Optical transmitter based on a 1.3-mu m VCSEL and a SiGe driver circuit for short-reach applications and beyond

Long-wavelength vertical-cavity surface-emitting lasers (LW-VCSELs) with emission wavelength in the 1.3-mu m region for intensity modulation (IM)/direct detection optical transmissions enable longer fiber reach compared to C-band VCSELs, thanks to the extremely low chromatic dispersion impact at that wavelength. A lot of effort has been recently dedicated to novel cavity designs in order to enhance LW-VCSELs' modulation bandwidth to allow higher data rates. Another approach to further improve VCSEL-based IM speed consists of making use of dedicated driver circuits implementing feedforward equalization (FFE). In this paper, we present a transmitter assembly incorporating a four-channel 0.13-mu m SiGe driver circuit wire-bonded to a novel dual 1.3-mu m VCSEL array. The short-cavity indium phosphide buried tunnel junction VCSEL design minimizes both the photon lifetime and the device parasitic currents. The integrated driver circuit requires 2.5-V supply voltage only due to the implementation of a pseudobalanced regulator; it includes a two-tap asymmetric FFE, where magnitude, sign, relative delay, and pulse width distortion of the taps can be modified. Through the proposed transmitter, standard single-mode fiber reach of 20 and 4.5 km, respectively, for 28- and 40-Gb/s data rate has been demonstrated with state-of-the-art power consumption. Transmitter performance has been analyzed through pseudorandom bit sequences of both 2(7)-1 and 2(31)-1 length, and the additional benefit due to the use of the driver circuit has been discussed in detail. A final comparison with state-of-the-art VCSEL drivers is also includedt

Malignant peripheral nerve sheath tumor of the mediastinum: A temporary aortic transection approach

Unprecedented standard single-mode fiber reach of 20km and 4.5km respectively for 28Gb/s and 40Gb/s VCSEL-based intensity-modulation/direct detection optical transmission was obtained with a low-power transmitter assembly including a 4-channel 0.13-μm SiGe driver wire-bonded to a novel 2×1 1.3pm-VCSEL array

Tahtituotannon soveltaminen puutilaelementtirakentamisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haastattelujen ja case-selvityksen avulla tahtituotannon soveltumismahdollisuuksia korkean esivalmistusasteen puutilaelementtirakentamisessa. Tahtituotannolla ohjatuista rakennushankkeista on saatu maailmalla paljon positiivisia tuloksia etenkin hankkeen lyhyemmän läpimenoajan kannalta. Myös moduulirakentamisessa työmaa hyötyy aikataulullisesti, kun rakennus kootaan pitkälle esivalmistetuista tilaelementeistä vähentäen työmaalle jääviä työvaiheita. Molemmat menetelmistä ovat kuitenkin vielä suhteellisen uusia eikä niiden yhdistämistä ja mahdollisia synergiaetuja olla käsitelty paljoa kirjallisuudessa. Tutkimus kostuu teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään alan kirjallisuuden avulla ensin rakennushankkeen tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta, lean-tuotannon teoriaa ja sen soveltamista rakentamiseen sekä lopuksi erikseen tahtituotannon teoriaa ja yleisesti puutilaelementtirakentamisesta. Empiirisessä osuudessa tutkitaan tahtituotannon soveltuvuutta puutilaelementtirakentamiseen ja tähän liittyviä haasteita. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu, jossa aihetta käsitellään tahtituotannosta kokemusta saaneiden haastateltavien näkökulmasta sekä erikseen puutilaelementtikohteen toteutuksessa olleiden vastaavan työnjohtajan ja työpäällikön näkökulmasta. Tutkimukseen tuodaan myös käytännön näkökulmaa tyypillisestä puutilaelementtikohteesta case-selvityksen avulla. Case-kohteessa ei sovellettu tahtituotantoa, mutta sen avulla selvitetään rakentamismenetelmään liittyviä keskeisimpiä vaiheita, haasteita ja kehityskohteita. Tutkimuksessa selvisi, että puutilaelementtirakentamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja siinä toistuvia peräkkäisiä työtehtäviä on verrattain vähän toisin kuin tyypillisissä tahtituotannolla ohjatuissa rakennuskohteissa. Vaikka puutilaelementtirakentaminen ei olekaan ideaalinen soveltamisalusta tahtituotannolle ja siitä saatavista kokonaishyödyistä ei olla varmoja, ei sen soveltamiselle kuitenkaan löydetty varsinaista estettä. Koska puutilaelementtejä ei voida nykymenetelmin asentaa sateella, runkovaiheessa kannattaa edelleenkin käyttää aikapuskureita, vaikka se poikkeaakin tahtituotannon tunnusmerkeistä. Haastatteluissa selvitetyistä puutilaelementtirakentamisen tahtituotannon haasteista kolme kriittisintä olivat asentamisen katkaisevat säähäiriöt, tilaelementtitehtaan ja työmaan toimintojen yhteensovitus sekä paikalla tehtäväksi jäävien vaiheiden vähäinen toistuvuus. Tahtituotannon onnistunut soveltaminen puutilaelementtirakentamisessa edellyttääkin näiden huolellista ennakointia eri menetelmin, kuten riittävällä kapasiteettipuskurilla, tarkoin suunnitelluilla varamestoilla, runkovaiheen aikapuskureilla sekä tehdastuotannon ja logistiikan integroinnilla työmaan aikatauluun. Lisäksi puutilaelementtien urakkarajojen tulee tukea hyvin kokonaisuuden virtausta ja moduulien laatua tulee tarkkailla systemaattisesti, jotta esivalmistuksesta saadaan irti suurin potentiaali. Tutkimuksessa tahtituotannon soveltuvuutta puutilaelementtirakentamiseen pohdittiin vain teoriassa, joten tulevaisuuden jatkotutkimuskohteena olisikin selvittää millaisia hyötyjä menetelmien yhteensovittamisella voidaan saavuttaa käytännössä

Antibacterial properties of bioactive glass particle abraded titanium against Streptococcus mutans

The purpose of this study was to evaluate effects of titanium surfaces air-abraded with particles of Bioglass® 45S5 and three-ZnO and SrO doped compositions on the viability, adhesion and biofilm formation of Streptococcus mutans. A statistically significant decrease in the viability of S. mutans was observed for all titanium discs air-particle abraded with the BAGs (p S. mutans adhesion on titanium surfaces treated with different glasses (p = 0.964). Static SBF immersion experiments showed that after 2 and 48 h the BAG doped with 4 mol% ZnO demonstrated the highest Zn2+ ion concentration released into SBF (0.2 mg L−1). 45S5 BAG demonstrated the highest statistically significant increase in the pH throughout the 120 min of static immersion (p S. mutans and they suppressed S. mutans biofilm formation. The antimicrobial activity of 45S5 BAG was attributed to high pH whereas for the Zn-containing BAGs antimicrobial activity was due to steady release of Zn2+ into the interfacial solution.</p

Geological Reconnaissance along the Alaska Highway from Fort Nelson, British Columbia, to Watson Lake, Yukon:

by M. Y. Williams.Paper (Geological Survey of Canada) ; 44-28

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Anti-type II collagen antibodies, anti-CCP, IgA RF and IgM RF are associated with joint damage, assessed eight years after onset of juvenile idiopathic arthritis (JIA)

Peer reviewe

Global maps of soil temperature

Research in global change ecology relies heavily on global climatic grids derived from estimates of air temperature in open areas at around 2 m above the ground. These climatic grids do not reflect conditions below vegetation canopies and near the ground surface, where critical ecosystem functions occur and most terrestrial species reside. Here, we provide global maps of soil temperature and bioclimatic variables at a 1-km(2) resolution for 0-5 and 5-15 cm soil depth. These maps were created by calculating the difference (i.e. offset) between in situ soil temperature measurements, based on time series from over 1200 1-km(2) pixels (summarized from 8519 unique temperature sensors) across all the world's major terrestrial biomes, and coarse-grained air temperature estimates from ERA5-Land (an atmospheric reanalysis by the European Centre for Medium-Range Weather Forecasts). We show that mean annual soil temperature differs markedly from the corresponding gridded air temperature, by up to 10 degrees C (mean = 3.0 +/- 2.1 degrees C), with substantial variation across biomes and seasons. Over the year, soils in cold and/or dry biomes are substantially warmer (+3.6 +/- 2.3 degrees C) than gridded air temperature, whereas soils in warm and humid environments are on average slightly cooler (-0.7 +/- 2.3 degrees C). The observed substantial and biome-specific offsets emphasize that the projected impacts of climate and climate change on near-surface biodiversity and ecosystem functioning are inaccurately assessed when air rather than soil temperature is used, especially in cold environments. The global soil-related bioclimatic variables provided here are an important step forward for any application in ecology and related disciplines. Nevertheless, we highlight the need to fill remaining geographic gaps by collecting more in situ measurements of microclimate conditions to further enhance the spatiotemporal resolution of global soil temperature products for ecological applications.Peer reviewe

Global maps of soil temperature

Research in global change ecology relies heavily on global climatic grids derived from estimates of air temperature in open areas at around 2 m above the ground. These climatic grids do not reflect conditions below vegetation canopies and near the ground surface, where critical ecosystem functions occur and most terrestrial species reside. Here, we provide global maps of soil temperature and bioclimatic variables at a 1-km² resolution for 0–5 and 5–15 cm soil depth. These maps were created by calculating the difference (i.e., offset) between in-situ soil temperature measurements, based on time series from over 1200 1-km² pixels (summarized from 8500 unique temperature sensors) across all the world’s major terrestrial biomes, and coarse-grained air temperature estimates from ERA5-Land (an atmospheric reanalysis by the European Centre for Medium-Range Weather Forecasts). We show that mean annual soil temperature differs markedly from the corresponding gridded air temperature, by up to 10°C (mean = 3.0 ± 2.1°C), with substantial variation across biomes and seasons. Over the year, soils in cold and/or dry biomes are substantially warmer (+3.6 ± 2.3°C) than gridded air temperature, whereas soils in warm and humid environments are on average slightly cooler (-0.7 ± 2.3°C). The observed substantial and biome-specific offsets emphasize that the projected impacts of climate and climate change on near-surface biodiversity and ecosystem functioning are inaccurately assessed when air rather than soil temperature is used, especially in cold environments. The global soil-related bioclimatic variables provided here are an important step forward for any application in ecology and related disciplines. Nevertheless, we highlight the need to fill remaining geographic gaps by collecting more in-situ measurements of microclimate conditions to further enhance the spatiotemporal resolution of global soil temperature products for ecological applications.Additional co-authors: Brett R. Scheffers, Koenraad Van Meerbeek, Peter Aartsma, Otar Abdalaze, Mehdi Abedi, Rien Aerts, Negar Ahmadian, Antje Ahrends, Juha M. Alatalo, Jake M. Alexander, Camille Nina Allonsius, Jan Altman, Christof Ammann, Christian Andres, Christopher Andrews, Jonas Ardö, Nicola Arriga, Alberto Arzac, Valeria Aschero, Rafael L. Assis, Jakob Johann Assmann, Maaike Y. Bader, Khadijeh Bahalkeh, Peter Barančok, Isabel C. Barrio, Agustina Barros, Matti Barthel, Edmund W. Basham, Marijn Bauters, Manuele Bazzichetto, Luca Belelli Marchesini, Michael C. Bell, Juan C. Benavides, José Luis Benito Alonso, Bernd J. Berauer, Jarle W. Bjerke, Robert G. Björk, Mats P. Björkman, Katrin Björnsdóttir, Benjamin Blonder, Pascal Boeckx, Julia Boike, Stef Bokhorst, Bárbara N. S. Brum, Josef Brůna, Nina Buchmann, Pauline Buysse, José Luís Camargo, Otávio C. Campoe, Onur Candan, Rafaella Canessa, Nicoletta Cannone, Michele Carbognani, Jofre Carnicer, Angélica Casanova-Katny, Simone Cesarz, Bogdan Chojnicki, Philippe Choler, Steven L. Chown, Edgar F. Cifuentes, Marek Čiliak, Tamara Contador, Peter Convey, Elisabeth J. Cooper, Edoardo Cremonese, Salvatore R. Curasi, Robin Curtis, Maurizio Cutini, C. Johan Dahlberg, Gergana N. Daskalova, Miguel Angel de Pablo, Stefano Della Chiesa, Jürgen Dengler, Bart Deronde, Patrice Descombes, Valter Di Cecco, Michele Di Musciano, Jan Dick, Romina D. Dimarco, Jiri Dolezal, Ellen Dorrepaal, Jiří Dušek, Nico Eisenhauer, Lars Eklundh, Todd E. Erickson, Brigitta Erschbamer, Werner Eugster, Robert M. Ewers, Dan A. Exton, Nicolas Fanin, Fatih Fazlioglu, Iris Feigenwinter, Giuseppe Fenu, Olga Ferlian, M. Rosa Fernández Calzado, Eduardo Fernández-Pascual, Manfred Finckh, Rebecca Finger Higgens, T'ai G. W. Forte, Erika C. Freeman, Esther R. Frei, Eduardo Fuentes-Lillo, Rafael A. García, María B. García, Charly Géron, Mana Gharun, Dany Ghosn, Khatuna Gigauri, Anne Gobin, Ignacio Goded, Mathias Goeckede, Felix Gottschall, Keith Goulding, Sanne Govaert, Bente Jessen Graae, Sarah Greenwood, Caroline Greiser, Achim Grelle, Benoit Guénard, Mauro Guglielmin, Joannès Guillemot, Peter Haase, Sylvia Haider, Aud H. Halbritter, Maroof Hamid, Albin Hammerle, Arndt Hampe, Siri V. Haugum, Lucia Hederová, Bernard Heinesch, Carole Helfter, Daniel Hepenstrick, Maximiliane Herberich, Mathias Herbst, Luise Hermanutz, David S. Hik, Raúl Hoffrén, Jürgen Homeier, Lukas Hörtnagl, Toke T. Høye, Filip Hrbacek, Kristoffer Hylander, Hiroki Iwata, Marcin Antoni Jackowicz-Korczynski, Hervé Jactel, Järvi Järveoja, Szymon Jastrzębowski, Anke Jentsch, Juan J. Jiménez, Ingibjörg S. Jónsdóttir, Tommaso Jucker, Radoslaw Juszczak, Róbert Kanka, Vít Kašpar, George Kazakis, Julia Kelly, Anzar A. Khuroo, Leif Klemedtsson, Marcin Klisz, Natascha Kljun, Alexander Knohl, Johannes Kobler, Jozef Kollár, Martyna M. Kotowska, Bence Kovács, Juergen Kreyling, Andrea Lamprecht, Simone I. Lang, Christian Larson, Keith Larson, Kamil Laska, Guerric le Maire, Rachel I. Leihy, Luc Lens, Bengt Liljebladh, Annalea Lohila, Juan Lorite, Benjamin Loubet, Joshua Lynn, Martin Macek, Roy Mackenzie, Enzo Magliulo, Regine Maier, Francesco Malfasi, František Máliš, Matěj Man, Giovanni Manca, Antonio Manco, Tanguy Manise, Paraskevi Manolaki, Felipe Marciniak, Radim Matula, Ana Clara Mazzolari, Sergiy Medinets, Volodymyr Medinets, Camille Meeussen, Sonia Merinero, Rita de Cássia Guimarães Mesquita, Katrin Meusburger, Filip J. R. Meysman, Sean T. Michaletz, Ann Milbau, Dmitry Moiseev, Pavel Moiseev, Andrea Mondoni, Ruth Monfries, Leonardo Montagnani, Mikel Moriana-Armendariz, Umberto Morra di Cella, Martin Mörsdorf, Jonathan R. Mosedale, Lena Muffler, Miriam Muñoz-Rojas, Jonathan A. Myers, Isla H. Myers-Smith, Laszlo Nagy, Marianna Nardino, Ilona Naujokaitis-Lewis, Emily Newling, Lena Nicklas, Georg Niedrist, Armin Niessner, Mats B. Nilsson, Signe Normand, Marcelo D. Nosetto, Yann Nouvellon, Martin A. Nuñez, Romà Ogaya, Jérôme Ogée, Joseph Okello, Janusz Olejnik, Jørgen Eivind Olesen, Øystein Opedal, Simone Orsenigo, Andrej Palaj, Timo Pampuch, Alexey V. Panov, Meelis Pärtel, Ada Pastor, Aníbal Pauchard, Harald Pauli, Marian Pavelka, William D. Pearse, Matthias Peichl, Loïc Pellissier, Rachel M. Penczykowski, Josep Penuelas, Matteo Petit Bon, Alessandro Petraglia, Shyam S. Phartyal, Gareth K. Phoenix, Casimiro Pio, Andrea Pitacco, Camille Pitteloud, Roman Plichta, Francesco Porro, Miguel Portillo-Estrada, Jérôme Poulenard, Rafael Poyatos, Anatoly S. Prokushkin, Radoslaw Puchalka, Mihai Pușcaș, Dajana Radujković, Krystal Randall, Amanda Ratier Backes, Sabine Remmele, Wolfram Remmers, David Renault, Anita C. Risch, Christian Rixen, Sharon A. Robinson, Bjorn J.M. Robroek, Adrian V. Rocha, Christian Rossi, Graziano Rossi, Olivier Roupsard, Alexey V. Rubtsov, Patrick Saccone, Clotilde Sagot, Jhonatan Sallo Bravo, Cinthya C. Santos, Judith M. Sarneel, Tobias Scharnweber, Jonas Schmeddes, Marius Schmidt, Thomas Scholten, Max Schuchardt, Naomi Schwartz, Tony Scott, Julia Seeber, Ana Cristina Segalin de Andrade, Tim Seipel, Philipp Semenchuk, Rebecca A. Senior, Josep M. Serra-Diaz, Piotr Sewerniak, Ankit Shekhar, Nikita V. Sidenko, Lukas Siebicke, Laura Siegwart Collier, Elizabeth Simpson, David P. Siqueira, Zuzana Sitková, Johan Six, Marko Smiljanic, Stuart W. Smith, Sarah Smith-Tripp, Ben Somers, Mia Vedel Sørensen, José João L. L. Souza, Bartolomeu Israel Souza, Arildo Souza Dias, Marko J. Spasojevic, James D. M. Speed, Fabien Spicher, Angela Stanisci, Klaus Steinbauer, Rainer Steinbrecher, Michael Steinwandter, Michael Stemkovski, Jörg G. Stephan, Christian Stiegler, Stefan Stoll, Martin Svátek, Miroslav Svoboda, Torbern Tagesson, Andrew J. Tanentzap, Franziska Tanneberger, Jean-Paul Theurillat, Haydn J. D. Thomas, Andrew D. Thomas, Katja Tielbörger, Marcello Tomaselli, Urs Albert Treier, Mario Trouillier, Pavel Dan Turtureanu, Rosamond Tutton, Vilna A. Tyystjärvi, Masahito Ueyama, Karol Ujházy, Mariana Ujházyová, Domas Uogintas, Anastasiya V. Urban, Josef Urban, Marek Urbaniak, Tudor-Mihai Ursu, Francesco Primo Vaccari, Stijn Van de Vondel, Liesbeth van den Brink, Maarten Van Geel, Vigdis Vandvik, Pieter Vangansbeke, Andrej Varlagin, G.F. Veen, Elmar Veenendaal, Susanna E. Venn, Hans Verbeeck, Erik Verbrugggen, Frank G.A. Verheijen, Luis Villar, Luca Vitale, Pascal Vittoz, Maria Vives-Ingla, Jonathan von Oppen, Josefine Walz, Runxi Wang, Yifeng Wang, Robert G. Way, Ronja E. M. Wedegärtner, Robert Weigel, Jan Wild, Matthew Wilkinson, Martin Wilmking, Lisa Wingate, Manuela Winkler, Sonja Wipf, Georg Wohlfahrt, Georgios Xenakis, Yan Yang, Zicheng Yu, Kailiang Yu, Florian Zellweger, Jian Zhang, Zhaochen Zhang, Peng Zhao, Klaudia Ziemblińska, Reiner Zimmermann, Shengwei Zong, Viacheslav I. Zyryanov, Ivan Nijs, Jonathan Leno

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden edistämisen keinot ja hyödyt Suomessa:Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi

Tässä päätöksentekijöille suunnatussa yhteenvedossa Suomen Luontopaneeli esittää kattavan kuvan Suomen maatalousalueiden luonnon monimuotoisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Yhteenveto perustuu Luontopaneelin raporttiin ”Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ja heikentävät tekijät Suomessa”1. Raportin keskeinen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, millä maataloustoimilla ja maatalouden maankäyttömuodoilla luonnon monimuotoisuutta voidaan parhaiten edistää, ja millaista politiikkaohjausta näiden toimien toteuttamiseen tarvitaan. Selvityksen pohjalta esitetään tutkittuun tietoon pohjautuvia suosituksia päätöksenteon tueksi. Suositukset koskevat erityisesti luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen määrän lisäämistä ja laadun parantamista maatalouspolitiikan keinoin. Lisäksi esitetään suosituksia maatalousluonnon monimuotoisuutta tukevan liiketoiminnan edistämiseen ja maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvän tiedon lisäämiseen ja välittämiseen.Luontopaneelin raportissa käydään systemaattisesti läpi 318 vertaisarvioidun maatalousluonnon monimuotoisuutta käsittelevän tutkimusjulkaisun tulokset Suomesta, Ruotsista ja Baltiasta, joissa maanviljelyn käytännöt ja olosuhteet ovat samantyyppisiä. Raportissa tarkastellaan maankäytön, viljelytapojen sekä maatalousmaisemien vaikutuksia maatalousluonnon monimuotoisuuteen. Tutkimustietoa on kerätty viidestä verrattain hyvin tutkitusta lajiryhmästä: kasveista (106 artikkelia), mesipistiäisistä (51), perhosista (62), linnuista (81) ja lieroista (19). Nämä lajiryhmät valittiin tarkastelun kohteeksi, koska ne poikkeavat toisistaan elinkierroltaan ja elinympäristövaatimuksiltaan ja niiden kautta saadaan kattava käsitys maatalousluonnon monimuotoisuudesta