Firm-level political risk and corporate credit default swap spreads : Evidence from Europe

The purpose of this thesis is to examine the relationship between firm-level political risk and European corporate credit default swap spreads. Existing theory models political risk as a mostly systematic type of risk which induces a non-diversifiable effect on asset prices. This notion is challenged by recent studies which find that the incidence of political risk varies considerably across individual firms, suggesting that firm-level political risk is a potentially significant phenomenon. The majority of previous research regarding the influence of political risk on credit default swap spreads has examined the US market using measures which represent aggregate political risk. This thesis provides a new perspective by focusing on the European credit default swap market and utilizing a novel measure of firm-level political risk. The empirical analysis is conducted using a panel sample which consists of 3374 quarterly observations for 132 firms over the period beginning in the first quarter of 2008 and ending in the second quarter of 2019. The methodological approach is based on a fixed effects panel regression model in which the credit default swap spread is used as the dependent variable and the firm-level political risk measure is used as the main independent variable of interest. Additional firm-specific and market-level control variables are used to isolate the effect of other factors which influence credit default swap spreads. The fixed effects specification will also alleviate the potential omitted variable bias by capturing the effect of unobserved firm characteristics and market-wide trends which vary over time. The results show that firm-level political risk has a statistically significant positive effect on credit default swap spreads. The significant positive effect is retained when the analysis considers firm-level political risk associated with various political topics, although the evidence is not statistically or economically meaningful enough to assert that the effect is distinctly heterogenous across different political topics. The results also suggest that firm-level political risk has a persistent quality as the effect that it induces in the credit default swap market is realized with a delay. This thesis does not find that firm-level political risk has pronounced interaction effects with the credit default swap spreads of firms which belong to politically sensitive industries. Additional robustness tests confirm that the effect of firm-level political risk is not subsumed when political sentiment and aggregate political risk related to the domestic European market are taken into consideration.Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yritystason poliittisen riskin ja eurooppalaisten yritysten luottoriskinvaihtosopimusten hintojen välistä suhdetta. Olemassa oleva teoria kuvaa poliittista riskiä pääosin systemaattisena riskinä, jonka vaikutusta rahoitusvälineiden hintoihin ei ole mahdollista hajauttaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan poliittisen riskin ilmaantuvuus vaihtelee huomattavasti yksittäisten yritysten välillä viitaten siihen, että yritystason poliittinen riski on mahdollisesti merkittävä ilmiö. Suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on tutkinut poliittisen riskin vaikutusta luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin Yhdysvaltojen markkinoilla käyttäen aggregaattitason poliittista riskiä kuvaavia mittareita. Tämä tutkielma tarjoaa uuden näkökulman keskittymällä Euroopan luottoriskinvaihtosopimusmarkkinoihin ja hyödyntämällä uutta yritystason poliittista riskiä kuvaavaa mittaria. Empiirisessä analyysissa käytetty aineisto koostuu 132 yrityksestä ja kattaa yhteensä 3374 kvartaalitason havaintoa aikavälillä, joka alkaa vuoden 2008 ensimmäisestä kvartaalista ja päättyy vuoden 2019 toiseen kvartaaliin. Tutkielman metodologia perustuu kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomalliin, jonka selitettävänä muuttujana käytetään luottoriskinvaihto-sopimuksen hintaa ja keskeisenä selittävänä muuttujana yritystason poliittisen riskin mittaria. Aineistoon sisältyvät yrityskohtaiset ja markkinatason kontrollimuuttujat eristävät luottoriskinvaihtosopimusten hintoja määrittävien muiden tekijöiden vaikutukset. Regressiomallin kiinteät vaikutukset korjaavat myös mahdollista puuttuvien muuttujien harhaa ottamalla huomioon havaitsemattomien yrityskohtaisten ominaispiirteiden ja ajan myötä muuttuvien markkinatason trendien vaikutukset. Tutkielman tulokset osoittavat, että yritystason poliittisella riskillä on tilastollisesti merkittävä positiivinen vaikutus luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin. Poliittisella riskillä on pitkittynyt vaikutus, joka realisoituu viiveellä luottoriskinvaihtosopimusten markkinoilla. Tulokset näyttävät myös, että tilastollisesti merkittävä positiivinen vaikutus on havaittavissa käytettäessä aihekohtaisia yritystason poliittisen riskin mittareita. Tulosten perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista todeta, että erilaisten poliittisten aiheiden vaikutusten välillä olisi huomattavia eroja. Tämän lisäksi poliittisesti herkillä toimialoilla olevien yritysten luottoriskinvaihtosopimusten hinnat eivät reagoi voimakkaammin yritystason poliittiseen riskiin. Täydentävät robustisuustestit osoittavat, että yritystason poliittisen riskin vaikutuksen tilastollinen ja taloudellinen merkitsevyys säilyy ennallaan, kun poliittinen sentimentti ja Euroopan kotimarkkinoita koskeva aggregaattitason poliittinen riski otetaan huomioon

"Older Adults with ASD: The Consequences of Aging." Insights from a series of special interest group meetings held at the International Society for Autism Research 2016-2017

A special interest group (SIG) entitled "Older Adults with ASD: The Consequences of Aging" was held at the International Society for Autism Research (INSAR) annual meetings in 2016 and 2017. The SIG and subsequent meetings brought together, for the first time, international delegates who were members of the autistic community, researchers, practitioners and service providers. Based on aging autism research that is already underway in UK, Europe, Australia and North America, discussions focussed on conceptualising the parameters of aging when referring to autism, and the measures that are appropriate to use with older adults when considering diagnostic assessment, cognitive factors and quality of life in older age. Thus, the aim of this SIG was to progress the research agenda on current and future directions for autism research in the context of aging. A global issue on how to define 'aging' when referring to ASD was at the forefront of discussions. The ‘aging’ concept can in principle refer to all developmental transitions. However, in this paper we focus on the cognitive and physical changes that take place from mid-life onwards. Accordingly, it was agreed that aging and ASD research should focus on adults over the age of 50 years, given the high rates of co-occurring physical and mental health concerns and increased risk of premature death in some individuals. Moreover, very little is known about the cognitive change, care needs and outcomes of autistic adults beyond this age. Discussions on the topics of diagnostic and cognitive assessments, and of quality of life and well-being were explored through shared knowledge about which measures are currently being used and which background questions should be asked to obtain comprehensive and informative developmental and medical histories. Accordingly, a survey was completed by SIG delegates who were representatives of international research groups across four continents, and who are currently conducting studies with older autistic adults. Considerable overlap was identified across different research groups in measures of both autism and quality of life, which pointed to combining data and shared learnings as the logical next step. Regarding the background questions that were asked, the different research groups covered similar topics but the groups differed in the way these questions were formulated when working with autistic adults across a range of cognitive abilities. It became clear that continued input from individuals on the autism spectrum is important to ensure that questionnaires used in ongoing and future are accessible and understandable for people across the whole autistic spectrum, including those with limited verbal abilities

Korkeiden rakennusten hankekehitysvaiheen stabiliteettimallin luonti algoritmiavusteisesti

Suomessa kaupungistuminen ohjaa tiiviimpään rakentamiseen ja täten usein korkeampiin rakennuksiin. Hankekehitysvaiheessa määritetään rakennukseen valitun rakennejärjestelmän toteutettavuus ja toimivuus. Korkeiden rakennusten rakennejärjestelmien analysoinnin monimutkaisuus haastaa usein kokeneenkin suunnittelijan. Analysointia varten tyypillinen tapa on luoda erilliseen laskentaohjelmaan stabiliteettimalli, jolla rakenteen kokonaistarkastelu voidaan suorittaa FEM-analyysin avulla. Yhtenä haasteena lähestymistavassa on stabiliteettimallin luonnin työläys: koko malli joudutaan luomaan lähes tyhjästä ennen kuin tuloksia päästään analysoimaan. Tässä tutkimuksessa tutkitaan algoritmiavusteisen suunnittelun soveltumista stabiliteettimallin luontiin. Suunnittelumenetelmien kehittymisen myötä algoritmiavusteinen suunnittelu on yleistynyt arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös rakennesuunnittelussa. Kirjallisuudesta löytyvät algoritmiavusteisen suunnittelun tunnistetut sovelluskohteet ovat toisaalta geometrisesti monimutkaiset kohteet, ja toisaalta toistuvat rakenteet. Stabiliteettimallin luontiin käytettävissä olevat lähtötiedot vaihtelevat kohdekohtaisesti. Diplomityössä tiedonkeruumenetelmänä käytetty avoin haastattelututkimus määritteli perinteistä stabiliteettimallin luontiprosessia. Haastattelutulosten mukaan haasteena ovat lähtötietojen varianssi ja toisaalta prosessin aikana ilmenevät suuretkin muutokset kohteen tietoihin. Avoimen haastattelututkimuksen tulosten mukaan suunnittelijoiden käyttämät ohjelmistot eivät myöskään tue joustavasti muutosten tekemistä tai lähtötiedon muokkaamista suoraan oikeaan muotoon. Stabiliteettimallin tarkoitus pohjaa rakennesuunnittelua ohjaaviin eurokoodeihin. Luotavan algoritmiavusteisen prosessin tulee mahdollistaa lähtötietojen erilainen määrä, jotta voidaan taata tarkoituksenmukainen lopputulos vaihtelevissa projekteissa. Tutkimuksessa luotava stabiliteettimallin luontiprosessi on koostettu modulaarisesti erilaisista alaosista kolmen pääosan alle. Ensimmäinen pääosista on lähtötietojen kerääminen, toinen objektimallin hienosäätö laskentamallin tarkkuustasoon ja kolmas varsinaisen stabiliteettimallin luonti laskentaohjelmaan. Modulaarisella rakenteella helpotetaan prosessin ylläpitoa ja mahdollistetaan ketterä jatkokehitys uusilla moduuleilla. Tutkimuksessa luodusta algoritmiavusteisesta stabiliteettimallin luontiprosessista voidaan puhua puoliautomaattisena kokonaisuutena. Työssä havaittiin, että lähtötietojen varianssi vaati ensin manuaalista yhtenäistämistä ja jäsentelyä, jotta algoritmiavusteinen prosessi olisi toimintavarmaa. Tutkimuksen mukaan tämä ensimmäisen vaiheen lähtötietojen muokkaaminen kuitenkin jäsentelee myös rakennesuunnittelijan näkemystä rakennejärjestelmästä ja luo säännönmukaiset raamit arkkitehtisuunnitelmien tarkastamiseen järjestelmän toimivuuden suhteen. Täysin algoritmisia prosesseja ovat lähtötietojen koostaminen objektimalliin, objektimallin tietosisällön rikastaminen ja mittatarkkuuden siistiminen sekä varsinainen stabiliteettimallin luonti. Tutkimuksessa luodut algoritmit ja lähtötietomääritykset osoittautuivat tapaustutkimuksessa joustaviksi hyvin erilaisille kohteille. Vastaavasti luotu systeemi tukee perinteistä stabiliteettimallin luontiprosessia huomattavasti paremmin muutosten viemistä osaksi prosessia, koska suunnittelijan manuaalisesti määriteltävät lähtötiedot ovat yksinkertaisessa muodossa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan rakennesuunnittelijan roolin tärkeyttä osana prosessia. Algoritmille syötettävien lähtötietojen tarkoituksenmukaisuus, tehtyjen valintojen vaikutukset ja luotavan mallin tarkkuustaso ovat rakennesuunnittelijan harkinnan varassa samoin kuin luotavan mallin käyttötapa analysoinnissa

Long-term follow-up of prenatally dexamethasone-treated children at risk for congenital adrenal hyperplasia

Congenital adrenal hyperplasia (CAH) is a disorder of steroid genesis affecting approximately 1:10 000 children and leading to increased levels of androgens during foetal life and subsequent virilization of external genitalia in affected girls. However, prenatal virilization can be eliminated by antenatal dexamethasone (DEX) treatment. To be fully effective, DEX treatment has to be started in the 6–7th postmenstrual week and continued until the results of the prenatal diagnosis are available at gestational week 11– 12. This means that 7 out of 8 foetuses (boys and unaffected girls) are treated unnecessarily during early gestation. CAH-affected girls are treated to term. We performed a long-term follow-up of children treated in Sweden during the years 1985–1995, and 26 of the 40 treated individuals participated in the study. The control group consisted of 35 sex- and age-matched healthy children. In general, the DEX-treated children were as well adjusted as the controls (Studies I and II). There were no between-group differences in major cognitive measures such as IQ, learning and memory. Parents reported that the DEX-treated children performed just as well at school as the controls. However, in a test of verbal working memory (WM), significantly lower results were observed in CAH-unaffected short-term treated children. The CAH-affected children did not differ from the control group, probably owing to small sample size and, consequently, low power. The verbal WM was correlated with the children‟s self-perception of difficulties in scholastic ability, another measure in which CAH-unaffected children differed from the controls. In measures of temperament, psychopathology and well-being, parents reported generally as good health in the DEX- exposed group as in the control group. The only difference was an observed increase in sociability in DEX-exposed children. In the children‟s self-ratings, however, increased social anxiety was observed. This difference was significant in CAH-unaffected short- term-treated children. In order to study gender role behaviour (Studies III and IV), we developed a new instrument, the Karolinska Inventory of Gender Role Behaviour (KI-GRB), which was evaluated in an additional group of 180 school-age children. The underlying dimensions of the inventory were described by the factor structure and the KI-GRB subscales were also associated with sex-specific cognition. In prenatally DEX-exposed, CAH-unaffected boys, more neutral behaviours were observed, while in girls no group differences emerged after controlling for site of residence. A similar pattern was found when CAH-affected children were included in the analyses In summary, these studies indicate that prenatal DEX treatment of CAH may have negative effects on certain aspects of cognitive and affective development, as well as affect gender role behaviour

Omistusrakenteen yhteys investointien kassavirtaherkkyyteen suomalaisella aineistolla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää omistusrakenteen yhteyttä investointien kassavirtaherkkyyteen. Vapaiden kassavirtojen puute voi aiheuttaa ali-investointiongelman, sillä informaation epäsymmetriasta johtuva korkea ulkoisen rahoituksen kustannus haittaa kannattavienkin investointien rahoitusta. Liian suuri vapaiden kassavirtojen määrä voi puolestaan kannustaa yrityksen johtoa hyväksymään epävarmojakin investointiprojekteja, mikä aiheuttaa yli-investointiongelman. Tutkimus on suoritettu regressioanalyysilla aineiston koostuessa suomalaisista pörssiyhtiöistä. Tutkimuksen perusteella suomalaiset pörssiyhtiöt ovat kassavirtaherkkiä, joka viittaa siihen, että investoinnit ovat riippuvia vapaiden kassavirtojen määrästä. Toisaalta tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, minkälainen yhteys sisäpiirin omistusosuuden kasvulla on investointien kassavirtaherkkyyteen. Sisäpiirin omistusosuuden kasvaessa myös kassavirtaherkkyys kasvaa, mikä viittaa informaation epäsymmetriasta johtuvaan ali-investointiongelmaan

Alustatalouden arvonlisäverotus

Alustatalous on suhteellisen uusi, monitahoinen, perinteisistä markkinoista poikkeava sekä taloudellisesti merkittävä talouden osa. Alustatalouden piiriin kuuluu nykyajan suurimpia yhtiöitä kuten esimerkiksi Uber ja Airbnb. Alustataloudella on merkittävä vaikutus Euroopan unionin talouteen. Koska se on perinteisistä markkinoista poikkeava markkinakokonaisuus, entiset ja voimassa olevat, perinteisille markkinoille suunnatut sääntelyt eivät välttämättä toimi alustatalouden ympäristössä niin tehokkaasti ja tuo toivottua tulosta arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tutkielmaan liittyviä keskeisiä termejä ovat keikka- ja jakamistalous, alustatalous sekä alustaoperaattori. Tässä tutkielmassa on keskitytty alustatalouden sääntelyyn arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tutkielmassa keskitytään siihen, miten arvonlisäverotuksessa esiintyviä tulkintaongelmia voidaan käsitellä alustataloudessa. Tutkielmassa keskitytään käsittelemään arvonlisäverovelvollisen, verotettavan myynnin, liiketoiminnan tunnistamisen sekä verokannan määräytymistä. Tutkielmassa käsitellään näiden seikkojen ohessa harmaata taloutta alustatalouden ja arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tutkimusongelma tutkielmassa kiteytyy siihen, miten voimassa olevaa arvonlisäverotuksellista sääntelyä sovelletaan alustataloudessa esiintyviin liiketoimiin. Tutkielman tavoitteena on vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tutkielma on toteutettu käyttäen tutkimusmetodina lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Tutkielman lähteinä on käytetty kansallista sekä Euroopan unionin tasoista sääntelyä – keskeisimpinä oikeuslähteinä arvonlisäverolaki sekä arvonlisäverodirektiivi, aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus sekä tieteelliset artikkelit. Tutkielman edetessä havaitaan, että alustatalouteen on viime vuosikymmenen aikana tullut uudenlaista sääntelyä. Tutkielmassa tarkastellaan uutta ViDA-säädöskokonaisuutta, joka asettaa uusia säädöksiä alustataloudessa alustaoperaattoreille, jotka välittävät majoitustoiminnan ja henkilökuljetusalan palveluja loppukäyttäjille. Tutkielmassa havaitaan, että arvonlisäverotuksen kannalta keskeiset seikat, kuten liiketoiminnan muodossa toimimisen tunnistaminen sekä palkansaajan ja yksityisen elinkeinonharjoittajan erottaminen on keskeistä ja tilannekohtaisesti jopa hieman haastavaa. Kuitenkin esimerkiksi vähennysoikeuden sekä verokantojen soveltaminen vanhoilla säädöksillä eivät tuota tunnistettavia suuria ongelmia alustataloudessa. Harmaan talouden osalta alustatalouden toiminta tuottaa haasteita ja riskitekijöitä liiketoimiin osallistuvien osapuolten lukumäärän sekä velvoitteiden tietämyksen osalta. Tutkielman aihe on laaja, ja aiheesta voidaan tunnistaa myös lukuisia jatkotutkimusehdotuksia

Advances in Streamlining Software Delivery on the Web and its Relations to Embedded Systems

Software delivery has evolved notably over the years, starting from plan-driven methodologies and lately moving to principles and practises shaped by Agile and Lean ideologies. The emphasis has moved from thoroughly documenting software requirements to a more people-oriented approach of building software in collaboration with users and experimenting with different approaches. Customers are directly integrated into the process. Users cannot always identify software needs before interacting with actual implementations. Building software is not only about building products in the right way, but also about building the right products. Developers need to experiment with different approaches, directly and indirectly. Not only do users value practical software, but the development process must also emphasise on the quality of the product or service. Development processes have formed to support these ideologies. To enable a short feedback-cycle, features are deployed often to production. A software is primarily delivered through a pipeline consisting of tree stages: development, staging and production. Developers develop features by writing code, verify these by writing related tests, interact and test software in a production-like 'staging' environment, and finally deploy features to production. Many practises have formed to support this deployment pipeline, notably Continuous Integration, Deployment and Experimentation. These practises focus on improving the flow of how software is being developed, tested, deployed and experimented with. The Internet has provided a thriving environment for using new practises. Due to the distributed nature of the web, features can be deployed without the need of any interaction from users. Users might not even notice the change. Obviously, there are other environments where many of these practises are much harder to achieve. Embedded systems, which have a dedicated function within a larger mechanical or electrical system, require hardware to accompany the software. Related processes and environments have their limitations. Hardware development can only be iterative to a certain degree. Producing hardware takes up front design and time. Experimentation is more expensive. Many stringent contexts require processes with assurances and transparency - usually provided by documentation and long-testing phases. In this thesis, I explore how advances in streamlining software delivery on the web has influenced the development of embedded systems. I conducted six interviews with people working on embedded systems, to get their view and incite discussion about the development of embedded systems. Though many concerns and obstacles are presented, the field is struggling with the same issues that Agile and Lean development are trying to resolve. Plan-driven approaches are still used, but distinct features of iterative development can be observed. On the leading edge, organisations are actively working on streamlining software and hardware delivery for embedded systems. Many of the advances are based on how Agile and Lean development are being used for user-focused software, particularly on the web

Merkittävä merkityksetön : Totuuden etsintä Miki Liukkosen romaanissa Elämä: Esipuhe

Tutkielma tarkastelee Miki Liukkosen romaanin Elämä: Esipuhe (2021) kerronnassa ja sisällössä esiintyvää totuuden etsintää. Näkökulmana on teoksessa toistuva pyrkimys löytää merkityksellinen merkityksettömän avulla. Teos yhdistelee merkittävissä määrin modernismin, postmodernismin ja metamodernismin piirteitä ja hyödynnänkin näin ollen niin tajunnanvirtatekniikan, postmodernin ontologisen dominantin kuin uusvilpittömyydenkin käsitteitä avatessani Liukkosen romaanissa esiintyvää merkityksen ja totuuden kysymysten moniulotteista kehittelyä. Otan keskusteluun mukaan myös muita sekä modernistiseen että postmodernistiseen proosaan liitettyjä piirteitä, kuten listaaminen, absurdius sekä vyyhtimäisyys. Tarkastelen kuinka ne rakentavat tarinan maailmaa ääneltään ja merkityksen suhteen näkemyksiltään yhtenäiseksi, ja miten ne auttavat teosta havainnollistamaan sen sisältämiä ajatuksia totuuden ja todellisuuden luonteesta. Esitän myös, kuinka kyseiset piirteet vaikuttavat tarinan kerrontaan heikentyvän ja epätasaisen narratiivin muodossa. Lisäksi käsittelen sisällöllisen tason keskustelua totuudesta ja merkityksellisyydestä henkilöhahmojen ja kertojan puheessa. Mahdollisten todellisuuksien käsitteleminen on Liukkosen teoksessa läsnä sen lähes jokaisessa elementissä kehystyksestä hahmojen ideologioihin sekä konkreettiseen kerrontaan. Keskustelu merkityksistä ja merkityksellisyydestä tukee tätä tutkimusta. Pyrin pääkysymykseni lisäksi havainnollistamaan läpi tutkielman, kuinka Liukkosen teos ei rakennu vain postmodernistisena kirjallisuutena, tai sitä vastaan, vaan poimii myös kauempaa kirjallisuushistoriasta piirteitä, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla kokonaisuutta, johon teos olemassaolollaan tähtää

Ionijohteet venyvässä elektroniikassa

Tässä kandidaatintyössä tutkitaan ionijohteita ja miten niitä hyödynnetään venyvässä elektroniikassa. Venyvän elektroniikan johdemateriaaleina on käytetty pääasiassa elektronipohjaisia materiaaleja. Metallipohjaisia, hiilipohjaisia ja johtaviin polymeereihin perustuvia materiaaleja on hyödynnetty esimerkiksi erilaisissa venyvissä sensoreissa ja elektrodeissa. Elektronipohjaiset materiaalit ovat kuitenkin läpinäkymättömiä, jolloin niiden soveltaminen tilanteissa, joissa vaaditaan korkeaa läpinäkyvyyttä, on rajallista. Elektronipohjaisten materiaalien ominaisuudet ovat usein puutteellisia myös sovelluskohteissa, joissa vaaditaan biosopeutuvuutta tai hyvin suuren venytyksen kestoa. Ratkaisua näihin haasteisiin etsitään ionijohteiden puolelta. Ionijohteet ovat johteiden toinen alalaji, joissa sähkövirran kulku perustuu ionien liikkeeseen. Ionijohteet ovat luonnostaan läpinäkyviä, jolloin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi optisten signaalien kanssa. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuusselvitys ionijohteista, niiden rakenteista sekä sovelluskohteista. Työssä esitellään ensin venyvää elektroniikkaa ja tarkastellaan venyvien materiaalien valmistusta sekä venymättömästä aineesta geometrisen suunnittelun että luontaisesti venyvien materiaalien valmistuksen näkökulmasta. Tämän jälkeen työssä keskitytään ionijohteista valmistettuihin luontaisesti johtaviin materiaaleihin. Ionijohteista esitellään niiden kolme pääluokkaa: hydrogeelit, ionogeelit ja kiinteän olomuodon venyvät ionijohteet sekä niiden rakenne ja valmistus. Lopuksi työssä syvennytään venyvien ionijohteiden sovelluskohteisiin tekniikassa ja lääketieteessä. Työssä tuodaan esille, että venyvien ionijohteiden valmistus on kehittyvä ala. Ionijohteet vaativat vielä systemaattista tutkimusta ja materiaalikehitystä, jotta ne kestävät vaihtelevia olosuhteita ja rasitusta. Nesteitä sisältävät ionijohteet kuten hydrogeelit ja ionogeelit kärsivät geelin kuivumisesta sekä materiaalin karkaamisesta elastomeerirakenteesta. Kiinteän olomuodon venyvät ionijohteet ovat puolestaan vasta kehityksen alkumetreillä. Venyvät ionijohteet tulevat kuitenkin tulevaisuudessa tuomaan monia ratkaisuja venyvän elektroniikan tarpeisiin. Venyviä ionijohteita voidaan soveltaa erityisesti käyttötarkoituksissa, joissa pyritään jäljittelemään ihmiskudosta kuten esimerkiksi pehmeässä robotiikassa sekä elektronisen ihon kehittämisessä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Antarktiksen hyllyjäätiköihin

Tiivistelmä. Tässä kandityössä perehdytään ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin Antarktiksen hyllyjäätiköillä. Erityisesti keskitytään hyllyjäätiköiden pohjan sulamiseen (basal melt) lämpenevän valtameren johdosta. Suurin osa ilmastonmuutoksen tuottamasta lämmöstä on joutunut valtamereen, joten tämä hyllyjäätiköiden sulamisen muoto on havaittu olevan merkittävämpi kuin aiemmin on tiedetty. Tärkein tekijä hyllyjäätiköiden pohjan sulamiseen on sirkumpolaarinen syvä vesi, joka kiertää lähes koko Antarktiksen mannerta. Sirkumpolaarinen syvä vesi on sekoitusta kaikkien maailman valtamerien syvistä vesistä. Viime vuosina tämän vesimassan lämpötila on kohonnut ja sitä on alkanut kulkeutua enemmän hyllyjäätiköiden heikkoihin kohtiin erilaisista syistä, joista myös keskustellaan tässä kandityössä. Työssä paneudutaan myös Antarktiksen hyllyjäätiköiden tulevaisuuden sulamiseen ja siitä aiheutuviin mahdollisiin seurauksiin. Erityisesti keskityn Amundsenin meren alueeseen, sillä se on todella tärkeä alue koko Länsi-Antarktiksen mannerjäätikön tulevaisuutta ajatellen