Tapasimme kertomuksessa: Diskurssitutkimus traumasensitiivisen pedagogiikan puhehetkistä varhaiskasvatuksessa Yhdysvalloissa

Tämän diskurssitutkimuksen tutkimuskohteena on traumasensitiivinen pedagoginen puhe eli kieli, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta varhaiskasvatuksen opettajan ja 3–5-vuotiaan lapsen välisessä vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksessa Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa liikutaan sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta traumasensitiivisestä pedagogiikasta varhaiskasvatuksessa Suomessa ja tämän kautta lisätä lasten hyvinvointia. Tutkimusaineisto koostuu tapauskertomuksista, jotka ovat osa kahta Yhdysvaloissa kirjoitettua koulutuskirjaa. Kirjojen sisältämissä tapauskertomuksissa kerrotaan ja kuvataan traumasensitiivisen pedagogiikan puhehetkiä varhaiskasvatuksen opettajan ja lapsen välillä varhaiskasvatuksessa Yhdysvalloissa. Tutkijan systemaattisen läpikäynnin tuloksena aineistoon valikoitui yhtenäinen 22 tapauskertomuksen joukko. Tutkimustulokset osoittavat, että traumasensitiivinen pedagogiikka rakentuu kuudesta eri diskurssista, jotka ovat jaettavissa kahteen kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa pyritään synnyttämään luottamus lapsen ja varhaiskasvatuksen opettajan välille kahden ensimmäisen diskurssin avulla: 1. Lapsen ehdoilla etenemisen diskurssi ja 2. Lapsen rajojen kunnioittamisen diskurssi. Toisessa kategoriassa pyritään auttamaan lasta jo syntyneen luottamuksen kautta seuraavilla diskursseilla: 3. Lapsen avunpyynnön vastaanottamisen diskurssi, 4. Tässä hetkessä olemisen diskurssi, 5. Turvallisen aikuisen läsnäolon diskurssi ja 6. Lapsen kanssa olotilan säätelemisen diskurssi. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että varhaiskasvatuksen opettajan tuottamilla traumasensitiivisen pedagogisen puheen diskursseilla, joita hän tuottaa lapsen kokiessa traumaattista stressiä, on merkittävä rooli lapsen henkisen kestävyyden vahvistajana. Lisäksi lapselle mahdollistuu traumahetkien käsittely leikin kautta, kun varhaiskasvatuksen opettaja luo traumasensitiivisen pedagogisen puheen avulla lapselle turvallisen tilan, joko havainnoimalla tai osallistumalla leikkiin. Traumasensitiivisen pedagogiikan ytimessä on luottamuksen rakentaminen. Luottamus muodostetaan etenemällä sensitiivisesti lapsen ehdoilla sekä kunnioittamalla hänen rajojaan. Tästä rakentuu traumasensitiivisyyden sensitiivisyyden ydin, minkä jälkeen tulee pedagogiikan toiminnallinen ydin. Sen kautta lasta voidaan tukea toipumaan traumasta, vahvistaa lapsen resilienssiä eli henkistä kestävyyttä sekä auttaa lasta käsittelemään traumaa leikin kautta. Ilman sensitiivistä kohtaamista ei ole traumasensitiivistä pedagogiikkaa. Yhteiskunnassa tulee lisätä tietoisuutta traumasta ja sen vaikutuksista, jotta ymmärretään, kuinka keskeistä on kohdata trauman kokenut henkilö sensitiivisistä lähtökohdista.The research topic of this discourse study is trauma-sensitive pedagogical speech, or language, that builds social reality in the interaction between an early childhood education teacher and a child between the ages of three and five in early childhood education in the United States. The study moves within the scientific framework of social constructionism. The study aims to raise awareness of trauma-sensitive pedagogy in the early childhood education in Finland and thereby increase children’s well-being. The research material consists of case narratives from two educational books written in the United States. The case stories in these books tell and describe the speaking moments of trauma-sensitive pedagogy between an early childhood education teacher and a child in early childhood education in the United States. As a result of the researcher's systematic review, a uniform set of 22 case reports was selected for the data. The results show that trauma-sensitive pedagogy consists of six different discourses, which can be divided into two categories. The first category aims to create trust between the child and the early childhood education teacher through the first two discourses: 1. The discourse of progress on the child's terms, 2. The discourse of respect for the child's boundaries. The second category aims to help the child through the trust that has already been created with the following discourses: 3. The discourse of receiving the child's request for help, 4. The discourse of being in the present moment, 5. The discourse of safe adult presence, and 6. The discourse of regulating the state of being with the child. The results of this study also show that the discourses of trauma-sensitive pedagogical speech which the early childhood education teacher produces when the child is experiencing traumatic stress play a significant role in strengthening the child's mental endurance. In addition, when an early childhood education teacher uses trauma-sensitive pedagogical speech to create a safe space for the child, either by participating in the play or observing it, it makes it possible for the child to deal with trauma moments through play. At the heart of trauma-sensitive pedagogy is building trust. This trust can be built by advancing sensitively on the child's terms and respecting the child’s boundaries. This builds the core of the sensitivity of trauma sensitivity, followed by the functional core of pedagogy, through which the child can be supported to recover from the trauma, strengthen the child's resilience, and help the child deal with the trauma through play. Without this sensitive encounter, there is no trauma-sensitive pedagogy. In society, we need to raise awareness of trauma and its effects so that it is understood how essential it is to confront a person who has experienced trauma from a sensitive point of view

PDCAT - On checking the compatibility of web services\u27 policies

This paper discusses the compatibility issue between policies of Web services, which could refrain the automatic composition of these Web services from smoothly progressing. Policies regulate/constrain the functioning of Web services at three levels identified by business, behavior, and privacy. Because independent Web services collaborate with one another in order to satisfy users\u27 needs, their respective policies could be in contradiction. This could lead to conflicts and exceptions at run-time unless these contradictions are as a first step, detected and then, fixed. In this paper, WSPL is the language to specify policies of Web services

Yhteistä ymmärrystä ja turvaa etsimässä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus traumatisoituneen lapsen traumainformoituun kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitetään aikaisempien tutkimusten avulla varhaiskasvatuksen mahdollisuutta kohdata traumatisoitunut lapsi traumainformoidun kohtaamisen avulla. Tutkimuksessa keskitytään käsittelemään psykologista traumaa, joka jättää lapseen pitkäkestoisen muistijäljen. Tämä muistijälki vaikuttaa aikuisikään asti, jos sitä ei tunnisteta ja kohdata. Traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa on yksi lapsen kohtaamisen keino, jonka avulla voidaan edistää lapsen hyvinvointia, toipumista ja pyrkiä katkaisemaan ylisukupolvisen trauman jälki. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2015–2022. Traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa on Suomessa hyvin nuori tutkimusaihe, minkä vuoksi aineisto koostuu täysin kansainvälisistä tutkimusartikkeleista. Artikkeleissa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tulosten mukaan trauma on hyvin yleinen ilmiö lasten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan trauma aiheutuu usein erilaisissa vuorovaikutussuhteissa ja -tilanteissa, joissa lapsi on näkijänä tai kokijana. Traumatisoituneen lapsen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa ei ole yksiselitteistä, koska tulosten mukaan trauma näkyy hyvin kokonaisvaltaisena lapsen kasvua ja kehitystä hidastavana tekijänä. Tästä syystä trauman tunnistamiseen vaaditaan kasvatusalan ammattilaiselta sekä vahvaa ammattiosaamista että traumatietoisuutta. Tällöin kyetään tunnistamaan lapsessa ikätasolle tyypillisestä kasvusta ja kehityksestä poikkeava kehityskulku ja ymmärtämään sen mahdollisesti johtuvan traumasta. Avainasemassa on lapsen turvallinen traumainformoitu kohtaaminen varhaiskasvatuksessa. Sen avulla voidaan varmistaa, että kasvatusalan ammattilaisilla on sekä tietoa traumasta että sen sensitiivisestä kohtaamisesta. Traumatisoituneen lapsen kohtaaminen ei koskaan ole yksiselitteistä, koska kyse on yksilöistä ja heidän elämänkokemuksistaan, joista varhaiskasvattajalla ei välttämättä ole kaikkea tietoa. Keskusteluyhteyden luominen perheiden ja lasten välille on tärkeässä asemassa, jotta syntyy yhteinen ymmärrys. Tämän lisäksi aikuisten turvallinen hoiva lasten maailmassa on välttämätön. Perusturvallisuuden puuttuessa on turva luotava esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Tähän tarpeeseen voidaan vastata sillä tiedolla ja ymmärryksellä, joka suomalaisella varhaiskasvatuskentällä traumasta tällä hetkellä on. Tulevaisuudessa tätä tietopohjaa voidaan kehittää vankemmaksi kotimaassa tehtävällä jatkotutkimuksella

Scheduling of guarded command based models

Formal methods provide a means of reasoning about computer programs in order to prove correctness criteria. One subtype of formal methods is based on the weakest precondition predicate transformer semantics and uses guarded commands as the basic modelling construct. Examples of such formalisms are Action Systems and Event-B. Guarded commands can intuitively be understood as actions that may be triggered when an associated guard condition holds. Guarded commands whose guards hold are nondeterministically chosen for execution, but no further control flow is present by default. Such a modelling approach is convenient for proving correctness, and the Refinement Calculus allows for a stepwise development method. It also has a parallel interpretation facilitating development of concurrent software, and it is suitable for describing event-driven scenarios. However, for many application areas, the execution paradigm traditionally used comprises more explicit control flow, which constitutes an obstacle for using the above mentioned formal methods. In this thesis, we study how guarded command based modelling approaches can be conveniently and efficiently scheduled in different scenarios. We first focus on the modelling of trust for transactions in a social networking setting. Due to the event-based nature of the scenario, the use of guarded commands turns out to be relatively straightforward. We continue by studying modelling of concurrent software, with particular focus on compute-intensive scenarios. We go from theoretical considerations to the feasibility of implementation by evaluating the performance and scalability of executing a case study model in parallel using automatic scheduling performed by a dedicated scheduler. Finally, we propose a more explicit and non-centralised approach in which the flow of each task is controlled by a schedule of its own. The schedules are expressed in a dedicated scheduling language, and patterns assist the developer in proving correctness of the scheduled model with respect to the original one

Vilka faktorer påverkar användarengagemang hos unga TikTok användare?: en undersökning i användarbeteende och engagemang hos unga finländare

Detta examensarbete undersöker hur unga användare interagerar med marknadsföringsinnehåll på TikTok och vilka faktorer som påverkar användares interaktion med och förtroende för varumärken på plattformen. TikTok är idag en av de mest populära och inflytelserika medieplattformarna blad unga vuxna. Detta gör plattformen till ett viktigt verktyg inom marknadsföring för företag och varumärken som vill bygga långsiktiga kundrelationer. Arbetet fokuserar på hur olika typer av innehåll och reklamformat uppfattas och vilka känslor och beteende de väcker hos användare på plattformen. Syftet med arbetet är att få en djupare förståelse för användarbeteende på plattformen i samband med marknadsföring och hur vi kopplar insikterna till teori. Undersökningen inkluderar en kvantitativ enkät riktad till studerande i Svenskfinland, i åldern 18 till 24. Frågorna behandlar bland annat användarbeteende, upplevt engagemang och faktorer som påverkar lojalitet. Resultaten från enkäten visar att underhållningsvärde och trovärdighet är avgörande för att skapa engagemang på plattformen. Användare föredrar marknadsföringsinnehåll som känns personligt och äkta och där de kan relatera till innehållet, framom traditionell reklam. Influencers har stor chans att påverka engagemang om de upplevs som genuina och bygger relationer med sina följare. Resultaten visar även att en stor del användare inom del undersökta målgruppen agerar passivt på TikTok. Studien medför insikter som företag och varumärken kan använda för att bättre förstå sig på målgruppen och som de kan använda för att effektivt nå ut till dem

Kotitalouksien velkaantuminen ja sen ennaltaehkäiseminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten kotitalouksien velkaantumiseen johtavia syitä sekä löytää keinoja velkaantumisen ennaltaehkäisemiseen. Työmme toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä ja menetelminä käytimme määrällistä kyselytutkimusta velkaantuneille sekä laadullisia asiantuntijahaastatteluja. Työmme tarkoituksena oli kartoittaa vastaajien kokemuksia velkaantumisen syistä, vaikutuksista ja avun hakemisesta. Haastatteluilla puolestaan syvensimme ymmärrystä velkaantumisen ennaltaehkäisemisestä ja tukipalveluiden toimivuudesta asiantuntijoiden näkökulmasta. Johdannon jälkeen teoriaosuudessa käsittelimme velkaa ja velkaantumista yleisellä tasolla sekä sen kehitystä Suomessa. Näiden lisäksi tarkastelimme velkaantumisen yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sen ennaltaehkäisemisen keinoja. Tämän jälkeen kävimme myös velkojen perintäprosessia tarkemmin läpi. Opinnäytetyön taustamateriaaleina käytimme artikkeleita, kirja- ja verkkolähteitä sekä olemassa olevaa tutkimustietoa velkaantumisesta. Toteutimme määrällisen kyselytutkimuksen, johon vastasi yhteensä 119 velallista. Tämän lisäksi toteutimme laadullisen tutkimuksen teemahaastatteluina, johon osallistui asiantuntijoita viidestä eri velkaantuneiden parissa toimivasta organisaatiosta. Kerätyt aineistot analysoitiin kuvailevana tilastoanalyysinä sekä sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että velkaantuminen johtuu usein henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kulutusluottojen yleistyminen, taloudellinen osaamattomuus ja äkilliset elämänmuutokset nousivat keskeisiksi tekijöiksi. Vaikka virallisia tukipalveluita on saatavilla, ne eivät ole kaikille aidosti saavutettavia. Ennaltaehkäisy vaatii varhaista talouskasvatusta, matalan kynnyksen palveluita ja ihmislähtöistä neuvontaa. Yhteiskunnalla on olennainen rooli rakenteiden kehittämisessä, stigman purkamisessa ja ymmärtävän keskustelukulttuurin edistämisessä. Velkaantumisen ehkäisy on lopulta ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista.The aim of this thesis was to study the causes of debt in Finnish households and to find ways to prevent debt. This thesis was carried out as a research-based study, utilizing both quantitative and qualitative methods. A survey was conducted among individuals with debt, while expert interviews were used to gain deeper insight into the topic. The purpose of the study was to examine participants' experiences regarding the reasons for debt accumulation, its effects, and the process of seeking help. Interviews provided additional perspectives on the prevention of over-indebtedness and the functionality of support services. Following the introduction, the theoretical framework discussed debt and indebtedness on a general level as well as its development in Finland. In addition, the societal impacts of indebtedness and methods of prevention were examined. The thesis also included an overview of the debt collection process. The literature review for this thesis consisted of articles, books, online sources, and existing research on the subject. The quantitative survey received responses from 119 indebted individuals. In addition, qualitative research was carried out through themed interviews with experts from five organizations working with indebted individuals. The collected data was analyzed using descriptive statistical methods and content analysis. The findings indicate that over-indebtedness is often caused by a combination of personal and societal factors. Key factors include the increasing prevalence of consumer credit, lack of financial literacy, and sudden life changes. Although official support services are available, they are not genuinely accessible to everyone. Effective prevention requires early financial education, low-threshold services, and human-centered counseling. Society plays a crucial role in developing supportive structures, reducing stigma, and fostering an understanding of public discourse. Ultimately, preventing over-indebtedness is about promoting individual well-being and inclusion

Ecological niches of open ocean phytoplankton taxa:Niches of open ocean phytoplankton

International audienceWe characterize the realized ecological niches of 133 phytoplankton taxa in the open ocean based on observations from the MAREDAT initiative and a statistical species distribution model (MaxEnt). The models find that the physical conditions (mixed layer depth, temperature, light) govern large-scale patterns in phyto-plankton biogeography over nutrient availability. Strongest differences in the realized niche centers were found between diatoms and coccolithophores. Diatoms (87 species) occur in habitats with significantly lower temperatures, light intensity and salinity, with deeper mixed layers, and with higher nitrate and silicate concentrations than coccolithophores (40 species). However, we could not statistically separate the realized niches of coccolithophores from those of diazotrophs (two genera) and picophytoplankton (two genera). Phaeocystis (two species) niches only clearly differed from diatom niches for temperature. While the realized niches of diatoms cover the majority of niche space, the niches of picophytoplankton and coccolithophores spread across an intermediate fraction and diazotroph and colonial Phaeocystis niches only occur within a relatively confined range of environmental conditions in the open ocean. Our estimates of the realized niches roughly match the predictions of Reynolds' C-S-R model for the global ocean, namely that taxa classified as nutrient stress tolerant have niches at lower nutrient and higher irradiance conditions than light stress tolerant taxa. Yet, there is considerable within-class variability in niche centers, and many taxa occupy broad niches, suggesting that more complex approaches may be necessary to capture all aspects of phytoplankton ecology

Concurrent Scheduling of Event-B Models

Event-B is a refinement-based formal method that has been shown to be useful in developing concurrent and distributed programs. Large models can be decomposed into sub-models that can be refined semi-independently and executed in parallel. In this paper, we show how to introduce explicit control flow for the concurrent sub-models in the form of event schedules. We explore how schedules can be designed so that their application results in a correctness-preserving refinement step. For practical application, two patterns for schedule introduction are provided, together with their associated proof obligations. We demonstrate our method by applying it on the dining philosophers problem