability, in the case company, the data of 9 teams did not show this relationship. The central role of team availability in the estimations should be questioned. So far, this has not been done in the field research. Team size was a statistically significant factor for 4 out of 11 teams, making the factor the most apparent one of the analysed factors. For the whole project, team size correlates with team capacity with a negative correlation of -0,29. Corrective maintenance and other team attribute factors were not found to correlate significantly with team capacity. As seen from the results, team capacity is affected by many factors. It cannot be estimated by relying only on the team availability. Team capacity estimations could be improved by improving the estimation process and the related data. Teams should be encouraged to analyse their past more and be trained on what factors affect team capacity. The teams should be provided with data about their past work and capacity estimates from more than one PI. The risk of inaccurate estimations could be lowered by defining capacity estimate explicitly and using a range for the estimate instead of one value. The quality of the historical data used in the capacity estimations could be improved by encouraging teams to document changes in their work and record the realised efforts put into tasks in addition to the estimated efforts

Lisää myyntiä psykologisen hinnoittelun keinoin : Miten ankkuroitumisvaikutus toimii teoriassa ja käytännössä

Ihminen miellettiin 1970-luvun lopulle asti klassisen kansantaloustieteen mukaisesti rationaa-lisena toimijana, joka käytti valinnoissaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja pyrki päätöksis-sään aina omalta kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Sittemmin on todettu, että näin ei läheskään aina ole, vaan ihminen on altis erilaisille kognitiivisille vinoumille ja käyttää saatavilla olevaa informaatiota usein vajavaisesti, joitain asioita painottaen ja toisia häivyttäen. Ihminen ei myöskään yleensä jaksa hakea päätöksissään absoluuttisesti parasta tulosta, vaan tyytyy helposti varman hyödyn turvaamiseen ja riskin kaihtamiseen. Oikein toteutetulla hinnanesitystavalla voidaan näitä ihmismielen ominaisuuksia hyödyntäen saada hinta vaikuttamaan ostajasta todellisuutta houkuttelevammalta ilman, että sitä tarvitsee varsinaisesti alentaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa niitä käyttäytymispsykologian tutkimuksen tunnistamia mekanismeja, jotka vaikuttavat ihmisen hintakäsityksen hahmottamiseen ja sen kautta ostopäätöksen tekoon. Näiden tunnistettujen mekanismien pohjalta pyritään löytä-mään erilaisia käytössä olevia keinoja, joiden avulla pyritään muokkaamaan ostajan havait-seman hinnan synnyttämää hintamielikuvaa myyjän kannalta mahdollisimman suosiolliseksi. Tällaista lähestymistapaa hinnoitteluun kutsutaan psykologiseksi hinnoitteluksi. Tunnistetuis-ta mekanismeista erityistä huomiota kohdistetaan ankkuroitumisvaikutukseen, jossa ihminen käyttää jonkin suureen arvon määritykseen jotain toista saatavilla olevaa suuretta joko tietoi-sesti, tai tiedostamatta. Hinnoittelussa merkittävin ankkuroitumisvaikutuksen aiheuttaja on referenssihinta, jossa ostaja vertaa havaitsemaansa hintaa erilaisiin verrokkihintoihin. Psykologinen hinnoittelu on tutkimuksenalana suhteellisen uusi. Erilaisia tutkimuksia, joissa on pystytty todistamaan psykologisen hinnoittelun keinojen merkittävä teho, on lukuisia mutta toisaalta tutkimustulokset ovat olleet usein keskenään täysin päinvastaisia. Tämän selittänee ainakin osaltaan se, että tulkinnat riippuvat aina tulkitsijan henkilökohtaisista omi-naisuuksista, sekä kulttuurisista taustavaikutuksista Näiden lisäksi merkittävä ero havainnon ja tulkinnan välille syntyy siitä, pyrkiikö havainnoija nopeaan päätökseen käyttäen tulkintaan-sa automaattista ja vahvasti tunteisiin nojaavaa intuitiota, vai käynnistääkö hän vaivalloi-semman tietoisen päätöksentekoprosessin, jolloin lopputulos perustuu enemmän rationaali-seen päättelyketjuun

TNOs are Cool: A survey of the trans-Neptunian region V. Physical characterization of 18 Plutinos using Herschel PACS observations

We present Herschel PACS photometry of 18 Plutinos and determine sizes and albedos for these objects using thermal modeling. We analyze our results for correlations, draw conclusions on the Plutino size distribution, and compare to earlier results. Flux densities are derived from PACS mini scan-maps using specialized data reduction and photometry methods. In order to improve the quality of our results, we combine our PACS data with existing Spitzer MIPS data where possible, and refine existing absolute magnitudes for the targets. The physical characterization of our sample is done using a thermal model. Uncertainties of the physical parameters are derived using customized Monte Carlo methods. The correlation analysis is performed using a bootstrap Spearman rank analysis. We find the sizes of our Plutinos to range from 150 to 730 km and geometric albedos to vary between 0.04 and 0.28. The average albedo of the sample is 0.08 \pm 0.03, which is comparable to the mean albedo of Centaurs, Jupiter Family comets and other Trans-Neptunian Objects. We were able to calibrate the Plutino size scale for the first time and find the cumulative Plutino size distribution to be best fit using a cumulative power law with q = 2 at sizes ranging from 120-400 km and q = 3 at larger sizes. We revise the bulk density of 1999 TC36 and find a density of 0.64 (+0.15/-0.11) g cm-3. On the basis of a modified Spearman rank analysis technique our Plutino sample appears to be biased with respect to object size but unbiased with respect to albedo. Furthermore, we find biases based on geometrical aspects and color in our sample. There is qualitative evidence that icy Plutinos have higher albedos than the average of the sample.Comment: 18 pages, 8 figures, 8 tables, accepted for publication in A&

Atomic Layer Deposition (ALD) to Mitigate Tin Whisker Growth and Corrosion Issues on Printed Circuit Board Assemblies

This paper presents the results of a research program set up to evaluate atomic layer deposition (ALD) conformal coatings as a method of mitigating the growth of tin whiskers from printed circuit board assemblies. The effect of ALD coating process variables on the ability of the coating to mitigate whisker growth were evaluated. Scanning electron microscopy and optical microscopy were used to evaluate both the size and distribution of tin whiskers and the coating/whisker interactions. Results show that the ALD process can achieve significant reductions in whisker growth and thus offers considerable potential as a reworkable whisker mitigation strategy. The effect of ALD layer thickness on whisker formation was also investigated. Studies indicate that thermal exposure during ALD processing may contribute significantly to the observed whisker mitigation