Kyselytutkimus lappilaisten opettajien näkemyksistä musiikin opettamisesta alakoulussa

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää alakoulussa musiikkia opettavien opettajien näkemyksiä musiikin opettamisesta. Tavoitteenamme oli saada selville, miten musiikkia alakoulussa opetetaan, millaisena musiikinopetusta nykyään pidetään ja millainen aineenhallinta opettajilla on musiikin opettamiseen. Selvitimme myös, millaisia haasteita opettajat kokevat musiikin opettamisessa, ja mikä siinä on heidän mielestään helppoa ja palkitsevaa. Lisäksi vertailimme, millaisia näkemyseroja musiikkiin erikoistumattomien, musiikkiin erikoistuneiden sekä musiikin aineenopettajien välillä on musiikin opettamisesta. Käytimme tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta, jossa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Keräsimme aineiston kyselylomakkeilla sähköisesti Webropol-sivuston välityksellä helmikuussa 2016. Kyselyyn osallistui yhteensä 50 lappilaista opettajaa. Analysoimme monivalintakysymyksistä saadun aineiston määrällisin menetelmin. Avointen vastausten analyysissa käytimme puolestaan laadullista sisällönanalyysiä. Musiikki koettiin tärkeänä ja pääosin mieluisana opetettavana aineena. Musiikinopetuksessa pidettiin tärkeimpinä kasvatuksellisia ja elämänarvoihin liittyviä tavoitteita, kuten musiikillisen kiinnostuksen herättämistä, positiivisen musiikkisuhteen luomista, yhdessä tekemistä ja myönteisten kokemusten tuottamista. Laulunopetus osoittautui selkeästi käytetyimmäksi opetuksen sisällöksi. Musiikin opettamista ei koettu kovinkaan helppona. Opetuksen haasteina koettiin mm. suuret ja heterogeeniset oppilasryhmät, ajanpuute, oppilaiden motivoitumattomuus, opetusvälineistön puutteet sekä opettajan riittämätön aineenhallinta. Helppoina puolina puolestaan pidettiin oppilaiden innostamista, soiton- ja laulunopetusta sekä rytmitajun kehittämistä. Opettajien aineenhallinta vaihteli suuresti. Musiikkiin erikoistumattomat olivat erikoistuneita ja aineenopettajia hajanaisempi ryhmä musiikillisilta taidoiltaan

Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas

Opas on tarkoitettu turvetuottajien ja viranomaisten käyttöön. Opas antaa yleistä tietoa toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelukysymyksistä sekä vaatimuksista. Oppaan tavoitteena on muun muassa opastaa hyvien lupahakemusten laadintaan sekä käytännön toimintaan, jossa on huomioitu viimeisimmät ympäristönsuojeluvaatimukset. Opas käsittelee ympäristönsuojelun kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita, turvetuotantotoimintaa sekä toiminnan tulevaisuuden näkymiä. Oppaassa kuvataan turvetuotannon ympäristövaikutuksia sekä ympäristönsuojelutoimia. Oppaassa selvitetään myös ympäristölupamenettelyä sekä valvontaa.Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas on päivitetty versio ympäristöministeriön 19.9.2003 vahvistamasta Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeesta. Sen on laatinut Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmän nimeämä työryhmä

Kullervo\u27s Story (1992)

https://digitalcommons.oberlin.edu/productions_1992-1993/1001/thumbnail.jp

Bioaktiivisten betulinijohdannaisten synteesi

Betulin is a triterpene class natural product present, for example, in the outer layer of birch bark, which is a low-value waste product of the forestry industry in Northern Hemisphere. Oxidation products of betulin, namely betulinic acid and betulonic acid, have been shown to have several biological activities. This makes betulin an interesting starting point for drug discovery projects. In this work, mainly ring A-fused heterocyclic derivatives of betulin were synthesized, and their structure-activity relationships against a protozoan parasite Leishmania donovani, prostate cancer cell lines, a serine hydrolase enzyme (ABHD12), and inflammatory factors were studied. The heterocycles used included pyridine, pyrazine, pyrazole, indole, isoxazole, and oxazole rings. Also, positions C-28 and C-20 of these compounds were modified and the resulting structure-activity relationships (SAR) were studied. Among the tested compounds, two heterocyclic betulin derivatives showed significant inhibition against L. donovani amastigotes growth. These compounds showed improved activity compared to the heterocyclic betulin derivatives tested previously. Also, a betulinderived potent anti-HIV compound, bevirimat, showed L. donovani growth inhibition at a similar level to the ring A-fused heterocyclic betulin derivatives. However, further optimization is needed to get more potent betulin derivative activity against L. donovani. In prostate cancer studies some of the betulin derivatives displayed dose-dependent anti-invasive activity at nanomolar concentrations with negligible cytotoxicity. The most potent compounds were betulin derivatives with a ring A-fused heterocycle. Also, the carboxyl group at C-28 seemed to be important for activity. These compounds showed considerably improved anti-invasive effects compared to betulinic acid. Betulin derivatives were found to selectively inhibit the ABHD12 serine hydrolase enzyme without inhibiting other endocannabinoid hydrolases and without activity towards cannabinoid receptors. In mechanistic studies, the inhibition type was shown to be reversible. Important structural features required for ABHD12 inhibition were revealed based on our SAR studies. Heterocyclic betulin derivatives were shown to suppress the expression of several inflammation mediators, such as iNOS, IL-6, and MCP-1, a pyrazole derivative being the most potent compound. With further improvement and development, more potent betulin derivatives could be found. The betulin derivatives show different activity with different targets, which means they are selective. Selectivity and potency could be further improved to obtain a potential betulin-derived compound for further development. In this work, betulin has been shown to be a good starting point for several different drug discovery projects.Metsäteollisuuden jätteenä muodostuu joka vuosi tonneittain koivunkuorta, jolle ei toistaiseksi ole taloudellisesti merkittävää käyttöä. Tällä hetkellä sitä hyödynnetään käytännössä energiaksi polttamalla. Koivun kuoresta saadaan eristettyä betuliinia jopa 30 % kuoren kuivapainosta. Betuliini on rakenteeltaan viisirenkainen triterpeeni, jota muodostuu kasvien sekundaarimetaboliittina. Betuliinin johdannaisilla on todettu useita biologisia aktiivisuuksia, mikä tekee siitä mielenkiintoisen kohteen lääkeainetutkimukselle. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli syntetisoida betuliinista biologisesti aktiivisempia johdannaisia neljään eri kohteeseen. Ensimmäinen kohde oli sisäelinleishmaniaasia aiheuttava L. donovani -alkueläin. L. donovanin aiheuttama leishmaniaasi johtaa hoitamattomana kuolemaan. Olemassa olevat hoidot ovat ongelmallisia huonon hoitomyöntyvyyden, alkueläinten vastustuskyvyn ja lääkkeiden toksisuuden takia. Toinen kohde oli aggressiivisesti etäpesäkkeitä muodostava eturauhassyöpä. Pitkälle edenneeseen eturauhassyöpään kuolee edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain. Parantavaa hoitoa etäpesäkkeitä muodostaneeseen eturauhassyöpään ei tällä hetkellä ole. Kolmas kohde oli hiljattain löydetty (ABHD)12 seriinihydrolaasientsyymi, joka osallistuu endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin (2-AG) metaboliaan. Tämän entsyymin tarkkaa rakennetta tai toimintaa ei tiedetä, mutta sen on osoitettu vaikuttavan ikäriippuvaisen hermorappeumahäiriön syntyyn. Neljäntenä kohteena olivat tulehdusvälittäjäaineet, kuten COX-2, iNOS, IL-6 ja MCP-1. Tulehdus on elimistön normaali reaktio kudosvaurioon tai mikrobeihin, mutta pitkittyessään ja kroonistuessaan se aiheuttaa kudosvaurioita. Tulehdus on myös useiden tautien, kuten reuman, astman tai sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien taustalla. Tällä hetkellä saatavilla olevat tulehduslääkkeet eivät aina ole optimaalisia, koska ne eivät tehoa kaikkiin potilaisiin, ne aiheuttavat sietämättömiä sivuvaikutuksia tai ne eivät estä taudin etenemistä. Työssä betuliinia muokattiin synteettisesti liittämällä fuusioituneita heterosyklejä rakenteen A-renkaaseen sekä liittämällä erilaisia ryhmiä C-28-asemaan. Saadut yhdisteet testattiin valittuja biologisia kohteita vastaan ja aktiivisuustulosten perusteella analysoitiin yhdisteiden rakenne-aktiivisuussuhteita. Yhdisteet osoittautuivat selektiivisiksi, sillä niiden aktiivisuus vaihteli kohteesta riippuen. Kaikissa tehdyissä biologisissa kokeissa löydettiin aiempaa aktiivisempia betuliinijohdannaisia ja saatiin tärkeää tietoa rakenne-aktiivisuussuhteista. Lupaavimmat tulokset saatiin seriinihydrolaasientsyymi- ja eturauhassyöpätutkimuksessa

The Relationships Between Fluoride Intake Levels and Fluorosis of Late‐Erupting Permanent Teeth

Objectives To examine the relationships between fluoride intake levels and fluorosis of late‐erupting permanent teeth. Methods The current study used information collected from 437 children in the longitudinal Iowa Fluoride Study. Participants\u27 fluoride intake information was collected using questionnaires from birth to age 10 years. Estimated mean daily fluoride intake was categorized into low, moderate, and high intake tertiles for each age interval (2‐5, 5‐8, and 2‐8 years). Bivariate analyses were performed to study the relationships between self‐reported fluoride intake levels during three age intervals and dental fluorosis. Results For canines and second molars, the prevalence of mostly mild fluorosis was less than 10% in the lowest fluoride intake tertile and more than 25% in the highest intake tertile. For both first and second premolars, the prevalence in the low and high intake tertiles was approximately 10‐15% and 25‐40%, respectively. When estimated total daily fluoride intake was 0.04 mg/kg BW during ages 2‐8 years, the predicted probability of fluorosis was 16.0%, 20.5%, 21.8%, and 15.4% for canines, 1st and 2nd and premolars and 2nd molars, respectively. We found that an incremental increase in fluoride intake during the age 5‐ to 8‐year interval led to greater odds for development of mostly mild dental fluorosis in late‐erupting teeth compared to increases in fluoride intake during other age intervals. Conclusions Our results clearly show that dental fluorosis prevalence is closely related to fluoride intake levels and that teeth have greater susceptibility to fluoride intake during certain age intervals

The timing of mandibular tooth formation in two African groups

Background: Ethnic differences in the timing of human tooth development are unclear. Aim: To describe similarities and differences in the timing of tooth formation in two groups of Sudanese children and young adults. Subjects and methods: The sample consisted of healthy individuals from Khartoum, Sudan, aged 2–23 years. The Northern group was of Arab origin (848 males, 802 females) and the Western group was of African origin (846 males, 402 females). Each mandibular left permanent tooth from first incisor to third molar was assessed from dental radiographs into one of 15 development stages. Mean ages at entry for 306 tooth stages were calculated using probit regression in males/females in each group and compared using a t-test. Results: Mean ages were not significantly different in most tooth stage comparisons between ethnic groups for both males (61/75) and females (56/76), despite a tendency of earlier mean ages in the Western group. Mean ages for most tooth stage comparisons between males and females (137/155) were not significantly different within ethnic groups suggesting low sexual dimorphism. Conclusion: The mean ages of most mandibular tooth formation stages were generally not significantly different between ethnic groups or between males and females in this study

Uusien biologisesti aktiivisten betuliini- johdannaisten valmistaminen

English summar

Optisen sykemittarin suorituskyvyn arviointi

Older technologies, which might have been the golden standard in the industry for years, are rapidly becoming available to a wider audience as manufacturing methods become easier and cheaper. Companies are able to provide every consumer the same devices which have been the privilege of only the professional field. This has also been the case with fitness wearables, of which one subclass is the optical heart rate sensors. The goal of this thesis was to evaluate the performance of one such device, namely the PulseOn wrist device. The device utilizes photoplethysmography (PPG) in acquiring the heart rate signal. PPG has been used in clinical settings for oxygen saturation level determination, but the technology can also provide other figures from the cardiovascular system, such as heart rate. The measurement method is based on the detection of light, which is emitted into the skin and then interacts with the tissue. The composition of the blood vessels changes in synch with the beating of the heart, and so does the intensity of the detected light. The PulseOn device was tested in controlled laboratory conditions with 20 subjects. The measurement protocol included periods of rest and activities of varying intensities. A reference measurement was made simultaneously with a Polar heart rate belt, and also two other devices were used to record data for later assessments. The results were analysed in MATLAB, and values for heart rate reading reliability and measurement errors were calculated. For example, the correlation of the PulseOn device against the Polar belt was found to be approximately 96 %, the amount of readings that were within 10 % of the values given by the heart rate belt was 90.4 %, and the average value of the absolute errors between the two devices was 4.76 beats per minute. Even though the PulseOn device was still in its development phase at the time of the measurements, it showed satisfactory results, and that it could be used in the heart rate measurements of everyday fitness activities

Suosiolan voimalaitosalueen vesitaseen optimointisuunnitelma

Tämän diplomityön tavoitteena oli laatia suunnitelma Suosiolan voimalaitosalueen vesitaseen optimoimiseksi. Vesitaseen pohjalta laadittiin yhteenveto keinoista vähentää vesijohtovedenkulutusta ja ympäristön kuormitusta Suosiolan voimalaitosalueella. Työn tuottaja oli Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Diplomityön alkuosassa käsitellään Napapiirin Energia ja Vesi Oy:tä ja sen harjoittamaa liiketoimintaa. Pääfokus on yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantoon perustuvassa Suosiolan voimalaitoksessa ja sen sisältämissä vesikiertoisissa prosesseissa. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa veden pääasialliset käyttötarkoitukset ovat sähkötuotannossa höyryturbiinin käyttövoimana sekä kaukolämpötuotannossa lämpöenergian siirtämisessä kaukolämpöverkkoon. Vesijohtoveden käytön minimoiminen ja jätevesien hyödyntäminen energiantuotannon vesitaseen optimoimiseksi sekä taloudellisen kannattavuuden kehittämiseksi muodostavat tämän diplomityön keskeisen tavoitteen. Suosiolan voimalaitosalueen sisäisen vesikierron kehittämiseen liittyi mm. savukaasupesurin käyttö- ja lauhdeveden hyödyntämisen optimointi. Lisäksi tarkasteltiin laitosalueella sijaitsevien pohja- ja valumavesien hyödynnettävyyttä lisäveden valmistuksessa. Laitosalueelle rakennettiin vuonna 2013 myös tuhkarakeistamo, mikä kuluttaa kuumaa vesijohtovettä rakeistusprosessissaan. Lauhde- ja pohjavesien hyödyntämisen lisäksi tutkittiin lisävedenvalmistuslaitteiston rejektiveden hyödyntämispotentiaalia. Vaihtoehtoisten prosessiraakavesien optimaaliset hyödyntämismahdollisuudet eri prosesseissa huomioiden niiden sisältämä lämpöenergia tutkittiin keinona vähentää vesijohtoveden kulutusta. Vesitaseen optimointia varten laadittiin kustannusanalyysi. Investointien ja vuosittaisten kustannussäästöjen perusteella investointien sisäiseksi koroksi muodostui 68 % ja takaisinmaksuajaksi 18 kuukautta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format