”Licence to touch” - touch, communication and relationship in nursing care

Beröring är en stor del av omvårdnadsarbetet och kan bana väg för en god terapeutisk relation mellan sjuksköterska och patient som kan öppna upp för kommunikation. Att bli berörd ger upphov till reaktioner och känslor. Det kan vara allt ifrån upplevelser av välbehag eller ilska till fysiologiska reaktioner som frisättning av hormoner och signalsubstanser. Syftet med den här studien var att ta reda på hur beröring i omvårdnadsarbetet kan främja god kommunikation mellan sjuksköterska och patient. Metoden som användes var en litteraturstudie baserad på tretton artiklar publicerade mellan 1992 och 2005. Resultatet redovisades utifrån Jean Watsons fem första karativa faktorer. Det framkom att en interpersonell relation mellan sjuksköterska och patient var av största vikt för en god kommunikation. Beröring, kommunikation och relation framstod som tre samverkande element som krävde stor känslighet, kunskap och ansvar av sjuksköterskan. Beröring var ett bra instrument för att kommunicera och samtidigt ett redskap för att initiera kommunikation. Många av artiklarna pekade även på tydliga omvårdnadsmässiga vinster för både patient och sjuksköterska. Det verkade finnas ett behov av att medvetandegöra beröring i omvårdnaden som en planerad omvårdnadsåtgärd

Analysis of educational information on the websites of Swedish zoos

The way that we as a global society live our lives at the moment is resulting in a decline of biodiversity worldwide. A lot of people want to do something to change this but they do not know how. Conservation professionals work on providing people with the necessary information and knowledge to be able to make sustainable choices and ways to fight the loss of biodiversity. A good place to distribute this information and knowledge is in zoos and aquaria. For such educational programs to be successful there are certain things they need to contain. This includes information about the species and their natural habitats, possible threats, biodiversity, conservation work and ways for visitors to help the species. There is also a lot of evidence that inspiring and positive information can have a large effect in getting visitors to help, for example by donating money. The aim of this study was to map out the availability of such conservation educational information on Swedish zoos websites. Results showed that information about species and their natural habitats was available at all studied websites, but information about biodiversity and ways for visitors to help was missing on all studied websites. These results could indicate that Swedish zoos need to increase the conservation educational information they supply to visitors of their websites. Future research could investigate how to ensure that the educational programs actually lead to visitors taking action to help the environment and changing their behaviours and choices to be more sustainable. The aspect of web design might also be beneficial to look into to find out how best to present the information online

The constitutive power of maps in the Arctic

publishedVersio

Sustainable mobility: societal aspects and experiences from Norway

publishedVersionpublishedVersio

Sustainable mobility: societal aspects and experiences from Norway

publishedVersio

EX-POST EVALUATION OF THE DIRECT ACTIONS OF THE JOINT RESEARCH CENTRE UNDER THE SEVENTH FRAMEWORK PROGRAMMES 2007-2013

The ex-post evaluation in this report provides the independent assessment requested in the Council Decisions concerning the specific programmes to be carried out by means of direct actions by the Joint Research Centre implementing the Seventh Framework Programmes (2007-2013) of the European Community and of the European Atomic Energy Community (Euratom). The evaluation has been conducted by a panel of independent external experts under the chairmanship of Professor Patrick Cunningham. In this report the Panel concludes positively on the effectiveness of the JRC as the Commission’s science service in support of Euratom and EU policies. It also concludes that the JRC has a respectable scientific performance in its areas of competence. In particular, the JRC standard is high as regards the scientific quality and impact of its publications. Besides a number of recommendations for incremental improvement of the JRC the Panel also flags two issues with a view to transformative change of the JRC. To begin with the JRC should establish a long-term strategy before the mid-term evaluation of the Horizon 2020 framework programme in 2017. As the JRC further develops its function as scientific service of the Commission, there is a need to address the JRC’s governance as well as its interaction with the scientific community in the Member States. In light of this the Commission should task a Group of eminent personalities to put forward options for JRC governance, adapted to its functions of the future. These include scientific support, research, scientific advice, and knowledge management in partnership with the Member StatesJRC.ADV02-Adviser for Evaluation and Scientific Integrit

Rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtaminen kunnissa: Kestävä kuntakehitys Suomessa

Työn tarkoituksena on tutkia rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen käsitettä suomalaisissa kunnissa. Nykyinen tutkimus aiheesta on hyvin vaihtelevaa, mikä johtaa kysymykseen, miten päästöjä voidaan hallita systemaattisesti, kun pohjatieto on erilaista eri kunnissa. Tutkimustietoa on niin rakennetusta ympäristöstä, rakentamisesta, yleisesti päästöjen hallinnasta ja kuntajohtamisesta, mutta perusteellinen tutkimus aiheesta puuttuu. Siksi tutkimuskysymykseksi muodostettiin ”Kuinka rakennetun ympäristön päästöjen hallintaa johdetaan suomalaisissa kunnissa?” ja kahdeksi alatutkimuskysymykseksi ”Millaiset työkalut ja menetelmät ovat kriittisiä menestyksekkääseen päästöjen hallinnan johtamiseen?” ja ”Millaisia näkemyksiä ja intressejä päästöjen hallinnan johtamiseen liittyy?” Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: systemaattisen tiedonhakuprosessin mukaisesti kirjallisuuskatsauksena, jonka jälkeen muodostettiin kyselytutkimus suomalaisiin kuntiin. Kohderyhmäksi valittiin 82 hiilineutraalisuutta tavoittelevaa kuntaa (Hinku) valtakunnallisesta Hinku-verkostosta, joka on asettanut osallistuville kunnille yhteisen hiilineutraalisuuden tavoitteen. Kuntien Hinku-verkoston yhteyshenkilölle lähetettiin kysely, jossa oli väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausprosentti oli 22 % ja vastaukset olivat monipuolisia. Teoriaosuudelle saatiin hyvin tukea myös suomalaisten kuntien kontekstissa ja näistä saatiin rakennettua suomalaiselle kunnalle sopiva rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehys. Merkittävimmät tulokset liittyivät tiedon johtamiseen ja hyödyntämiseen. Päästöjen hallinnan johtamisesta tulisi saada hajautettua ja systemaattista, mikä johtaa päästöjen syntymisen, torjunnan ja hiilen sitouttamisen hallintaan. Tämä vaatii kuitenkin sosiaalisen paineen ja yleisen kiinnostumisen päästöjen hallintaa kohtaan ja myös teknologisten toteutuksien kasvun. Työkaluja kunnissa hyödynnetään vain muutamia, vaikka kokonaisvaltainen päästöjen hallinnan johtaminen edellyttää useampien työkalujen samanaikaista hyödyntämistä. Työkalut tyypillisesti olivat asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen ja päästöjen raportointi. Rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehyksessä yhdistyy strategia, pitkän aikavälin suunnitelma, lyhyen aikavälin suunnitelmat ja näiden vaatimat työkalut nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tulisi hyödyntää erityisesti tietokantoja, päästölaskentaa, viestintää ja kouluttamista. Tämän hetken näkymän mukaan seuraavaksi tulisi kehittää verkostoja ja yhteistyökanavia, kokonaisvaltaista päästöjen seurantaa ja vertailua, tutkimuksen lisäämistä ja innovointia ja kuntalaisten osallistamista

Patienters erfarenheter av smärtlindring efter en ortopedisk operation.

Smärta är vanligt förkommande efter ortopediska operationer och behöver behandlas för att minska lidande och risken för postoperativa komplikationer. Trots att vikten av smärtlindring är känd existerar hinder för att uppnå god smärtlindring. Syftet var att belysa patienters erfarenhet av smärta med huvudfokus på smärtlindring efter en ortopedisk operation. En litteraturstudie med integrerad analys har genomförts. Såväl kvalitativa som kvantitativa studier har ingått. Efter analys framkom fyra huvudteman; Att veta en del men inte allt, Att vara nöjd med smärtlindringen, Att ha ont i alla fall, Att vårdas av en expert. Patienter har en del kunskap om smärtlindring men saknar information från sjuksköterskor, vilka ses som experter i ämnet. Sjuksköterskor ses som experter vilket kan göra det svårt för patienter att ställa frågor till dem. Patienter har en tendens att acceptera och uthärda smärta men är i hög grad nöjda med smärtlindringen. Sjuksköterskor behöver vara medvetna om att de ses som experter på smärtlindring och verka för att utjämna avståndet mellan patient och sjuksköterska genom att arbeta personcentrerat