Minun vahvuuteni : 4-5-vuotiaiden lasten osallisuutta ja positiivista minäkuvaa vahvistava valokuvausprojekti varhaiskasvatuksessa

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä oli tarkoituksena tuottaa osallisuutta ja positiivista minäkuvaa vahvistava valokuvausprojekti 4–5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä, Tampereen Niemenrannan päiväkodissa. Lapsien ryhmäytyminen ja itsetunnon vahvistaminen, sekä pienryhmätoiminnan osallisuutta lisäävien kokemusten tuottaminen olivat opinnäytetyön projektin tärkeimmät tavoitteet. Teoreettinen viitekehys työssä muodostui neljästä pääteemasta, jotka olivat osallisuus, pienryhmätoiminta, minuus, minäkuva ja itsetunto sekä valokuvaus itsetunnon vahvistaja. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa lapsista kuvattiin minäkuvat, joissa he saivat tuoda esiin valitsemansa oman vahvuuden. Toiminnallinen osuus jaettiin kolmeen vaiheeseen. Alustusvaiheessa perehdyttiin aiheeseen ja projekti suunniteltiin tarkemmin. Toteutusvaiheessa tuotettiin rekvisiittoja kuvausta varten ja otettiin minäkuvat. Arviointivaiheessa kuvat käytiin läpi pienryhmittäin ja järjestettiin valokuvanäyttely perheille. Lapset olivat mukana kaikissa kolmessa vaiheessa: suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, yhdessä aikuisten kanssa. Valokuvausprojektin arvioinnissa painotettiin ryhmän lasten, kasvattajien ja opinnäytetyön tekijän havaintoja ja ajatuksia projektin kulusta ja vaikutuksista. Projekti onnistui kasvattamaan lasten itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa ja vahvistamaan ryhmän ”me-henkeä”. Valokuvausprojekti sai myös jatkoa kirjastossa pidettävästä näyttelystä sekä Presidentti Sauli Niinistölle kirjoitetun tervehdyksen muodossa.The aim of this practice-based thesis was to produce a photography project. The project aimed to reinforce participation and positive self-image in an early childhood education group of children aged 4—5 years in the Niemenranta nursery in Tampere, Finland. The most important aims of the study were supporting the group formation and the self-esteem building of the children, and to increase the experience of participation within a small group. Four main themes formed the theoretical framework: participation, small-group activity, self-image and self-esteem, and photography as a means of reinforcing self-esteem.   During the practice-based part of the thesis, self-portraits of the children were taken, in which the children presented one of their strengths, chosen by themselves. The process included three stages. The preparatory stage included familiarization with the topic and planning the project. In the actualization stage, props for the photoshoot were prepared and the images were shot. In the evaluation stage, the images were viewed in small groups and a photo exhibition was held for the families of the children involved. The children took part in each of the three stages with the adults: the planning, the execution and the evaluation.   When evaluating the photography project, emphasis was put on the observations and thoughts of the children, their parents and the author of the thesis regarding the progress and the effects of the project. The project succeeded in reinforcing the children’s self-esteem and positive self-image and in strengthening the group spirit. The photography project was continued as a public exhibition in a library and a greeting was written to President Sauli Niinistö

Väetamise ja modifitseeritud atmosfääris säilitamise mõju aedmustika (Vaccinium spp) viljade kvaliteedile

A thesis for applying for the degree of Doctor of Philosophy in Agriculture.Väitekiri filosoofiadoktori kraadi taotlemiseks põllumajanduse erialal.There are few cultivated plants that grow well on acidic peat fields. However, blueberries (Vaccinium spp) are calcifuges that thrive in low pH and have lower Ca requirements compared to other temperate fruit crops. As a result, they are suitable for revegetating abandoned peatlands. The increase in production and consumption of organic food is one of the current trends, driven in part by consumers’ perception of organic food as being more sustainable and healthier than conventional. Since previous studies on blueberry cultivation in abandoned peatlands primarily focused on synthetic mineral fertilizers, it is important to study sustainable fertilizer strategies for organic blueberry cultivation. Revegetating abandoned peatlands with blueberries could also reduce the negative impacts of environmentally sensitive peatland areas. Blueberries are marketed as health promoting food, therefore maintaining fruit quality during postharvest storage is equally important to prolonging postharvest storage period. Extending the blueberry postharvest life through modified atmosphere storage and preserving their sensory and nutritional quality could be an option to add value to organically grown blueberries. However, there are very few postharvest studies concerning organically grown blueberries. The aims of the research were to find out the effect of: 1) different organic fertilizers on the plant growth, yield and biochemical parameters of fruits of half-highbush blueberry ‘Northblue’ under peatland conditions; 2) modified atmosphere packages on the external quality and the nutritional value of the fruits of organically grown lowbush blueberry and half–highbush blueberry ’Northblue’. Based on the results of fertilization experiments conducted on an abandoned peat field with half–highbush blueberry ‘Northblue’, the seaweed–based low nutrient fertilizer Biolan 4–1–2 could be recommended for organic production in peatland areas. It demonstrates more stable yield performance and has a lower impact on peat pH. Algomin fertilizer, which is based on marine algae Lithothamnium calcareum, increased the soil pH up to 5.2 and suppressed the plant growth during the juvenile growth stage. Organic fertilizers containing chicken manure resulted in comparable vegetative growth and yield as the plants receiving mineral fertilizer. The yearly variation in weather conditions was more important in determining fruit biochemical content than the type of fertilizer used. The application of seaweed–based organic fertilizer Biolan 4–1–2 resulted in similar total polyphenol content in fruits as observed in the mineral fertilizer treatment. The postharvest storage experiment with lowbush and half–highbush blueberry ‘Northblue’ demonstrated that the Xtend® modified atmosphere package prolonged the postharvest life of lowbush blueberries by 15 days and half-highbush blueberries by 9 days. The LDPE modified atmosphere package did not prolong the postharvest life of lowbush blueberries, but extended the postharvest life of ‘Northblue’ by 9 days. The CO2 content was significantly higher in Xtend® package compared to the LDPE at the end of the storage period. Both modified atmosphere packages had an effect on the taste–related properties of blueberries irrespectively of the taxa. By the end of the storage period, the SSC:TA ratio of the blueberries in the modified atmosphere decreased compared to both the initial value and the berries stored in a regular atmosphere. The content of anthocyanins significantly increased under all storage conditions, regardless of the taxa. The genetic differences were more important concerning fruit firmness, shrivelling, and decay. Both modified atmosphere packages had an impact on the firmness and the shrivelling, but the fruits of the half–highbush blueberry ‘Northblue’ were firmer and less shrivelled compared to the lowbush. Based on results, the Xtend® modified atmosphere package can be recommended for blueberry postharvest storage. However further studies are needed to find the metabolic differences of blueberry taxa and to match the respiration rates of the product with the permeation rates of the packages. Additionally, the use of biodegradable films should be considered in order to ensure sustainability.Aedmustikad (Vaccinium spp) kasvavad happelisel mullal ja seetõttu on mustikakasvatus üheks võimaluseks vähendada turbatootmisest mahajäetud turbaalade negatiivseid keskkonnamõjusid. Mahetoidu tootmine ja tarbimine on nüüdisaja üks tõusvamaid trende. Eelnevad katsed aedmustikaga freesturbaväljadel on läbi viidud mineraalväetistega, mistõttu on oluline leida maheväetised, mis sobivad aedmustika kasvatamiseks ja on alternatiiviks mineraalväetistele. Mustikate turustamisel on oluline kvaliteedi säilitamine ja samuti säilitusaja pikendamine. Modifitseeritud atmosfääriga pakendite abil vilja sensoorsete ja biokeemiliste omaduste säilitamine on üheks võimaluseks mahedalt kasvatatud aedmustikale lisaväärtuse andmiseks. Doktoritöö eesmärk oli välja selgitada järgmist: 1) erinevate orgaaniliste väetiste mõju poolkõrge mustika ‘Northblue’ kasvule, saagikusele ja saagi biokeemilisele koostisele mahajäetud freesturbavälja tingimustes; 2) modifitseeritud atmosfääriga pakendite mõju mahedalt kasvatatud ahtalehise ja poolkõrge mustika ‘Northblue’ saagi välisele kvaliteedile ja biokeemilisele koostisele. Katse tulemused poolkõrge mustika sordiga ’Northblue’ näitasid, et mereadru sisaldav väetis Biolan 4–1–2 tagas aastate lõikes stabiilsema saagi ja ei mõjutanud oluliselt mulla pH-d ja seetõttu saab seda tüüpi väetist soovitada alternatiivina mineraalväetiste asemel. Maheväetis Algomin, mis põhineb merevetikal Lithothamnium calcareum, tõstis mulla pH–d kuni 5.2-ni ja pidurdas taimede kasvu juveniilses kasvufaasis, mistõttu ei sobi aedmustika väetamiseks. Kanasõnnikut sisaldavad väetised tagasid sarnase vegetatiivse kasvu ja saagi võrreldes mineraalväetisega. Võrreldes väetamisega, oli kasvuaastate ilmastikul olulisem mõju mustikate biokeemilisele koostisele. Orgaanilistest väetistest tagas mereadrul põhinev Biolan 4–1–2 mustikates sarnase polüfenoolide sisalduse võrreldes mineraalväetisega. Säilituskatse tulemustest selgus, et modifitseeritud atmosfääriga pakend Xtend® pikendas ahtalehise mustika säilivust 15 päeva võrra ja poolkõrge mustika saagi säilivust 9 päeva võrra võrreldes tavaõhus säilitamisega. Modifitseeritud atmosfääriga pakend LDPE ei pikendanud säilivust ahtalehise mustika puhul, kuid poolkõrge mustika saak säilis 9 päeva võrra kauem. CO2 oli katse lõpuks kõrgem Xtend® pakendis võrreldes LDPE pakendiga. Sõltumata genotüübist mõjusid mõlemad modifitseeritud atmosfääriga pakendid maitseomadustele. Marjad muutusid hapumaks, mida näitas mahla kuivaine ja tiitritavate hapete suhtarv, mis vähenes katse lõpuks mõlemas modifitseeritud atmosfääriga pakendis võrreldes tavaõhus säilitamisega. Antotsüaanide sisaldus suurenes säilitamise jooksul kõikides katsevariantides. Genotüüpide erinevus tuli välja saagi väliste kvaliteedi näitajate puhul, kus poolkõrge mustika viljad olid võrreldes ahtalehise mustikaga vähem närtsinud ja tugevama viljalihaga. Tulemuste põhjal võib aedmustikate säilitamiseks soovitada Xtend® pakendit, kuna see aitas pikendada mõlema genotüübi mustikate säilivust. Keskkonna jätkusuutlikku majandamist arvestades on oluline uurida plastikpakendite asendamiseks võimalikke biolagunevaid alternatiive ning arvestada sealjuures genotüüblisi eripärasid pakendite valikul.Publication of this thesis is supported by the Estonian University of Life Sciences

Implementing CLIL with young learners in primary school: creating, conducting and evaluating a science-based CLIL project

Antud töö eesmärk on uurida, kas LAK-õppe meetodit on võimalik rakendada noorte õppijatega, kes on võõrkeelt õppinud umbes aasta. Kuigi LAK-õppe meetodit on viimasel ajal palju uuritud ja selle hüvesid esitletud, siis Eesti koolides lõimitakse õppeaineid väga ebaühtlaselt. Tihti on probleemiks see, et puudu on asjakohastest LAK-õppe materjalidest, mida kasutada noorte õppijatega. Selleks, et lihtsutada LAK-õppe rakendamist noorte õppijaga, loodi inglise keele/loodusõpetuse Inimkeha LAK-õppe projekt koos sinna juurde kuuluvate tunnikavade ja ülesannetega.http://www.ester.ee/record=b5142586*es

She did what? : Exploring agency, representation, and gender in song lyrics using natural language processing

Tutkielma tarkastelee musiikkikappaleiden sanoituksissa esiintyviä sukupuolten välisiä eroja, jotka liittyvät toimijuuden ja representaation ilmentymiin kielessä. Tutkielma pohjautuu sitä varten laadittuun korpukseen, jonka koostamiseen sovelletaan kieliteknologisia menetelmiä. Korpuksen avulla tutkielma selvittää musiikkikappaleiden tyylilajin sekä artistin sukupuolen merkitystä toimijuuteen ja representaatioon liittyvien erojen muodostumiseen. Tutkielma sijoittuu täten korpuslingvistiseen viitekehykseen. Tutkielman aineisto koostuu tutkielmaa varten kerätystä korpuksesta, joka jakaantuu kahteen alakorpukseen. Näistä ensimmäinen sisältää kolmen musiikin tyylilajin (pop, R&B/hip hop ja country) sanoituksia. Toisen alakorpuksen lajittelu on tehty artistin sukupuolen perusteella (mies/nainen). Korpus sisältää noin 4 300:n musiikkikappaleen sanoitukset ja sen koko on noin 1,8 miljoonaa sanaa. Tutkielma soveltaa aineiston analyysiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on korpuslingvistinen analyysi, jonka tuloksia tulkitaan laadullisesta näkökulmasta. Tutkielma ei havainnut eroja toimijuudessa sukupuolten välillä. Representaation osalta tulokset osoittavat sanoituksissa naisiin kohdistuvan ulkonäköperusteisen luonnehdinnan olevan yleisempää verrattuna miehiin. Lisäksi sanoituksissa viitataan naisiin keskimäärin myönteisemmin kuin miehiin. Toimijuuden ja representaation suhteellisen osuuden tarkastelun kautta voidaan todeta naisten olevan miehiä enemmän esillä sanoituksissa. Musiikkikappaleiden tyylilajin ja artistin sukupuolen merkitys tuloksiin on vähäinen. Tutkielma osoittaa, että kieliteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia luoda korpuksia, jotka on räätälöity tiettyjen tutkimuskysymysten tarkastelua varten

A comparative characterization of different host-sourced Lactobacillus ruminis strains and their adhesive, inhibitory, and immunomodulating functions

Lactobacillus ruminis, an autochthonous member of the gastrointestinal microbiota of humans and many animals, is a less characterized but interesting species for many reasons, including its intestinal prevalence and possible positive roles in host-microbe crosstalk. In this study, we isolated a novel L. ruminis strain (GRL 1172) from porcine feces and analyzed its functional characteristics and niche adaptation factors in parallel with those of three other L. ruminis strains (a human isolate, ATCC 25644, and two bovine isolates, ATCC 27780 and ATCC 27781). All the strains adhered to fibronectin, type I collagen, and human colorectal adenocarcinoma cells (HT-29), but poorly to type IV collagen, porcine intestinal epithelial cells (IPEC-1), and human colon adenocarcinoma cells (Caco-2). In competition assays, all the strains were able to inhibit the adhesion of Yersinia enterocolitica and enterotoxigenic Escherichia coli (ETEC, F4(+)) to fibronectin, type I; collagen, IPEC-1, and Caco-2 cells, and the inhibition rates tended to be higher than in exclusion assays. The culture supernatants of the tested strains inhibited the growth of six selected pathogens to varying extents. The inhibition was solely based on the low pH resulting from acid production during growth. All four L. ruminis strains supported the barrier function maintenance of Caco-2 cells, as shown by the modest increase in trans-epithelial electrical resistance and the prevention of dextran diffusion during co-incubation. However, the strains could not prevent the barrier damage caused by ETEC in the Caco-2 cell model. All the tested strains and their culture supernatants were able to provoke Toll-like receptor (TLR) 2-mediated NF-kappa B activation and IL-8 production in vitro to varying degrees. The induction of TLR5 signaling revealed that flagella were expressed by all the tested strains, but to different extents. Flagella and pili were observed by electron microscopy on the newly isolated strain GRL 1172.Peer reviewe

Comparative genome analysis of 24 bovine-associated Staphylococcus isolates with special focus on the putative virulence genes

Non-aureus staphylococci (NAS) are most commonly isolated from subclinical mastitis. Different NAS species may, however, have diverse effects on the inflammatory response in the udder. We determined the genome sequences of 20 staphylococcal isolates from clinical or subclinical bovine mastitis, belonging to the NAS species Staphylococcus agnetis S. chromogenes, and S. simulans, and focused on the putative virulence factor genes present in the genomes. For comparison we used our previously published genome sequences of four S. aureus isolates from bovine mastitis. The pan-genome and core genomes of the non-aureus isolates were characterized. After that, putative virulence factor orthologues were searched in silico. We compared the presence of putative virulence factors in the NAS species and S. aureus and evaluated the potential association between bacterial genotype and type of mastitis (clinical vs. subclinical). The NAS isolates had much less virulence gene orthologues than the S. aureus isolates. One third of the virulence genes were detected only in S. aureus. About 100 virulence genes were present in all S. aureus isolates, compared to about 40 to 50 in each NAS isolate. S. simulans differed the most. Several of the virulence genes detected among NAS were harbored only by S. simulans, but it also lacked a number of genes present both in S. agnetis and S. chromogenes. The type of mastitis was not associated with any specific virulence gene profile. It seems that the virulence gene profiles or cumulative number of different virulence genes are not directly associated with the type of mastitis (clinical or)subclinical), indicating that host derived factors such as the immune status play a pivotal role in the manifestation of mastitis.Peer reviewe

Polyphasic Taxonomic Studies of Lactic Acid Bacteria Associated with Non-fermented Meats

Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden, esimerkiksi bakteereiden, sukulaisuussuhteita, määrittelyä ja luokittelua. Taksonomian voidaan ajatella olevan tämän tieteenalan käytännön sovellus: taksonomian tavoitteena on jakaa eliöt niiden sukulaisuussuhteita kuvaaviin, järkeviin ryhmiin, antaa jokaiselle ryhmälle sitä kuvaava nimi sekä löytää ne ryhmän ominaispiirteet, joiden avulla kyseinen ryhmä voidaan jatkossakin vaikeuksitta tunnistaa uudelleen. Taksonomia siis tarjoaa tutkijoille yhteisen kielen, jotta kaikki puhuisivat asioista niiden "oikeilla nimillä" ja vältyttäisiin väärinkäsityksiltä. Taksonomisten joukkojen perusyksikkö on laji. Suvullisesti lisääntyvillä eliöillä voidaan ajatella, että samaan lajiin kuuluvat ne eliöt, jotka pystyisivät keskenään tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Asia tosin ei läheskään aina ole näin yksinkertainen. Suvullisen lisääntymisen puuttuessa bakteereiden perhesuhteita on vieläkin vaikeampi määritellä, ja siksi tiedon lisääntyessä aiempaan luokitukseen tulee jatkuvasti muutoksia. Jotta luokittelusta saataisiin mahdollisimman pysyvä ja pitkäkestoinen, on bakteereiden luokittelussa ryhdytty käyttämään niin sanottua polyfaasista (monivaiheista) taksonomiaa, menetelmää, jossa bakteerijoukon ominaisuuksia tutkitaan mahdollisimman monella tavalla ja lopuksi yhdistetään kaikki saatu tieto. Tässä tutkimuksessa polyfaasista taksonomiaa käytettiin hyväksi viiden broilerinlihavalmistesiin liittyvän maitohappobakteeriryhmän tunnistuksessa. Samalla arvioitiin polyfaasisen taksonomian soveltuvuutta maitohappobakteereiden luokittelussa. Tutkimuksessa käytettiin sekä fenotyyppisä (ilmiasuun perustuvia), genotyyppisiä (perimään perustuvia) että fylogeneettisiä (kehityshistoriaan eli evoluutioon perustuvia) menetelmiä. Lopuksi kunkin bakteeriryhmän tulokset koottiin yhteen. Useissa aiemmissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että Lactobacillus curvatus ja Lactobacillus sakei -lajien taksonomiassa on epäselvyyttä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella luokittelua korjattiin siirtämällä Lactobacillus curvatus- bakteerin melibiosus- alalaji osaksi Lactobacillus sakei- lajia, sen alalajiin carnosus. Polyfaasista lähestymistapaa sovellettiin myös neljän tuntemattoman bakteeriryhmän tunnistamisessa. Tulosten perusteella havaittiin että kaksi näistä, kokkimainen koiran nielurisoista ja suojakaasupakatusta broilerista eristetty ryhmä ja sauvamainen, pääosin pilaantuneesta, marinoimattomasta, suojakaasupakatusta broilerinlihavalmisteesta eristetty ryhmä, oli aiemmin kuvaamattomia lajeja. Molemmat uudet lajit kuvattiin, eli niille annettiin nimet ja niiden ominaisuudet listattiin. Kokkibakteeri sai nimekseen Enterococcus hermanniensis, eläinlääketieteellisen tiedekunnan Helsingin Hermannin kaupunginosassa sijainneen vanhan kampuksen mukaan, ja sauvabakteeri Lactobacillus oligofermentans, sen energiankäytön mukaan (bakteeri pystyy käyttämään eli fermentoimaan vain harvoja = oligo sokereita). Kaksi muuta ryhmää sen sijaan tunnistettiin jo olemassa oleviksi lajeiksi. Kokkimainen bakteeri, joka oli eristetty suojakaasupakatusta, marinoidusta ja marinoimattomasta broilerin koipireisivalmisteesta ja broilerinlihanleikkaamon ilmasta tunnistettiin Streptococcus parauberis- bakteeriksi. Osalla näistä bakteereista oli kuitenkin kaksi ominaisuutta, joiden perusteella ne erosivat muista samaan lajiin kuuluvista kannoista: ne eivät kyenneet hyödyntämään laktoosia energianlähteenään, ja galaktoosiakin vain huonosti. Poikkeuksellisiksi nämä ominaisuudet tekee se, että tätä lajia on pidetty lähinnä lehmän utaretulehdusta aiheuttavana bakteerina, ja siten olisi ollut odotettavissa että kaikki sen jäsenet pystyisivät käyttämään laktoosia ja galaktoosia, maidon yleisimpiä energianlähteitä. Toinen, sauvamainen, espanjalaisesta, vakuumi- ja suojakaasupakatusta "Morcilla de Burgos" verimakkarasta eristetty ryhmä tunnistettiin Weissella viridescens- bakteeriksi. Polyfaasinen lähestymistapa sopi hyvin näille maitohappobakteereille. Yksittäisten testien perusteella ei kestävää lajimääritystä olisi saatu aikaan. Vaikka fenotyyppisten testien tulokset voivat ollakin kirjavia, ne kuuluvat kuitenkin uuden lajin kuvaukseen uusien genotyyppisten menetelmien rinnalle. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erilaisten testien tuloksista luodut kirjastot ovat luotettavia apuvälineitä bakteereiden tunnistuksessa, kunhan niitä päivitetään jatkuvasti

Redesigning and teaching veterinary microbiology laboratory exercises with combined on-site and online participation during the COVID-19 pandemic

The COVID-19 (coronavirus disease 2019) pandemic has forced universities to find new ways to conduct learning and teaching, as traditional face-to-face teaching has been prevented or restricted to an absolute minimum in many instances. Therefore, we redesigned and taught second-year veterinary student microbiology laboratory exercises (labs) with a hybrid learning approach. For this, a novel 'remote partner' model was implemented in which students present on-site in the laboratory worked synchronously pairwise with their remote partner present online. A student feedback survey revealed that in this remote partner model, both on-site and online participation in the labs were experienced as being useful in improving their laboratory skills. The students' overall performance in hands-on microbiological laboratory skills and safe working practices was similar in the hybrid learning approach (the 2021 class) and in the traditional on-site participation approach (the 2018-20 classes). This study suggests that the remote partner model is an effective way to acquire microbiological laboratory skills. This learning approach can be used in the non-pandemic future and/or also be applied to other fields.Microbiological laboratory skills can be developed using a hybrid model combining synchronous on-site and online learning for students working in pairs.Peer reviewe

Ajakirjaniku küsimuste funktsioonid telesaate “Välisilm” näitel

Käesoleva bakalaureusetöö eesmärk oli välja selgitada, missuguse funktsiooniga küsimusi ajakirjanik Eesti riigitelevisiooni ETV saadetes “Välisilm” moodustab ja analüüsida nende tõhusust saate kontekstis. Küsimuste terviklikuma tähenduse analüüsimiseks oli vaja vaadata ka muude semiootiliste ressursside kasutamist (kehaliigutused, häälekasutus, videopilt). Käesoleva töö analüüsiobjektiks on välispoliitikat käsitleva ajakirjandusdiskursuse audiovisuaalne produktsioon – telesaade. Uurimise alla olen valinud kolme saate stuudiointervjuudes ja videolõikudes ajakirjaniku esitatud küsimused. Oma töös eristasin informatsiooni organiseerivaid küsimusi, milles saatejuht fokuseerib saate teemad, ja vestluseks moodustatud küsimusi, mida ajakirjanikud allikatele esitavad. Telesaade võimaldab analüüsida lisaks sõnadele ka auditiivseid ja visuaalseid semiootilisi ressursse, mida ajakirjanikud väljendavad nii hääle kui ka kehaliigutuste ja –asendite kaudu. Veel saab analüüsida sellist visuaalset materjali, mida kasutatakse verbaalse teksti ajal videolugudes. Analüüsi läbiviimiseks transkribeerisin kõik saated täismahus ning küsimustele lisasin auditiivsete ja visuaalsete semiootiliste ressursside kirjeldused. Analüüsi meetodiks kombineerisin tekstianalüüsi multimodaalse diskursuse analüüsiga. Analüüsi läbiviimiseks tuli kõigepealt moodustada verbaalsete küsimuste kategooriad, mille koostamisel lähtusin erinevate autorite töödest neid omavahel põimides. Tekstianalüüsiks loodud verbaalse küsimuse analüüsi kategooriad tulenevad küsisõnadest (analüütilised, täpsustavad, kirjeldavad, retoorilised, kasküsimused) ja aspektidest, mis võivad mõjutada küsimuse tõhusust (eeldused, hinnangud, küsimuse maht). Multimodaalse diskursuse analüüsil eristasin kuulmis- ja nägemismeelega seonduvaid semiootilisi ressursse. Saadud tulemustest selgub, et informatsiooni organiseerivaid küsimusi saate teemade raamistamiseks enamasti ei püstitata, vaid piirdutakse sündmuse või olukorra kirjeldamisega. Ühelt poolt võib see viidata sellele, et saadetes käsitletavate teemade eesmärk ei ole enne uurima asumist paika pandud. Teisalt võib see näidata seda, et ajakirjanik ei tähtsusta küsimuse moodustamist televaataja jaoks. Küsimuse olemasolul esitati kas-küsimusi, kirjeldavaid küsimusi ja retoorilisi küsimusi ning oli ka üks analüütiline küsimus. Vestluseks moodustatud küsimused varieerusid samuti, kuid vaatlusel selgub, et kõige enam formuleeriti täpsustavaid ja kas-küsimusi. Seega ei ole küsimuste eesmärk vastuses saada analüüsi, vaid täpsustusi ja kinnitusi. Suuremaks probleemiks on küsimuste esitamisel küsimuse mahu aspekt. Sellest tulenevalt nähtus kaks probleemi – 1) intervjueerija esitas küsimuse eel pika selgitava sissejuhatuse; 2) intervjueerija esitas mitu küsimust korraga. Ühelt poolt näitab see intervjueerija hoiakuid – ta on segaduses ega saa aru, milles on üldine probleem. Seetõttu muutusid küsimused ka vastavalt ajakirjaniku intonatsioonile arupärivateks. Teisalt näitab mitme küsimuse korraga esitamine aga intervjueerija ebakindlust, kuna ei suuda küsimust selgelt moodustada. Küsimustes paistis silma ka hinnangute, eelduste ja retoorika kasutamine, mis väljendavad ajakirjaniku hoiakuid ja suhtumist räägitavasse teemasse. Multimodaalse diskursuse analüüsist nähtub, et intervjueerija on analüüsitud saadetes suhteliselt liikumatu ja enesekindla hoiakuga, mistõttu kehaliigutused küsimuse tähendust ei mõjutanud. Esines üksikuid illustreerivaid žeste, käega viitamisi, käega toetamist lauale või reiele, mis ilmselt ongi ajakirjaniku eesmärk – olla kehalises käitumises neutraalne. Ka videolugudes kasutatud visuaalne materjal enamasti kordas verbaalselt öeldut või lisasid ettekujutuse sellest, millised näevad välja kõne all olevad nähtused. Hääle väljendusvõimalustest kasutavad ajakirjanikud peamiselt sõnade rõhutamist, mille eesmärgiks oli ühelt poolt rõhutada teema olulisust või väljendada oma seisukohti ja hinnanguid. Käesolev bakalaureusetöö annab ülevaate nii ajakirjandust õppivale tudengile ja ka professionaalsele ajakirjanikule sellest, mida tõhusa küsimuse moodustamisel silmas pidada.http://www.ester.ee/record=b4417549~S1*es

Kaks kuud Nizzas

https://www.ester.ee/record=b1475434*es