Ympäristöasioiden raportointi case-yritysten tilinpäätöksissä

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin siihen kuinka case-yritykset raportoivat tilinpäätöksissään sekä www-sivuilla ympäristöön liittyvistä asioista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka eri aloilla toimivat eri suuruusluokan yritykset ja organisaatiot soveltavat lainsäädäntöä ja yleisiä ohjeistuksia tilinpäätösraportoinnissaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selventää tutkijalle itselleen mitkä ja mitä eri lait säätävät ympäristöasioiden raportoimisesta tilinpäätöksessä. Opinnäytetyö koostuu kolmesta suuresta aihekokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin ympäristölaskentatoimea. Osiossa määriteltiin ympäristölaskentatoimen käsite sekä tutustuttiin ympäristöraportointiin. Toisessa osiossa raportoitiin miten eri säännökset, kuten kirjanpitolaki sekä Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, säätävät ympäristöasioiden raportoimisesta tilinpäätöksessä. Kolmannessa tutkimuksen pääkokonaisuudessa tutkittiin kymmentä case-yritystä. Jokaisesta yrityksestä oli lyhyt yritysesittely, jonka jälkeen selvitettiin kuinka yritykset raportoivat ympäristöasioista virallisissa tilinpäätöksissä sekä yhtiöiden www-sivuilla. Tutkimuksen aineistona käytettiin julkisesti saatua materiaalia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa tutkittavista yrityksistä raportoi ympäristöseikoista sanallisesti virallisessa tilinpäätöksessä sekä yhtiön www-sivulla. Vain kahdella tutkittavista yrityksistä on käytössään ympäristötilinpäätös ja ympäristötunnusluvut. Tutkimuksessa tuli ilmi, että suurin osa case-yrityksistä panostaa enemmän www-sivuilla olevaan ympäristötietoon kuin esimerkiksi vuosi- tai toimintakertomuksessa olevaan tietoon. Ympäristöasioiden raportoimisesta tilinpäätöksessä tehtävän jatkotutkimuksen aiheena voisi olla joko yksi tai useampi yritys tai organisaatio, jolle olisi sattunut verrattain suuri ympäristökatastrofi. Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä voisi olla kuinka yritykset tai organisaatiot raportoisivat katastrofista tilinpäätöksissään. Tutkittavana aiheena voisi olla myös kuinka ympäristökatastrofi vaikuttaa yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin.This thesis dealt with how the case enterprises report on the environmental issues in their financial statements and in their website. The target of this thesis study was to find out how different enterprises apply legislation and instructions in their financial statement reporting. The second target of this thesis project was to clarify to the researcher which laws regulate and what they regulate about environmental reporting in a financial statement. This thesis consists of three large thematic entities. The first section dealt with environmental accounting. There was defined the concept of environmental accounting in the first section. The first section also initially dealt with environmental reporting. The second section investigated how different regulations govern environmental reporting in financial statements. In the third section of this study ten case enterprises were examined. In the beginning each enterprise was briefly introduced. Then the financial statements, websites and environmental reporting of the case enterprises were scrutinized. The study was conducted by utilizing public information and was based on qualitative research methods. This study results indicated that the majority of the case enterprises reported verbally about environmental issues. The reporting was carried out in financial statements or on the website. Only two enterprises implement environmental accounting reporting and produce environmental key ratios. The study also suggested that the majority of the case enterprises invested in public websites rather than in financial statements concerning environmental reporting. The topic of further research could be an enterprise or an organization which has had a major environmental disaster. There could also be more than one enterprise or organization. The re-search question could be how the case enterprises report on the environmental disaster in their financial statement. The topic of further research could also be how an environmental disaster will influence the financial key ratios

The Musical Anthropologist : A study of performance practices in Finnish and American contemporary repertoire for clarinet

This dissertation examines differences in the performance practices of Finnish and American contemporary classical clarinet repertoire from a performer’s perspective. The goal is to better understand how and why contemporary Finnish and American contemporary music are practiced and performed differently while advocating for greater inclusion of contemporary music in traditional American instrumental education for clarinet. Contemporary music requires that the performing clarinetist learn unique physical and aural music-making skills, as well as conceptual skills that reflect the musical and cultural values of a particular performance practice. This study considers the sociocultural aspects of music performance and cultural geography as equally important to the study of performance practice as musical aesthetics. Using case studies from Finnish and American contemporary clarinet repertoire, performance practice is analyzed in terms of performance and performer expectations as well as performer agency. The added artistic responsibility of performing new music and the presence of a living composer affects the relationships between the performer, composer, and audience in different ways. The nature of these relationships is addressed through the research themes of notation as cultural practice, shared ownership, and the translation of cultural values through and in performance. The clarinetist’s artistic process of preparing and performing Finnish and American repertoire is combined with ethnographic participant observation as an insider-outsider in Finnish and American contemporary music fields. In assessing the clarinetist’s role in the performance of contemporary repertoire, the dissertation is divided into seven chapters addressing the clarinetist as soloist, composer, recording artist, chamber and orchestral musician

Contemporary clarinet repertoire from Finland and the United States : new ways of artistic expression and a study of sociocultural differences

This doctoral research project examined artistic and sociocultural aspects of Finnish and American contemporary music performance practice in repertoire for clarinet. The main themes that emerged from this research were notation as culture practice, shared ownership, performer agency, and performance practice as a refection of cultural values. The doctoral degree consisted of three live performances, a CD recording entitled Duel, and a dissertation, The Musical Anthropologist

Kulutusluoton markkinointi

Tutkielmassa perehdytään luottolaitosten markkinoimiin kulutusluottoihin. Kulutusluotto on laina, jonka kuluttajat käyttävät kulutukseensa ja maksavat takaisin kolmea kuukautta pidemmän maksuajan kuluessa. Kulutusluottoa ovat kertaluotot eli ns. tililuotot, joihin luetaan muun muassa kaikki korttiluotot ja erilaiset hyödykkeiden yhteydessä tarjottavat rahoitusratkaisut. Tärkeimmät kulutusluottoja koskevat markkinointisäännökset ovat kuluttajansuojalain 2 luvun markkinoinnin yleislausekkeissa, kuluttajansuojalain 7 luvun kulutusluottoja koskevassa kappaleessa sekä laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. KSL 2 luvun 1 §:ssä lausutaan, että markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä. KSL 2 luvun 2 §:ssä säädetään, että markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaan johtavia tietoja, eikä muutenkaan käyttää asiakkaan tai toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta ja hyvän tavan vastaista menettelyä. Nämä yleissäännökset ovat soveltamisalaltaan verraten laajoja ja ne ovat kytketty joustavasisältöisiin käsitteisiin hyvän tavan vastaisuudesta ja sopimattomuudesta. Tutkimuksessa tulkitaan miten näitä talousoikeudellisia käsitteitä sovelletaan kulutusluoto markkinointiin. Kulutusluottojen markkinoinnissa olennaista on se, kuinka asiakkaalle annetaan oikeat ja riittävät tiedot hyödykkeestä? Kuluttajansuoja on paljolti toteutettu lakiin perustuvalla sääntelyllä, josta ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi. Samoin KSL 7 luvussa on asetettu sisällöllisiä vaatimuksia ja rajoituksia kulutusluottojen markkinoinnille. Kuluttajansuojalain markkinoinnin yleissäädöksen mukaan sopimaton ja hyvän tavan vastainen toiminta on kiellettyä. Vähimmäisvaatimus erityisesti kulutusluottojen markkinoinnille on, että siinä on käytävä ilmi luoton todellinen vuosikorko sekä, jos luottoa tarjotaan tuotteen yhteydessä, kulutushyödykkeen on oltava pääsanoma. Näillä varsin tarkoilla ja perusteellisilla säädöksillä on haluttu erityisesti suojella kuluttajaa. Luottolaitosten on muun muassa markkinoitava luottoja vastuullisesti siten, että asiakkaiden liiallista velkaantumista pyritään välttämään. Markkinointisäännökset koskevat kuitenkin myös elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua, minkä vuoksi kulutusluoton markkinoinnin on täytettävä hyvän tavan vaatimus niin kuluttajia kuin kilpailijoitakin kohtaan.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Kohtuullinen utopia: Eettisen itsen luominen kasvukriittisen yhteiskunnallisen liikkeen teksteissä

Artikkelissa tarkastelen suomalaisen kasvu- ja kulutuskriittisen liikkeen konstruoimaa visiota yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti kestävää kulttuuria. Aineistona on Kohtuus Vaarassa- ja degrowth.fi-ryhmien tekstit vuosilta 2008–2013. Analysoin artikkelissa, miten teksteissä muodostetaan subjekteja, jotka heräävät tarpeeseen luoda kestävyyden kulttuuri ja työstävät itsestään eettisen toimijan. Lisäksi tarkastelen tekstejä poliittisina narratiiveina toisenlaisen maailman muodostamisesta. Paikannan ne laajempaan kohtuus- ja degrowth-keskusteluun, jota on tutkittu erilaisina kehyksinä ja skenaarioina. Analysoin artikkelissa liikkeiden esiintuomaa tarvetta muodostaa toiseus. Analysoin aineistoa Foucault’n etiikan teorian viitekehyksessä ja esittelen artikkelissa liikkeiden esiintuomaa tarvetta muodostaa toimijoita, jotka kritisoivat talouskasvunarratiivia ja etsivät ratkaisuja kestävän yhteiskunnan toteuttamiseksi. Liike rakentaa narratiivia ekososiaalisesti sivistyneestä subjektista, joka jatkuvasti työstää itseään ja reflektoi suhdettaan kulutus- ja kasvuyhteiskuntaan tullakseen sille vastustuskykyisemmäksi. Narratiivi ei tarjoa päätepistettä kestävän kehityksen toteuttamiselle, vaan toimii poliittisena utopiana, suunnannäyttäjänä ja kulttuurisena kritiikkinä. Se myös voimaannuttaa subjekteja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen

Kompleksisen arvioinnin sedimenteistä peruskallioon: Kompleksisen arvioinnin ristiaallokossa

Kompleksisuustieteitä ja arviointitutkimusta on lähestytty laajasti erilaisista näkökulmista. Näitä kahta tutkimusalaa on tutkittu myös näennäisesti yhteisistä lähtökohdista. Pääsääntöisesti kompleksisen arvioinnin tutkimus ei kuitenkaan erittele, minkälaisesta kompleksisuudesta on kyse ja minkälaisten taustaolettamusten varassa järjestelmien luonnetta käsitellään. Tämä tutkielma muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä tutkimuskysymyksestä: Miten kompleksisuutta ja arviointeja on tutkittu sekä miten tulkinnat Suomen Akatemian toiminnasta heijastuvat kompleksisen arvioinnin tieteelliseen keskusteluun? Tutkimuskysymyksillä pyritään avaamaan kompleksisuuden ja arviointien sekä niiden yhteistä tieteellistä keskustelua ja reflektoimaan näitä näkökulmia empiiriseen aineistoon. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on Suomen Akatemia, joka on suurin kansallisen tieteenrahoittaja. Haastatteluaineisto koostuu arvioinnin järjestämisestä vastuussa olevien tiedeasiantuntijoiden näkemyksistä. Puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla pyritään selvittämään arviointiprosesseihin osallistuvien henkilöiden tulkintoja ja merkityksiä, joita he asettavat kohtaamilleen asioille. Näitä näkemyksiä abstrahoidaan kompleksisen arvioinnin teoreettiseen keskusteluun. Tutkimuskysymysten teoreettisessa ja empiirisessä analyysissä on hyödynnetty metaforista tarkastelua tutkimusmenetelmänä. Teoreettisen tarkastelun tuloksena muodostuu kompleksisen arvioinnin ristiaallokon metafora, joka kuvastaa aiheista käytyä pirstaleista tieteellistä keskustelua. Ristiaallokko pitää sisällään neljä ulottuvuutta, jotka nostavat esille teoreettisen analyysin perusteella keskeisimmät painotukset kompleksisuuden, arvioinnin ja kompleksisen arvioinnin tieteellisestä keskustelusta. Teoreettisen analyysin mallinnus jäsentää aineistoa teorialähtöisesti ja luo rakenteen empiirisille tuloksille. Tuloksien valossa Suomen Akatemia on ristiriitainen kokonaisuus erilaisia tulkintoja kokonaisuuksista, kausaalisuhteista, osallisuudesta, menetelmistä sekä arvioinnin luonteesta. Tulkinnat painottavat maailman moninaisuutta ja järjestelmän hallinnan vaikeutta. Johtopäätöksissä todetaan, että tulkinnat Suomen Akatemian arviointiprosesseista ja arviointi-instrumentista ovat paradoksaalisia ja radikaalin kompleksisuuden perusolettamuksien mukaisia. Sosiaalisesta vuorovaikutuksesta kumpuavaa muutosta painottava radikaali kompleksisuus muodostaa empiirisen tarkastelun perusteella peruskallion kompleksisen arvioinnin ristiaallokon pohjalle. Aallot huuhtoessaan tuovat mukanaan ainesta, joka kumuloituu sedimenteiksi. Sedimentit kuvastavat muun muassa erilaisia laskennallisia käsityksiä järjestelmästä sekä julkisen sektorin toimintapolitiikan interventioiden tutkimuksen tieteellisiä paradigmoja. Tutkielman johtopäätökset tarjoavat asetelman jatkotutkimusaiheille. Kompleksisten ilmiöiden arvioinnin kriittinen näkökulma voi tarjota lähtökohdat esimerkiksi tutkimukselle laadullisen tiedon hyödyntämisestä osana sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointia

Unveiling the curtain of co-creation: An ethnographic study about co-creation process

Objectives: The first objective in this research is to fill the knowledge gap on co-creation at the base of the pyramid; how diverse actors from different sectors come together and work for the mutual cause of creating inclusive business. Is there a need for NGO partnerships when going into BOP markets and what are the possible challenges, opportunities and benefits in these partnerships? The study tries to answer these questions by identifying the essential features and elements of co-creation on the bases of a literature review and empirical evidence. Methodology: In this ethnographic study, I have applied methods of free observation (Vilkka, 2006), both non-participatory and participant, in order to gain as reliable research results as possible. Data gathering methods in this study have been video and audio recording with field notes. In addition, a baseline survey and questionnaires were conducted. The analysis of this study was done by coding all the data into themes. Results: The study reveals several factors that influence co-creation processes, and suggests a new framework for the co-creation processes. The main hindrances found were challenges in relationships, interaction, power relations, cultural differences and organizing challenges in the co-creation process. The main enhancers found were the unique circumstances of this co-creation process and the support the companies got through this process as well as the benefits from the NGO collaboration. Finally, I suggest an ecosystem framework for the co-creation process that allows the process to evolve in an organic way