Terassin kehittäminen : Case: Finlaysonin Palatsi

Palatsinraitin silta valmistuu vuoden 2012 lopulla. Tämä tulee vaikuttamaan Finlaysonin Palatsin asiakasmäärien kasvuun kesällä 2013. Tästä saimme toimeksiannon kartoittaa Finlaysonin Palatsin terassin kehittämiskohteet ja markkinoinnin mahdollisuudet. Tutkimusmenetelmät olivat laadulliset. Aineisto kerättiin haastatteluilla. Toimintaympäristön kartoittamiseen käytimme PESTEL-analyysiä. Tämän pohjalta tutkimus jaettiin sisäiseen ja ulkoiseen toimintaympäristöön. Sisäisen toimintaympäristön tutkimuksessa selvisi terassin toiminnan kehittämiskohteet ja investointitarpeet. Ulkoisen toimintaympäristön tutkimuksella saatiin arvioitua tärkeimmät asiakaskohderyhmät, ideoita markkinointiin ja toimintatapoihin. Opinnäytetyö on apuväline Finlaysonin Palatsin terassin toiminnan kehittämiseen ja markkinoinnin luomiseen.The bridge of Palatsinraitti is due to be complete in the end of the year 2012. This is going to have an impact on the amount of customers in the Palace of Finlayson. This was the starting point to our thesis. The object was to find out the developmental needs and marketing opportunitites of the Palace’s terrace. The research part of the thesis is divided to the inner environment and the outer market-ing environment. All material was gathered by interviews. Researching the inner environment and how the restaurant operates, we discovered the developmental and investment needs of the terrace. By researching the outer marketing environment and how other restaurants in Tampere operate we were able to evaluate the most important customer-segments, ideas for marketing and everyday operating. This thesis is a tool for developing the terrace and marketing of the Palace of Finlayson

LAPSIHAVAINNOINTI, LASTEN VASUT JA OHJATTU LIIKUNTA KÄYTÄNTÖÖN : Kokkolan ryhmäperhepäiväkoti Huvikumpu

Opinnäytetyö on työelämälähtöinen projektiopinnäytetyö. Sen aiheena on lapsihavainnoinnin, lasten varhaiskasvatussuunnitelmien ja ohjatun liikunnan tuominen osaksi Huvikummun jatkuvaa toimintaa. Opinnäytetyö toteutettiin Huvikummun ryhmäperhepäiväkotiin. Työn tilaajana oli Kokkolan kaupunki. Kohderyhmänä olivat ryhmäperhepäivähoidossa olevat 3 - 5-vuotiaat lapset. Tavoitteena oli havainnoida lapsia Huvikummussa, tukea Huvikummun työntekijöitä lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisessä sekä lisätä ohjattua liikuntaa Huvikummun arjessa. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus sijoittui kevättalvelle 2010. Kolmen viikon aikana tehtiin lapsihavainnointia Huvikummussa. Lapsihavainnot tuotiin Huvikummun työntekijöiden ja lasten vanhempien tietoon lasten varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluissa. Lapsihavaintojen pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin ohjattua liikuntaa Huvikummun lapsille. Lapsihavainnointia tehtiin myös liikuntatuokioiden aikana. Lapsilta kerättiin liikuntatuokioista suullista palautetta ja Huvikummun työntekijöiltä kirjallista palautetta kyselylomakkeilla. Projektin viidestä suunnitellusta liikuntatuokiosta toteutui neljä. Ohjatut liikuntatuokiot innostivat lapsia liikkumaan. Projektin perusteella voidaan todeta, että ohjatulle liikunnalle olisi Huvikummussa tarvetta jatkossakin. Projektin myötä Huvikummun lapsille tehtiin varhaiskasvatussuunnitelmat. Lapsihavainnointi ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat tulivat näkyvämmäksi osaksi Huvikummun arkea. Projekti nosti esiin hyvin ajankohtaisen tilanteen varhaiskasvatuksessa. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen on usein puutteellista, vaikka niiden tulisi olla suunnitelmallisen varhaiskasvatustyön perusta.The precent thesis is a working-life-based project. The subject of the thesis is to bring child observation, children’s early childhood education plans and structured physical education to be part of Huvikumpu’s abiding action. The thesis was realized in Huvikumpu´s group family daycare. The orderer of the thesis was Kokkola town. 3 - 5-years old children in group family daycare were chosen as target group. The aim was to observe children in Huvikumpu and support Huvikumpu’s employees on making children’s early childhood education plans and also add structured physical education in Huvikumpu´s everyday activities. The functional part of the thesis was placed in the early spring of 2010. Child observing was made during three weeks in Huvikumpu. The information of child observations was offered to the Huvikumpu´s employees and children´s parents in meetings that dealt with early childhood education plans. Structured physical exercise was planned and realized to the children of Huvikumpu based on child observations. Child observing was also made during structured physical education. Spoken feedback about structured physical education was collected from children and written feedback was collected with help of questionnaires from employees of Huvikumpu. Four of project´s five planned physical education lessons were realized. Structured physical education lessons inspired children to move. On the grounds of project one can state that in Huvikumpu there is need for structured physical education in future too. Along the project early childhood education plans were made to children of Huvikumpu. Child observation and children’s early childhood education plans became more visible part of Huvikumpu’s weekday. The project highlighted a very current situation in early childhood education. Updating children’s early childhood education plans is usually tenuous although those plans should be the basis of systematic early childhood education work

Dressing Stories

Vaatetus ja korut kuuluvat pukeutumiseen, mutta mitä niiden väliin jää? Opinnäytetyössä tutkitaan korun ja vaatteen rajapintoja ja sitä, mikä tekee korusta korun ja vaatteesta vaatteen. Opinnäytteessä käsitellään taiteen tekemisen keinoin puettavuutta. Syntyneiden teosten sekä kerätyn aineiston kautta pohdiskellaan korun ja vaatteen samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Työhön kuuluu opiskelijan ammatillisen roolin pohdiskelua taidekäsityöläisenä sekä korutaiteen ja termin puettavan korun määrittelyä. Prosessin tuloksena on puettaviksi koruiksi nimettyjä teoksia, jotka on valmistettu itse kehitetyllä tekniikalla kierrätyspuuvillasta värjäämällä, suikaloimalla ja ompelemalla. Työskentelyä on prosessin alusta saakka dokumentoitu valokuvaamalla ja pitämällä työpäiväkirjaa. Työskentelyprosessia kuvaavassa osuudessa käydään läpi siihen vaikuttaneita tekijöitä ja in-spiraationlähteitä sekä materiaalin ja työskentelyn itsensä merkitystä. Prosessin tähtäimessä oli Galleria Johan S:ssä tammikuussa 2012 pidettävä näyttely, jossa näyttelynkävijät saivat sovittaa ja koskettaa sinne valmistuneita teoksia. Näyttelyvieraiden kommentit ja heidän kanssaan käydyt keskustelut toimivat tutkimusmateriaalina samoin kuin teokset itsessään ja tekijän omat kokemukset niistä. Opinnäytetyöprosessin tärkein anti lienee opiskelijan henkilökohtaisessa oppimisessa ja työskentelyn merkityksen pohtimisessa. Näyttelyn aikana kävi ilmi, että ihmisten mielissä pysyy tiukassa konventiot siitä, minkälainen korun kuuluu olla ja mikä koruksi mielletään. Puettaviksi tarkoitetut teokset saavat galleriatilassa erilaisen merkityksen, kun kehollisuus ei olekaan selkeästi läsnä. Oudot, vaikeasti puettavan näköiset ja epäsymmetriset vartaloa osittain peittävät teokset herättävät kysymyksen, mitä ne oikein ovat. Näyttelyssä korun ja vaatteen rajapinnoille syntyy hämmentävä sekoitus veistosta ja korua

Nostalgia identiteetin rakentajana: Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto

Estonian writer Valev Uibopuu (1913–1997) lived in exile between 1943 and 1991. Throughout his exile, he conducted an active correspondence which lay the foundation for this article. I attempt to identify how nostalgia was presented and constructed in Uibopuu’s correspondence, and how he used nostalgia as a tool for identity construction. The hermeneutic and empathetic approach has assisted me in examining the letters. The nostalgia Uibopuu felt in exile was strongly linked to the literal meaning of nostalgia – homesickness. It was linked with previously lived and experienced places, especially with a childhood home and southern Estonian nature, as well as his relatives there. Uibopuu tried to preserve his lost home by reminiscing and dreaming. In his nostalgic remembering, Uibopuu utilised the social space of letters and material that resembled the former, such as photographs and small objects. He could thus keep his memories of home vivid. Telling who he was and where he came from helped him deal with the trauma of separation and a disrupted sense of consistency regarding identity. He did this reflectively, feeling both comfort and pain. Keywords: nostalgia; correspondence; home; identity; Estonians in exileVirolainen kirjailija Valev Uibopuu (1913–1997) eli maanpaossa vuodet 1943–1991. Tältä ajalta häneltä on säilynyt aktiivinen kirjeenvaihto, joka on artikkelin keskeisin tutkimusaineisto. Tutkin, miten nostalgia rakentui ja ilmeni Uibopuun kirjeenvaihdossa sekä miten nostalginen kodin kaipuu toimi osana identiteetin rakennusta. Kirjeiden luennassa on auttanut hermeneuttinen ja empaattinen lähestymistapa. Pakolaisvirolaisten jakama traumaattinen kodin menetys ohjasi Uibopuun ajatukset jatkuvasti menneeseen, ja Uibopuun kokema nostalgia kytkeytyikin vahvasti nostalgian sananmukaiseen merkitykseen – koti-ikävään. Siihen liittyivät kiinteästi aiemmat eletyt ja koetut paikat ja maisemat – ennen kaikkea lapsuuden kotitalo ja etelävirolainen luonto – sekä niihin liittyvät läheiset ihmiset. Uibopuu pyrki säilyttämään menetetyn kotinsa mielessään muistelun ja unelmoinnin avulla. Hän keskittyi muistelussaan positiivisiin muistoihin, jolloin lapsuus muuttui ihannoiduksi. Samalla nostalgiseen muisteluun liittyi kuitenkin myös surun ja menetyksen tunteet. Uibopuu tiedosti menetyksen lopullisuuden – menneeseen paluun mahdottomuuden ja muistinsa muokkautumisen ajan kuluessa, ja hänen nostalginen muistelunsa olikin siten reflektiivistä. Nostalgisessa muistelussa Uibopuu hyödynsi erityisesti kirjeissä rakentuvaa sosiaalista tilaa sekä materiaa, kuten valokuvia ja esineitä, jotka muistuttivat entisestä. Siten hän saattoi säilyttää muistonsa kodista elävinä. Kertomalla, kuka oli ja mistä tuli, hän pystyi käsittelemään erosta johtuvaa traumaa ja pakolaisuuden synnyttämää häirittyä jatkuvuuden tunnetta ja näin edistää tunnetta eheästä identiteetistä. Asiasanat: nostalgia, kirjeenvaihto, koti, identiteetti, pakolaisvirolaise

Ennakoivan analytiikan rooli finanssilaitosten riskienhallinnassa

Tämä tutkielma tarkastelee ennakoivan analytiikan roolia finanssilaitosten riskienhallinnassa. Tutkielmassa vastataan kahteen keskeiseen kysymykseen: Mitä on ennakoiva analytiikka? ja Miten sitä hyödynnetään finanssilaitosten riskienhallinnassa? Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa analysoidaan ennakoivan analytiikan teoreettisia lähtökohtia, käytännön sovelluksia ja sen roolia finanssilaitosten riskienhallinnassa. Ennakoiva analytiikka määritellään edistyneeksi analytiikan menetelmäksi, joka hyödyntää tilastollisia ja koneoppimistekniikoita ennustaakseen tulevia tapahtumia datan pohjalta. Tekniikoihin kuuluvat muun muassa regressioanalyysi, klusterointi ja päätöspuut, jotka mahdollistavat riskien ennakoivan tunnistamisen ja päätöksenteon optimoinnin. Tutkielma korostaa, että mallien tehokkuus riippuu merkittävästi datan laadusta ja valittujen analyysimenetelmien tarkoituksenmukaisuudesta. Tutkielmassa perehdytään finanssilaitosten tyypillisimpiin riskeihin, jotka ovat: luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski. Luottoriski, joka liittyy lainanottajien maksukyvyttömyyteen, tunnistetaan merkittävimmäksi riskiksi. Markkinariski puolestaan koskee markkinoiden volatiliteetista aiheutuvia tappioita, kun taas likviditeettiriski liittyy lyhyen aikavälin maksuvelvoitteiden täyttämiseen. Operatiivinen riski kattaa sisäisten prosessien epäonnistumiset sekä ulkoiset häiriöt. Tulokset osoittavat, että ennakoiva analytiikka tehostaa riskienhallintaa tarjoamalla tarkkoja näkemyksiä esimerkiksi luottokelpoisuudesta, markkinatrendeistä, kassavirran vaihteluista ja operatiivisista haavoittuvuuksista. Lisäksi tutkielma suosittelee kehittyneiden teknologioiden, kuten selitettävän tekoälyn, integrointia mallien läpinäkyvyyden ja sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Tutkielman johtopäätöksenä on, että ennakoivasta analytiikasta on tullut olennainen osa finanssialan riskienhallintastrategioita. Ennakoivan analytiikan avulla instituutiot voivat vähentää riskejä, tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja lisätä vakautta sekä sidosryhmien luottamusta

Spread of financial crises from the perspective of risk management by financial institutions

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This study examines how propagation mechanisms for financial crises may emerge as an externality of financial institutions’ management of their assets and liabilities. Inherent to these activities is the incentive to control for the associated risks. It follows that institutions are exposed to one another’s economic fundamentals through various capital markets. Consequently, risk control activities may contribute to the formation of contagious channels. Through these, the effects of a local crisis can spill over to other regions. This implicit externality to some of the measures of risk management thereby necessitates a reassessment of their appeal. Among the constitutive principles of asset management is diversification of investment portfolios. Financial institutions limit their exposure to any particular risky prospect by holding multiple positions simultaneously. As long as the correlation between these is imperfect, the variability of portfolio returns is reduced. The average return to asset holdings remains the same. On the other hand, diversification increases inter-institutional connections in capital markets. A local crisis, by reducing returns to one position, may induce a risk-averse investor to liquidate other positions in her portfolio. Financial institutions of unrelated characteristics may thereby become exposed to one another through the medium of common third party investors. Financial institutions also undertake measures of liquidity management. The need for these stems from a maturity mismatch between their assets and liabilities. For instance, an unexpected local liquidity shock may necessitate a costly liquidation of some long positions. In particular, such risks are faced by commercial banks with many liabilities of uncertain maturity. Therefore, they typically pool the risk by participating in interbank loans markets. Banks with surplus liquidity provide credit for those unable to meet their short term liabilities. However, each interbank loan embodies a credit risk. A bank that becomes insolvent may default on its debt. The balance sheets of exposed creditors consequently deteriorate. This makes them more vulnerable to a crisis. The analysis is characterized by the theory of global games. In a framework of imperfect information, crises are viewed as a result of coordination failure among economic agents. Contagion emerges as an endogenous property of the framework, highlighting the externalities of the described risk management activities. Also, the likelihood of each outcome to agents’ coordination game is unique. The effect of contagion to the probability of a crisis can therefore be isolated from other factors. Given the contribution of portfolio diversification and interbank loans to emergence of contagion, this makes their reassessment possible. The most central sources in this investigation are Dasgupta (2004) and Goldstein and Pauzner (2004)

The impact of export logistics on the competitiveness of Finnish industrial companies

Logistiikka on aina ollut välttämätön osa yritysten toimintaa. Kaupankäynti kansainvälistyy jatkuvasti enemmän, mikä edellyttää yrityksiltä kansainvälisiä strategioita. Globaalit toimitusketjut ovat välttämätön osa kansainvälistä strategiaa. Yritys tarvitsee tehokkaan vientiprosessin, palvellakseen entistä vaativampia asiakkaita ympäri maailmaa. Merkittävä osa vientiprosessia on vientilogistiikka, mikä mahdollistaa toimitukset käytännössä mistä tahansa ja minne tahansa maailmassa. Vaikka vientilogistiikka tarjoaa mahdollisuuksia, liittyy siihen myös paljon riskejä ja epävarmuutta, lisäksi se on äärimmäisen häiriöherkkä. Tässä työssä tutkitaan, miten Suomen erityinen logistinen ympäristö ja yritysten omat strategiset päätökset vaikuttavat yritysten vientilogistiikkaan ja sitä kautta kilpailukykyyn kansainvälisesti. Työssä perehdytään logistiikan määritelmään ja sen alakäsitteisiin, erityisesti vientilogistiikkaan. Lisäksi tarkastellaan Suomen toimintaympäristöä etenkin merikuljetusten näkökulmasta, koska ne ovat elintärkeitä viennillemme. Lopuksi selvitetään, millainen kilpailuvaikutus logistiikalla on yrityksissä, ja millaisia logistiikkastrategioita yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Työssä havaittiin, että viennin haasteet eivät vaikuta vain Suomeen vaan koskettavat yhtä lailla muitakin valtioita. Puhjenneiden kriisien vaikutukset ovat niin ikään olleet kansainvälisiä, eivätkä ole siten vaikuttaneet vain Suomeen, heikentäen sen kilpailukykyä. Suomi on kansainvälisillä indikaattoreilla mitattuna logistisesti ja kilpailullisesti maailman parhaita. Tästä kertoo esimerkiksi toinen sija tunnetussa kansainvälisessä ”LPI” -indeksissä. Etenkin huolitsijat ja viranomaiset tekevät erinomaista työtä, muodostaen ison osan yritystemme logistisesta kilpailukyvystä