Osasairauspäiväraha Suomessa : Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu

0,00 euro

Numeerisen derivointimenetelmän vaikutus valtimopuuston kunnosta kertovan Aging index -parametrin arvoon

Fotopletysmografia (engl. Photoplethysmography, PPG) on optinen mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää useita henkilön terveydentilasta kertovia parametreja. Eräs PPG-mittauksella määritettävä parametri, Aging index (AGI), kertoo valtimopuuston jäykkyydestä. Valtimopuuston jäykkyys lisääntyy iän myötä ja voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten systolisen verenpaineen nousua. AGI:n määrittämiseen tarvitaan numeerisen derivoinnin menetelmiä, joita on useita. Tässä työssä vertaillaan näitä derivointimenetelmiä AGI:n laskennassa. Työn tarkoituksena on selvittää, onko derivointimenetelmän valinnalla vaikutusta AGI-parametrin arvoon, eli poikkeavatko eri menetelmin määritetyt tulokset toisistaan. Vastaavia vertailuita on kirjallisuudessa hyvin vähän tai mahdollisesti ei ollenkaan, mikä toimi motivaationa työn tekemiselle. Työ jakautuu teoriaosuuteen ja kokeelliseen osuuteen. Teoriaosuudessa esitellään valtimojäykkyyden syitä ja seurauksia sekä valtimojäykkyyden määrittämistä PPG-mittauksen avulla. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään numeerisen derivoinnin teoriaa ja esitellään työn kannalta tärkeimpiä numeerisen derivoinnin sekä signaalinkäsittelyn menetelmiä. Kokeellisessa osuudessa määritetään AGI-arvoja mittausdatasta käyttäen kuutta erilaista kohinaisen datan derivointimenetelmää ja selvitetään tilastollisen analyysin avulla, onko derivointimenetelmien välillä eroavaisuuksia AGI:n laskennassa. Mittausdatana käytettiin avoimesti saatavilla olevaa 29:n henkilön PPG-mittausdatasta koostuvaa aineistoa. Tutkimuksen tulos on, että numeerisella derivointimenetelmällä on vaikutusta AGI-parametrin arvoon. Menetelmien väliltä löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja yhden prosentin riskitasolla. Tilastollisen merkitsevyyden määrityksen lisäksi tehtiin efektikokotestejä, joiden tulokset tukivat tilastollisten testien tuloksia. Työ ei ota kantaa derivointimenetelmien keskinäiseen paremmuuteen AGI:n määrittämisessä, vaan ainoastaan osoittaa, että derivointimenetelmän valinnalla voi olla vaikutusta lopputulokseen. Tuloksen myötä voidaan sanoa, että AGI:a käsittelevissä tutkimuksissa olisi erityisen suositeltavaa raportoida käytetty derivointimenetelmä tutkimuksen toistettavuuden ja tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi

Dve prirody Arktiki : Osvoenie sovetskoj Arktiki v travelogah Vladimira Vize

1930-luvulla oli selvää, että Neuvostoliitto oli jäänyt taloudellisessa kehityksessä lännestä jälkeen ja maa lähti kuromaan eroa umpeen kiivaan teollistamisen avulla. Teollistumisen vauhdittamiseksi myös maan pohjoisosien luonnonvarat haluttiin käyttöön, mikä edellytti arktisen alueen aiempaa systemaattisempaa tutkimusta ja kartoittamista. Rationaalista suunnittelua korostavassa teknokraattisessa Neuvostoliitossa tieteen merkitys yleisesti kasvoi, vaikka samanaikaisesti tieteentekijöiden vapautta kavennettiin ja tiedon vapaata liikkuvuutta rajoitettiin. Arktisen valloituksessa erityinen painoarvo annettiin Koillisväylän käytettävyyden edistämiselle niin logistisista kuin strategisista syistä. Tarkastelen tutkielmassani kahta neuvostoliittolaisen luonnontieteilijän Vladimir Vizen kirjoittamaa matkakertomusta nimenomaan Koillisväylästä. Jäänmurtaja Sibirjakovin matkaa Arkangelista itään kuvaa Na ”Sibirjakove” v Tihij okean (1934) ja jäänmurtaja Litken matkaa Vladivostokista Murmanskiin puolestaan Vladivostok – Murmansk na ”Litke” (1936). Molemmat teokset on julkaissut Neuvostoliiton arktisen alueen kehittämisestä ja tutkimuksesta vastannut hallinto-organisaatio Glavnoe upravlenie Severnogo morskogo puti (Glavsevmorput). Vize itse oli Glavsevmorputin alaisuudessa toimineen Arktisen instituutin varajohtaja. Vaikka Glavsevmorput vastasi arktisen alueen tutkimuksesta, oli sen ensisijaisena tavoitteena nopeassa tahdissa muuttaa arktinen alue taloudellisesti tuottavaksi osaksi Neuvostoliittoa. Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten Vize matkakertomuksissaan kuvaa arktisen muutosta sekä sitä, minkälainen arktinen ja erityisesti arktinen luonto Vizen teksteissä rakentuu. Lähestyn Vizen kertomuksia 1930-luvun Neuvostoliiton yhteiskunnallisesta kontekstista ja aikansa matkakirjallisuudelle tyypillisistä piirteistä käsin, mutta lisäksi katson niiden asettuvan osaksi yleisempää kolonialistisen ja tieteellisen matkakertomuksen traditiota. 1930-luvun Neuvostoliitossa julistettu sota luontoa vastaan, pyrkimys luonnon täydelliseen kontrollointiin sekä arktisen valloituksen ympärille ajan mediassa ja kirjallisuudessa muotoutunut mytologia asettivat omat reunaehtonsa sille, miten Vizen tuli kuvata Sibirjakovin ja Litken matkoja. Tämä näkyy kertomuksissa ajan hegemoniselle luontodiskurssille tyypillisinä ilmauksina, arktisen personifiointina ja sotametaforien viljelemisenä. Taistelu esitetään kuitenkin alusten ja jään välisenä taisteluna, ei ihmiskehon ja arktisen kylmyyden välisenä kamppailuna – ennemminkin kylmyys ja siinä piilevä kuolemanvaara sivuutetaan. Tällöin neuvostosankari näyttää sijaitsevan luonnon yläpuolella, vapaana sen rajoituksista. 1930-luvun Neuvostoliiton reunaehtojen lisäksi Vizen matkakertomuksissa näkyy kuitenkin myös yleismaailmallinen tieteen, teknologian ja kolonisaation yhteenkietoutuneisuus. Tieteen tehtävä on tuottaa imperiumin keskuksille tietoa kolonialisoidun alueen tehokkaan hyödyntämisen edistämiseksi ja Vizen tapauksessa hänen tehtävänsä on ennen kaikkea muuttaa pohjoiset olosuhteet ennustettaviksi ja siten hallittavammiksi. Tiedettä harjoittamalla Vize siis osallistuu pohjoisen luonnon kolonisaatioon ja Vizen tekstissä näkyy tieteelliselle matkakirjallisuudelle tyypillinen luonnon luokittelu, tilastointi ja selittäminen. Luonto näyttäytyy siis passiivisena tutkimuskohteena. Yhtä lailla Vizen kertomuksissa näkyy imperialistiselle matkakertomukselle tyypillinen piirre täyttää kolonialisoitu maisema imperiumin keskuksesta muistuttavilla merkeillä: tässä tapauksessa jäänmurtajilla, tutkimusasemilla ja neuvostovallasta muistuttavilla paikannimillä. Arktisten alueiden kolonisaation yhteydessä ”toisena” esitetään useimmiten luonto, näin myös Vizen kertomuksissa. Vaikka arktiset ilmiöt, erityisesti jää, esitetään tarkastelluissa kertomuksissa vihamielisinä vastustajina, rakentuu Vizen teksteissä luonnon ja erityisesti eläinten kuvauksen välityksellä myös toinen, aitoutta, vapautta ja kaupunkielämän vastakohtaa edustava arktinen, jonka kuvaus asettaa kyseenalaiseksi Vizen horjumattoman omistautumisen arktisen muuttamiselle. Tätä toista arktista ei esitetä vihollisena, vaan erityisesti arktisten eläinten kuvauksessa hahmottuu ajatus siitä, että arktisella alueella on myös oikeuksia. Eläinten representaatiot ajan matkakirjallisuudessa ansaitsisivatkin ehdottomasti lisätutkimusta

Surgery and health-related quality of life-A prospective follow up study on breast cancer patients in Finland

Introduction: The influence of different surgical approaches on breast cancer patients' Health-related Quality of life (HRQoL) is an important determinant when making decisions on the choice of treat-ment. Knowledge on how patients actually perceive different surgical treatments regarding long-term HRQoL is still scarce. Materials & methods: 1065 patients with primary breast cancer operated on from 2008 to 2015 at Helsinki University Hospital, Finland were prospectively followed-up for two years. They filled in two HRQoL questionnaires, the EORTC QLQ C30 -BR 23 and the 15D, at baseline and at 3, 6, 12 and 24 months after surgery. Clinical data on treatments given and the course of recovery were collected from patient records. Patients were divided into four mutually exclusive groups according to surgical method: breast resection (n = 415), oncoplastic resection (n = 248), mastectomy (n = 351) and immediate reconstruction (n = 51). Clinical data were combined with HRQoL scores and analysed as multivariate modelling. Results: All groups experienced initially worsening overall HRQoL after baseline. Oncoplastic resection patients had the best body image and their HRQoL reached the highest level after treatments at 12 months whereas the reconstruction patients reached the highest HRQoL level first at 24 months. Mas-tectomy patients had the lowest scores throughout the 24-month follow-up. Conclusion: Extensive surgery, in terms of immediate reconstruction, led to slower HRQoL recovery than oncoplastic techniques. Mastectomy patients are at risk of having the lowest HRQoL scores throughout their recovery after surgery. (c) 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Together we'll do it better!" : Multiple case study of co-teaching between classroom teachers

Aim of the study. Traditionally teaching has been lonely work. Demands for towards teaching has been increased during the last decade: need for special education is growing, the contents of the curriculum has grown and there are also new challenges in the co-operation between school and families. Finnish students rank well in international comparison, but feel less comfortable at school. Teachers are tiring themselves out and choose other professions. Lack of resources does not allow smaller class sizes or more input in special education. Interest in a collegial collaboration between teachers has been suggested as a solution. The idea of inclusion and the changing law of special education stating that all pupils would attend the same classes are in the background. Co-teaching aims at avoiding extra special education by using existing resources, by combining two classes and with collaboration of teachers. The aim of the study is to find out the characteristics of co-teaching with two teachers and its added value to the teaching work. Methods. Eight pairs of co-teachers were interviewed, five of them co-teaching full time and in three cases the other teacher joining the class only for certain lessons. Research type was qualitative multi-case study. The study material was collected by observing the classes and by interviewing the pairs. The observations were reported as narratives describing the co-teaching of each teacher pair. The interviews were analysed using qualitative content analysis, which was steered by the theory and the collected material. Results and conclusions. According to this study co-teaching was considered as a means to enhance quality of teaching, reduce teachers' work load, increase professionality, and to increase the motivation of pupils. Nineteen different forms of co-teaching were formulated based on the literature and the material collected at observations and interviews. These forms may be useful in better recognizing the individual needs of pupils and to better use the presence and experience of two teachers. As a conclusion, the didactic triangle was extended to form a didactic-collegial square, where the collegial relationship between the two teachers brings a new dimension to the picture reflecting the many dimensions of co-teaching and difference to the work of a teacher alone.Tavoitteet. Opettajan työ on perinteisesti ollut yksinäistä puurtamista. Viimeisen vuosikymmenen aikana opettajan työhön kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet: erityisopetuksen tarve on suurentunut, opetussuunnitelman sisällöt lisääntyneet, ja kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on tullut uusia haasteita. Suomalaiset oppilaat pärjäävät hyvin kansainvälisissä osaamistesteissä, mutta viihtyvät koulussa huonosti. Opettajat uupuvat kuormittavan työtaakan alle ja vaihtavat alaa. Resurssit eivät riitä pienempiin luokkakokoihin eivätkä erityisopetuksen tehostamiseen. Ratkaisuna näihin opettajille on herännyt kiinnostus kollegiaaliseen yhteistyöhön. Taustalla ovat myös inkluusio ja erityisopetusta koskevat lakimuutokset, joissa kaikki oppilaat halutaan saada lähtökohtaisesti samalle luokalle. Yhteisopetuksella tähdätään siihen, että olemassa olevilla voimavaroilla, yhdistämällä luokkia ja tekemällä opettajien välistä yhteistyötä, voidaan välttää erityisopetuksen lisäresursointi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kahden luokanopettajan välinen yhteisopetus on, ja mitä lisäarvoa opettajaparit kokevat sen tuovan opetukseen. Menetelmät. Tutkittavina oli kahdeksan yhteisopettajaparia, joista viisi opettaa yhteisopetusta kokoaikaisesti kahden luokanopettajan voimin ja kolmessa luokanopettajan parina on tietyille oppitunneille resursoitu tuntiopettaja. Tutkimusote oli laadullinen monitapaustutkimus. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla opettajapareja. Havainnoinneista kirjoitettiin narratiiveja kuvaamaan kunkin opettajaparin toteuttamaa yhteisopetusta. Haastattelut puolestaan analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jota tehtiin sekä teoriaohjaavasti että aineistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen mukaan yhteisopetus koettiin opetuksen laatua parantavana, opettajan työtä keventävänä, opettajan professionaalisuutta kasvattavana ja oppilaiden motivoitumista lisäävänä keinona. Tutkimuskirjallisuuden sekä havainnointi- ja haastatteluaineiston perusteella yhteisopetuksesta löydettiin 19 erilaista muotoa. Niiden avulla opetuksessa voidaan huomioida paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet ja hyödyntää kahden opettajan läsnäoloa ja kokemustaustaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä didaktinen kolmio laajennettiin didaktis-kollegiaaliseksi neliöksi, jossa kahden opettajan välinen kollegiaalinen suhde tuo kuvioon uuden ulottuvuuden, mikä kuvastaa yhteisopetuksen moniulotteisuutta verrattuna yhden opettajan toteuttamaan opetukseen

The Cost of Breast Cancer Surgery - Is the Money Spent Reflected on Health-related Quality of Life?

Background/Aim: Different treatment options of breast cancer (BC) are dependent on certain cancer- and patient-related features. The cost of treatment varies among patients. This study describes the cost distribution in the treatment of Finnish patients with BC for two years and relates the costs to important outcomes of modern BC treatment. Patients and Methods: Health-related quality of life (HRQoL) of 1,065 patients was measured prospectively at baseline, and 3, 6, 12, and 24 months thereafter with a generic (15D) and a disease-specific (EORTC QLQ C-30 BR23) HRQoL-instrument. Clinical data and costs of care were collected from hospital records. Patients were divided into four groups according to the surgical approach: breastconserving surgery (BCS n=661), mastectomy (n=319), immediate reconstruction (IBR n=51), and delayed reconstruction (DR n=34), and the costs according to the clinic responsible for treatment: oncological-, breast surgery-, and plastic surgery unit. Total costs of care during follow-up are presented groupwise alongside HRQoL results. Results: The mean total cost for BC surgery was 6,015 Euros for BCS, 8,114 euros for mastectomy, 18,217 Euros for IBR, and 19,041 Euros for DR. BCS, IBR, and DR produced good HRQoL. Mastectomy patients had the lowest overall HRQoL and highest cost accumulation at the oncology unit. HRQoL of IBR and DR patients was similar. Conclusion: DR produces good HRQoL but generates the highest costs of care. If patients that require reconstruction could be identified earlier and offered IBR instead of mastectomy followed by later DR, the costs of care might be reduced.Peer reviewe

Breast Reconstruction-Prospective Follow up on Breast Cancer Patients' Health-Related Quality of Life

Background Analysing the results of breast reconstruction is important both in terms of oncological safety and health-related quality of life (HRQoL). Immediate breast reconstruction (IBR) is thought to be prone to complications and heavy for patients with no time to adapt to having cancer. Delayed reconstruction (DR) is an option after primary surgery and oncological treatments, but requires patients to go through two recovery periods after surgery. Methods A prospective study of 1065 breast cancer patients with repeated measurement of HRQoL with both generic (15D) and disease specific (EORTC QLQ C-30 BR23) measuring tools included 51 IBR patients and 41 DR patients. These patients' HRQoL and reconstruction methods were studied in more detail alongside with clinical data to determine HRQoL levels for patients with IBR and those with mastectomy and DR during a 24-month follow-up. Measuring points were baseline, 3, 6, 12 and 24 months. Results Most frequent techniques used were abdominal flaps (IBR n = 16, DR n = 14), latissimus dorsi flaps (LD) (IBR n = 19, DR n = 10), implants (IBR n = 12) and fat grafting (DR n = 6). Smaller groups were excluded from group comparisons. Approximately one third of the patients encountered complications. Symptom scores did not differ between reconstruction methods. DR patients had better overall HRQoL at 12 months, but at 24 months the situation had changed in favour of IBR. Both approaches of reconstructive surgery produced good HRQoL with no significant differences between the approaches studied.Peer reviewe

Digestibility of brewers’ grains by swine

The digestion experiment was made with two young pigs. The Cr2O3 ratio technique was used. The diet consisted of 4.4 kg wet brewers' grains and 6 kg skim-milk per day per animal. The components of the latter food were presumed to be completely digestible. For the components of the brewers' grains the following average digestibility percentages were obtained: organic matter 43.3; crude protein 58.9; N-free organic matter 38.9; membrane substances 7.8; valuable N-free substances 59.7. According to different food tables the digestibility of the crude protein of brewers' grains is in ruminants 68—73 %, and the corresponding figure for N-free organic matter 59—69. Comparison of the figures presented gives evidence of the inferiority of swine in making use of brewers’ grains