Culture, work attitudes, and job search:Evidence from the Swiss language border

Unemployment varies across space and in time. Can attitudes toward work explain some of these differences? We study job search durations along the Swiss language border, sharply separating Romance language speakers from German speakers. According to surveys and voting results, the language border separates two social groups with different cultural background and attitudes toward work. Despite similar local labor markets and identical institutions, Romance language speakers search for work almost seven weeks (or 22%) longer than their German speaking neighbors. This is a quantitatively large effect, comparable to a large change in unemployment insurance generosity

Mnemonic Password Formulas Remembering Secure Passwords

The information technology landscape is cluttered with large numbers of information systems, many of which have their own individual authentication systems. Even with single-sign-on and multi-system authentication mechanisms, systems within disparate authentication domains are likely to be accessed by users of various levels of involvement with the landscape as a whole. Due to this inherent complexity and abundance of varying authentication requirements, users must manage volumes of password credentials for all of the systems that they interface with regularly. This has given rise to many different insecurities resulting from poor methods of password selection and management. This paper describes some security issues facing users and management of authentication systems that involve passwords, further discusses current approaches to mitigating those issues, and then finall

ISSP 2023: kansallinen identiteetti IV: Suomen aineisto

Vuonna 2023 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli kansallinen identiteetti. Kysymykset käsittelivät muun muassa suomalaisuutta, maahanmuuttoasenteita, demokratiaa, luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä Euroopan unionista. Tämä aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Aluksi kysyttiin, mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, jotta heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa. Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, muun muassa Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Kysymyksillä selvitettiin myös luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja demokratiasta. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin esimerkiksi, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa, vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää, pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi, jos järjestettäisiin kansanäänestys Suomen jatkamisesta Euroopan unionin jäsenenä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2023, the International Social Survey Programme (ISSP) focused on national identity. The questions covered issues such as Finnishness, immigration attitudes, democracy, trust in the Finnish public sector and views on the European Union. This data consists of a questionnaire collected from Finns. The first question asked what characteristics of people were considered important for them to be considered Finnish. Respondents' pride in Finland was measured by statements on democracy, international political influence, economic achievements, social security system, achievements in sport, art and literature, the military, history and equality. The following statements covered a wide range of national and international policies, including protecting Finland's economy, environmental pollution, looking after Finland's own interests and the right of foreigners to buy land. Questions were also asked about transnational enterprises, free trade and international organisations and associations. Several statements dealt with different racial and ethnic groups, immigrants and their culture. Questions were also asked about trust in the Finnish public sector and views on personal influence and democracy. Questions on the European Union asked, for example, whether Finland benefits from membership of the Union and whether Finland should follow the Union's decisions even if it disagrees with them. It was also asked whether the European Union should have more or less power than the national governments of the Member States and how the respondent would vote if a referendum were held on Finland's continued membership of the European Union. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current labour market status, household size and metropolitan area. In addition, background variables included the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse

ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto

Vuoden 2019 International Social Survey Programme (ISSP) -aineisto käsitteli taloudellista eriarvoisuutta. Vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista eri sosiaalisten ryhmien, ammattien ja yhteiskuntien välisiin tuloeroihin. Lisäksi kyselyssä käsiteltiin vastaajan sosioekonomista tilannetta, verotusta ja yhteiskuntaryhmien välisiä konflikteja. Edellinen eriarvoisuuteen liittyvä ISSP-kysely kerättiin vuonna 2009. Aluksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kuinka tärkeitä erilaiset asiat ovat elämässä etenemisen kannalta, kuten vanhempien varallisuus, kunnianhimo, sosiaaliset verkostot, korruptio ja sukupuoli. Lisäksi kysyttiin käsityksiä rikkaiden ja köyhien maiden varallisuuserojen oikeudenmukaisuudesta ja mitä eri ammattiryhmien edustajat ansaitsevat ja mitä heidän pitäisi ansaita. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin väittämien avulla, ovatko tuloerot vastaajan omassa maassa liian suuret ja kenen tulisi ottaa yhteiskunnassa vastuuta tuloerojen kaventamisesta. Vastaajalta kysyttiin myös kantaa nykyisen hallituksen politiikkaan ja Suomen verotasoon. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko Suomessa eri sosiaaliryhmien välillä ristiriitoja. Lisäksi kysyttiin, mihin vastaaja sijoittaa itsensä kymmenportaisella yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisuutta mittaavalla asteikolla tällä hetkellä, lapsuudenkodissa ja kymmenen vuoden päästä. Edelleen kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä palkan määräytymisessä. Yhteiskunnan hierarkkisuutta selvitettiin esittämällä vastaajalle viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja kysymällä, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta vastaajan omassa maassa ja millainen tilanteen pitäisi olla. Vastaajalta pyydettiin myös tietoja hänen tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteestaan. Kyselyn taustatietoina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, suuralue, ammatti, koulutusaste, uskonnollinen jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, tulot, siviilisääty ja kuntaryhmitys. Lisäksi kyselyssä on tietoja vastaajan puolisosta ja vanhempien ammateista.The 2019 International Social Survey Programme (ISSP) studied economic inequality in Finland. The respondents' attitudes were surveyed on income disparity between social groups, occupations and societies as well as which actors in society should solve these disparities. In addition, the survey charted the respondents' socio-economic situation, Finnish taxation, and conflicts between social groups. The previous ISSP survey regarding inequality was collected in 2009. First, the respondents' opinions were charted concerning the importance of different factors for succeeding in life, such as parents' wealth, ambition, social networks, corruption, or gender. Additionally, views were canvassed on fairness of differences in wealth between rich and poor countries. The respondents were also asked to estimate what persons in different occupations earned (euros/month, gross) and what the respondents thought they ought to be paid. Next, the respondents were presented with a set of statements that they were asked to agree or disagree with on a 5-point Likert scale. The questions concerned, for example, whether income disparity was too great in Finland, who should intervene with income disparity, whether the policies of the government were justified and whether the current level of taxation was justified. The respondents also placed themselves on a 10-point scale according to whether they considered themselves to be at the top or the bottom in society - currently, in childhood home and ten years into the future. Their views were also enquired on which factors they deemed important in deciding one's level of pay. Views on the hierarchical structure of society were examined by showing the respondents five figures representing differently built societies and asking which of the figures corresponded most closely to the situation in the respondent's own country, and which figure corresponded most closely to an optimal situation. The respondents were also asked questions regarding their economic situation at the time of the survey. Background variables included, for instance, gender, year of birth, region of residence (NUTS2), occupation, educational background, religious affiliation, which party the respondent voted for in previous elections, number of children, income, marital status, and statistical grouping of municipalities (urban, semi-urban, rural). The survey also included questions concerning the respondent's spouse/partner and parents' occupations

ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa 'uudestisyntynyt' tai onko hänen elämässään ollut käännekohta, jolloin vastaaja omistautui uskonnolle uudella tavalla. Kysyttiin myös tilanteesta, jossa uusi laki olisi ristiriidassa vastaajan uskonnon kanssa, noudattaisiko vastaaja lakia vai toimisiko hän uskonnollisten periaatteidensa mukaisesti. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus ja tulot.The 2018 International Social Survey Programme study charted Finnish values, moral views and religiosity. The themes were examined with several types of questions and attitudinal statements. The respondents were asked how happy they felt with life in general and how satisfied they were with their relationships with family members and relatives. Moreover, questions charted attitudes toward extramarital sexual relations of a married person and sexual relations between two adults of the same gender. Opinions were also examined on whether abortion is justified if the family has a very low income and could not afford any more children. Next, the survey charted the respondents' confidence in e.g. the parliament, business life and industry, church and religious organisations, courts and the judicial system, and schools and the educational system. In addition, the respondents were presented with several attitudinal statements concerning religion, religious leaders, science, and the influence of the church. Their opinions were also charted regarding religious extremist groups and God, as well as their belief in, for instance, life after death or religious miracles. The next questions covered the religious affilition of the respondents' parents and to which religion the respondents were raised as children. Current participation in prayer or church activities other than Sunday services was also charted. The respondents were asked whether they concerned themselves as being religious, and their possible reaction in a situation where new legislation would contradict their religion was examined. The respondents' attitudes toward people representing different religions and religious groups were also charted, as well as whether the respondents considered people belonging to these groups threatening. Background variables included, for instance, gender, year of birth, household composition, education, economic activity and occupational status, type of employer and type of contract, trade union membership, income, and which political party (if any) the respondent voted for in the 2015 parliamentary elections

The Demand for Social Insurance: Does Culture Matter?

Can different social groups develop different demands for social insurance of risks to health and work? We study this issue across language groups in Switzerland. Language de*fines social groups and Swiss language groups are separated by a clear geographic border. Actual levels of social insurance are identical on either side of the within state segments of the language border. We can therefore study the role of culture in shaping the demand for social insurance. Specifically, we contrast at the language border actual voting decisions on country-wide changes to social insurance programs. Key results indicate substantially higher support for expansions of social insurance among residents of Latin-speaking (i.e. French, Italian, or Romansh) border municipalities compared to their German-speaking neighbors in adjacent municipalities. We consider three possible explanations for this finding: informal insurance, ideology, and the media. We find that informal insurance does not vary enough to explain stark differences in social insurance. However, di*fferences in ideology and segmented media markets are potentially important explanatory factors

ISSP 2017: sosiaaliset verkostot ja voimavarat III: Suomen aineisto

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia. Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.The study charted the social networks of Finnish people, namely family and neighbour relations and friendships. It was examined which occupations people in the respondents' social networks represented, and the respondents were asked questions about income disparity as well as who should provide geriatric and healthcare services. Next, the respondents were presented with a set of situations that they could face in their lives and asked who they could seek for help in these situations. After this, the survey enquired whether the respondents felt that people could be trusted or if they would try to take advantage of them. The respondents' trust in courts of law and large privately owned Finnish enterprises was also surveyed. The respondents were also asked if members of their family attempted to exert influence on their life choices, and whether family, relatives or friends tended to make demands on the respondent. The next set of questions charted how many people the respondents interacted with on a daily basis and how many of these interactions happened face to face. Finally, the extent to which the respondents kept in touch with family, relatives and friends was examined, and it was queried if they experienced a significant amount of hardship in their life and whether they felt unhappy or depressed. Background variables included, among others, gender, year of birth, marital status, education level, economic activity and occupation, trade union membership, socioeconomic class, the respondent's gross income and household gross income, household composition, and region (NUTS3)