Neuroprotective Properties of Xenon.

Xenon is a rare noble gas that was introduced into clinical practice more than 70 years ago. Xenon's clinical properties are predicated by its ability to fit into preformed cavities of macromolecules thereby altering their biological functions. One such action targets the NMDA-subtype of the glutamate receptors thereby inhibiting its excitatory action. As the glutamate receptors are pivotal for both anesthesia and acute neurological injury, its clinical use has included both general anesthesia as well as neuroprotection. In this manuscript, the efficacy and safety of xenon in clinical trials that address both the anesthetic and neuroprotective applications are discussed. Because of the clinical safety of this chemically inert monatomic gas, the lack of an alternative for neuroprotection, and encouraging phase 2 trial data, a multinational pivotal randomized clinical trial (XePOHCAS) has been launched to assess the utility of xenon for patients that have been successfully resuscitated following an out of hospital cardiac arrest but still remain comatose, indicating ongoing neurological ischemic-perfusion injury. If successful, the trial will herald a new era of treatments for previously intractable conditions such as traumatic brain injury, ischemic and hemorrhagic strokes, and anesthetic-induced developmental neurotoxicity

Tulkkausprosessin kehittyminen vaatii harjoitusta : Hyödyllisiä tulkkauksen prosessimalleja ja laadukasta harjoitusmateriaalia Viittomakielen ja tulkkauksen koulutukseen

Kaukovalta, Inka & Laitio, Jenna. Tulkkausprosessin kehittyminen vaatii harjoitusta – Hyödyllisiä tulkkauksen prosessimalleja ja laadukasta harjoitusmateriaalia Viittomakielen ja tulkkauksen koulutukseen. Kevät 2015, 55 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Viittomakielen tulkkauksen prosessimalleja ja tulkkausprosessia käsitellään tulkkikoulutuksessa vähäisesti. Opinnäytetyössä pohdittiin tulkkauksen prosessimallien soveltamista tulkkikoulutuksen käyttöön ja tulkkauksen harjoitteluun. Opinnäytetyössä koottiin yhteen viittomakielen tulkkauksen opinnot opintojen etenemisjärjestyksessä tulkkikoulutuksessa ja pohdittiin tulkkausprosessin kehittymistä opinnoissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen käyttöön soveltuvia tulkkauksen prosessimalleja ja tuottaa tulkkauksen alkuvaiheen opintoihin laadukasta ja opetussuunnitelman sisältöihin soveltuvaa tulkkausharjoitusmateriaalia. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa käsiteltiin viittomakielen tulkkausharjoitusmateriaaleja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Taustatietojen pohjalta kehitettiin ja toteutettiin uusi tulkkausharjoitusvideo, tehtävänanto ja palautteenantolomake sekä esimerkkitulkkausvideo. Harjoitusvideo on näytelty terveydenhuollon asioimistulkkaustilanne, jolla opiskelija voi harjoitella simultaanista dialogitulkkausta. Tulkkausharjoitusvideo on aidon tuntuinen tulkkaustilanne. Tulkkausharjoituksen tehtävänanto ja palautteenantolomake tuotettiin harjoitusvideon sisältöjä mukaillen. Esimerkkitulkkausvideon tarkoituksena on tukea opiskelijan oppimisprosessia.Kaukovalta, Inka & Laitio, Jenna. Rehearsing Sign Language Interpreting with Process Models and New Practice Material. Spring 2015. 55 p., 2 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language and Interpreting. Degree: Interpreter. The objective of this thesis was to gather information in Finnish regarding the interpreting process and process models of Sign Language interpretation. The goal of this thesis was to produce dialogue practice material for Sign Language interpreting studies. The theory section of the thesis describes a few useful interpreting process models in Sign Language interpretation. The thesis also compiles the courses in Sign Language interpretation from the curriculum of degree programme in Sign Language Interpretation in Diaconia University of Applied Sciences. The thesis discusses how different sorts of interpreting process models are used in learning and practicing Sign Language interpreting. The process models broaden understanding of the interpreting process and address the points interpreters have to manage and rehearse. The empirical part consists of a product development. The product includes a new dialogue-interpreting practice video, an assignment and feedback form and an example-interpreting video. The end-result was high quality rehearsing material that supports students' learning process of Sign Language interpreting.Opinnäytetyön tuoteosa ei ole julkinen, vaan se on Diakonia-ammattikorkeakoulun hallussa

Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen

Eri yhteyksissä tehdään jatkuvasti valintoja ja päätöksiä, joilla vaikutetaan merkittävällä tavalla alueidenkäyttöön ja elinympäristön toimivuuteen. Näitä päätöksiä tehdään tietysti kaavoituksen yhteydessä maakunnissa ja kunnissa, mutta myös muualla. Alueidenkäyttöön vaikutetaan esimerkiksi elinkeinostrategian valinnoilla, palveluverkon ratkaisuissa, asuntopolitiikan linjanvedoissa ja liikennejärjestelmäratkaisuissa. Muutokset yhdyskunnissa ja elinympäristössä koostuvat monista valinnoista pitkässä ketjussa yleisistä strategisista periaatteista yksittäisiin toteuttamispäätöksiin. Tässä päätösten ketjussa alkuperäinen linjaus voi muuttua ja lopputulos viestiä kokonaan toisenlaisista arvoista kuin mitä alun perin tavoiteltiin. Tässä julkaisussa alueidenkäytön strategisella ohjaamisella tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla halutaan edistää tärkeiden alueidenkäyttöä koskevien periaatteiden ja linjausten toteutumista. Käsittelyyn nostetaan asioita, joita kaupunkiseuduilla ja kunnissa on hyvä pohtia näitä linjauksia valmisteltaessa ja toteutettaessa. Julkaisun aineisto on syntynyt ympäristöministeriön vuonna 2008 käynnistämässä STRASI -hankkeessa. Siihen on liittynyt useita osaprojekteja, joissa on käyty läpi maakunta- ja yleiskaavoja, haastateltu kuntien ja kaupunkiseutujen toimijoita, pidetty kolme työseminaaria sekä järjestetty pienempien ryhmien teemakeskusteluja keskeisiksi nousseista aiheista

Effect of Inhaled Xenon on Cerebral White Matter Damage in Comatose Survivors of Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized Clinical Trial

IMPORTANCE: Evidence from preclinical models indicates that xenon gas can prevent the development of cerebral damage after acute global hypoxic-ischemic brain injury but, thus far, these putative neuroprotective properties have not been reported in human studies. OBJECTIVE: To determine the effect of inhaled xenon on ischemic white matter damage assessed with magnetic resonance imaging (MRI). DESIGN, SETTING, AND PARTICIPANTS: A randomized single-blind phase 2 clinical drug trial conducted between August 2009 and March 2015 at 2 multipurpose intensive care units in Finland. One hundred ten comatose patients (aged 24-76 years) who had experienced out-of-hospital cardiac arrest were randomized. INTERVENTIONS: Patients were randomly assigned to receive either inhaled xenon combined with hypothermia (33°C) for 24 hours (n = 55 in the xenon group) or hypothermia treatment alone (n = 55 in the control group). MAIN OUTCOMES AND MEASURES: The primary end point was cerebral white matter damage as evaluated by fractional anisotropy from diffusion tensor MRI scheduled to be performed between 36 and 52 hours after cardiac arrest. Secondary end points included neurological outcome assessed using the modified Rankin Scale (score 0 [no symptoms] through 6 [death]) and mortality at 6 months. RESULTS: Among the 110 randomized patients (mean age, 61.5 years; 80 men [72.7%]), all completed the study. There were MRI data from 97 patients (88.2%) a median of 53 hours (interquartile range [IQR], 47-64 hours) after cardiac arrest. The mean global fractional anisotropy values were 0.433 (SD, 0.028) in the xenon group and 0.419 (SD, 0.033) in the control group. The age-, sex-, and site-adjusted mean global fractional anisotropy value was 3.8% higher (95% CI, 1.1%-6.4%) in the xenon group (adjusted mean difference, 0.016 [95% CI, 0.005-0.027], P = .006). At 6 months, 75 patients (68.2%) were alive. Secondary end points at 6 months did not reveal statistically significant differences between the groups. In ordinal analysis of the modified Rankin Scale, the median (IQR) value was 1 (1-6) in the xenon group and 1 (0-6) in the control group (median difference, 0 [95% CI, 0-0]; P = .68). The 6-month mortality rate was 27.3% (15/55) in the xenon group and 34.5% (19/55) in the control group (adjusted hazard ratio, 0.49 [95% CI, 0.23-1.01]; P = .053). CONCLUSIONS AND RELEVANCE: Among comatose survivors of out-of-hospital cardiac arrest, inhaled xenon combined with hypothermia compared with hypothermia alone resulted in less white matter damage as measured by fractional anisotropy of diffusion tensor MRI. However, there was no statistically significant difference in neurological outcomes or mortality at 6 months. These preliminary findings require further evaluation in an adequately powered clinical trial designed to assess clinical outcomes associated with inhaled xenon among survivors of out-of-hospital cardiac arrest. TRIAL REGISTRATION: clinicaltrials.gov Identifier: NCT00879892

Predictors of hospital and one-year mortality in intensive care patients with refractory status epilepticus : a populationbased study

Background: The aim was to determine predictors of hospital and 1-year mortality in patients with intensive care unit (ICU)-treated refractory status epilepticus (RSE) in a population-based study. Methods: This was a retrospective study of the Finnish Intensive Care Consortium (FICC) database of adult patients (16 years of age or older) with ICU-treated RSE in Finland during a 3-year period (2010-2012). The database consists of admissions to all 20 Finnish hospitals treating RSE in the ICU. All five university hospitals and 11 out of 15 central hospitals participated in the present study. The total adult referral population in the study hospitals was 3.92 million, representing 91% of the adult population of Finland. Patients whose condition had a post-anoxic aetiological basis were excluded. Results: We identified 395 patients with ICU-treated RSE, corresponding to an annual incidence of 3.4/100,000 (95% confidence interval (CI) 3.04-3.71). Hospital mortality was 7.4% (95% CI 0-16.9%), and 1-year mortality was 25. 4% (95% CI 21.2-29.8%). Mortality at hospital discharge was associated with severity of organ dysfunction. Mortality at 1 year was associated with older age (adjusted odds ratio (aOR) 1.033, 95% CI 1.104-1.051, p = 0.001), sequential organ failure assessment (SOFA) score (aOR 1.156, CI 1.051-1.271, p = 0.003), super-refractory status epilepticus (SRSE) (aOR 2.215, 95% CI 1.20-3.84, p = 0.010) and dependence in activities of daily living (ADL) (aOR 2.553, 95% CI 1.537-4.243, p <0.0001). Conclusions: Despite low hospital mortality, 25% of ICU-treated RSE patients die within a year. Super-refractoriness, dependence in ADL functions, severity of organ dysfunction at ICU admission and older age predict long-term mortality.Peer reviewe

Mobile app to support cancer patients : caregivers’ view

Mobile healthcare systems that support patients’ treatments have become more common in recent years. The purpose of this study was to find out how health care professionals experience the use of the AforCP mobile application when monitoring the breast cancer patients’ wellbeing, the assessment of the symptoms, the side effects of the treatments, and how the implementation of the application was experienced. The AforCP is a mobile application that allows cancer patients to determine their own health status and independently monitor their symptoms. In addition, cancer clinics can monitor the well-being of their patients and evaluate how the symptoms of the patients are developing in real-time. The study was carried out at a Finnish university hospital, where the AforCP information system had been in pilot use for about nine months. The study was conducted as a qualitative case study and the research material was collected from the theme interviews made to five health professionals including doctors and nurses. The content analysis was used to analyse the content of the interviews. Earlier studies have, among other things, demonstrated that patient-reported outcome systems may help communication between the patients and healthcare professionals and they may even prolong the survival time of cancer patients. Additional research was needed to gain insight into how the healthcare professionals perceived the AforCP system when following the patients’ healthcare. Healthcare professionals experienced that the AforCP reduced phone calls from the patients and the side effects of the treatments were received earlier. The patients were able to record information about their wellbeing at a time appropriate for them. They did not have to remember all important things when visiting a doctor and using a completely new drug. The healthcare professionals believed that the system could give a better picture of possible side effects than if it had been run without this system. The implementation of the AforCP system turned out to be a challenge. The interviewed healthcare professionals felt that the pilot project did not go as it was originally planned. Due to the small number of patients as users of the application the staff did not reach sufficient routine in using it. Some of them would have needed more training in the introduction phase. The integration into the main patient information system however would have reduced double recordings and saved working time from them. It is important to pay attention to the planning and implementation of the pilot project in which patient’s well-being is monitored so that users’ attitudes towards the use of the system could be as positive as possible. Health care professionals are especially looking for systems that could offer them savings in work time and give them a clear picture of how their patients are doing.Terveydenhuollon mobiilijärjestelmät ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana potilaiden hoidon tukena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokivat AforCP mobiilisovelluksen käytön potilaiden hoidon tukena heidän voinnin ja hoidon haittavaikutusten seurannassa. AforCP on mobiilijärjestelmä, jonka avulla syöpäpotilaat voivat itse määrittää terveydentilansa ja monitoroida itsenäisesti oireitaan. Lisäksi syöpäpotilaita hoitavat klinikat voivat seurata potilaidensa hyvinvointia ja arvioida potilaiden oireiden kehittymistä reaaliaikaisesti. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa yliopistosairaalassa, jossa AforCP tietojärjestelmä oli ollut pilottikäytössä noin yhdeksän kuukauden ajan. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusmateriaali kerättiin teemahaastatteluilla terveydenhuollon ammattilaisilta, lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta. Haastateltavia terveydenhuollon ammattilaisia oli viisi. Haastattelujen sisällön analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Aikaisemmat tutkimukset ovat mm. osoittaneet itseraportointijärjestelmien parantavan potilaiden ja lääkärin kommunikaatiota ja jopa pidentävän syöpäpotilaiden elossaoloaikaa. Lisätutkimusta tarvittiin, jotta saatiin tietoa siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokivat AforCP-järjestelmän käytön potilaiden voinnin ja haittavaikutusten seurannassa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa järjestelmän käyttöönotosta. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että AforCP vähensi puheluita potilailta. He saivat hoitojen sivuvaikutukset tietoonsa aikaisemmin. Potilaat pystyivät kirjaamaan vointinsa seurantaan liittyviä tietoja heille sopivana ajankohtana. Potilaiden ei tarvinnut muistaa asioita lääkärikäynnillä ja käyttäessään täysin uutta lääkettä, terveydenhuollon ammattilaiset olettivat, että järjestelmä voisi antaa paremmin kuvan mahdollisista sivuvaikutuksista, kuin jos olisi toimittu ilman järjestelmää. AfoCP-järjestelmän käyttöönotossa koettiin olleen kohtuullisen paljon haasteita. Haastatellut terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, ettei pilottiprojekti sujunut alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Koska potilasmäärä oli pieni, henkilökunnalle ei syntynyt riittävää rutiinia järjestelmän käyttöön. Osa heistä olisi toivonut saavansa enemmän koulutusta käyttöönottovaiheessa. Integraatio potilastietojärjestelmään olisi vähentänyt moninkertaista kirjaamista ja säästänyt työaikaa. Potilaiden voinnin seurantaan käytettävien mobiilijärjestelmien käyttöönottoprojektin suunnitteluun, resursointiin ja toteutukseen on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta käyttäjien asenteet järjestelmän käyttöä kohtaan voisivat olla mahdollisimman positiiviset Terveydenhuollon ammattilaiset hakevat järjestelmiltä erityisesti työajansäästöä ja selkeää kuvaa potilaan voinnista

How embedded lead users can contribute to innovation process : A systematic literature review

AbstractEmbedded lead users (ELUs) are firm employees who are also users of the firm’s products, holding that role most often due to their active participation in their spare time in the user domain. ELUs are able to integrate knowledge of customer needs in the innovation process based on their social contacts, user experiences, and knowledge of the innovating network or organization, for example. Due to this ability ELUs can facilitate innovation processes. The aim of this systematic literature review is to examine how according to the existing literature ELUs can contribute to different stages of the company innovation process. Three research questions are answered. 1) What kind of resources can ELUs offer for the innovation process? 2) How and based on which resources do ELUs contribute to the different stages of the innovation process? 3) What kinds of roles do ELUs have and how does their dual role in the user domain and the company influence the innovation process? Findings of the study bring new managerial perspectives on how companies can utilize ELUs in their innovation practices. In addition, by forming a holistic picture of current ELU research, this paper offers a variety of theoretical contributions in the form of holistic description of ELUs role in the innovation process in its different stages.Abstract Embedded lead users (ELUs) are firm employees who are also users of the firm’s products, holding that role most often due to their active participation in their spare time in the user domain. ELUs are able to integrate knowledge of customer needs in the innovation process based on their social contacts, user experiences, and knowledge of the innovating network or organization, for example. Due to this ability ELUs can facilitate innovation processes. The aim of this systematic literature review is to examine how according to the existing literature ELUs can contribute to different stages of the company innovation process. Three research questions are answered. 1) What kind of resources can ELUs offer for the innovation process? 2) How and based on which resources do ELUs contribute to the different stages of the innovation process? 3) What kinds of roles do ELUs have and how does their dual role in the user domain and the company influence the innovation process? Findings of the study bring new managerial perspectives on how companies can utilize ELUs in their innovation practices. In addition, by forming a holistic picture of current ELU research, this paper offers a variety of theoretical contributions in the form of holistic description of ELUs role in the innovation process in its different stages

Temporal Trends in Healthcare Costs and Outcome Following ICU Admission After Traumatic Brain Injury

Objective: To assess temporal trends in 1-year healthcare costs and outcome of intensive care for traumatic brain injury in Finland. Design: Retrospective observational cohort study. Setting: Multicenter study including four tertiary ICUs. Patients: Three thousand fifty-one adult patients (>= 18 yr) with significant traumatic brain injury treated in a tertiary ICU during 2003-2013. Intervention: None. Measurements and Main Results: Total 1-year healthcare costs included the index hospitalization costs, rehabilitation unit costs, and social security reimbursements. All costs are reported as 2013 U.S. dollars ($). Outcomes were 1-year mortality and permanent disability. Multivariate regression models, adjusting for case-mix, were used to assess temporal trends in costs and outcome in predefined Glasgow Coma Scale (3-8, 9-12, and 13-15) and age (18-40, 41-64, and >= 65 yr) subgroups. Overall 1-year survival was 76$39,809 (95% CI, $38,144-$41,473) per patient. Adjusted healthcare costs decreased only in the Glasgow Coma Scale 13-15 and 65 years and older subgroups, due to lower rehabilitation costs. Adjusted 1-year mortality did not change in any subgroup (p <0.05 for all subgroups). Adjusted risk of permanent disability decreased significantly in all subgroups (p <0.05). Conclusion: During the last decade, healthcare costs of ICU-admitted traumatic brain injury patients have remained largely the same in Finland. No change in mortality was noted, but the risk for permanent disability decreased significantly. Thus, our results suggest that cost-effectiveness of traumatic brain injury care has improved during the past decade in Finland.Peer reviewe

Mobile app to support cancer patients:caregivers’ view

Abstract. Mobile healthcare systems that support patients’ treatments have become more common in recent years. The purpose of this study was to find out how health care professionals experience the use of the AforCP mobile application when monitoring the breast cancer patients’ wellbeing, the assessment of the symptoms, the side effects of the treatments, and how the implementation of the application was experienced. The AforCP is a mobile application that allows cancer patients to determine their own health status and independently monitor their symptoms. In addition, cancer clinics can monitor the well-being of their patients and evaluate how the symptoms of the patients are developing in real-time. The study was carried out at a Finnish university hospital, where the AforCP information system had been in pilot use for about nine months. The study was conducted as a qualitative case study and the research material was collected from the theme interviews made to five health professionals including doctors and nurses. The content analysis was used to analyse the content of the interviews. Earlier studies have, among other things, demonstrated that patient-reported outcome systems may help communication between the patients and healthcare professionals and they may even prolong the survival time of cancer patients. Additional research was needed to gain insight into how the healthcare professionals perceived the AforCP system when following the patients’ healthcare. Healthcare professionals experienced that the AforCP reduced phone calls from the patients and the side effects of the treatments were received earlier. The patients were able to record information about their wellbeing at a time appropriate for them. They did not have to remember all important things when visiting a doctor and using a completely new drug. The healthcare professionals believed that the system could give a better picture of possible side effects than if it had been run without this system. The implementation of the AforCP system turned out to be a challenge. The interviewed healthcare professionals felt that the pilot project did not go as it was originally planned. Due to the small number of patients as users of the application the staff did not reach sufficient routine in using it. Some of them would have needed more training in the introduction phase. The integration into the main patient information system however would have reduced double recordings and saved working time from them. It is important to pay attention to the planning and implementation of the pilot project in which patient’s well-being is monitored so that users’ attitudes towards the use of the system could be as positive as possible. Health care professionals are especially looking for systems that could offer them savings in work time and give them a clear picture of how their patients are doing.Tiivistelmä. Terveydenhuollon mobiilijärjestelmät ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana potilaiden hoidon tukena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokivat AforCP mobiilisovelluksen käytön potilaiden hoidon tukena heidän voinnin ja hoidon haittavaikutusten seurannassa. AforCP on mobiilijärjestelmä, jonka avulla syöpäpotilaat voivat itse määrittää terveydentilansa ja monitoroida itsenäisesti oireitaan. Lisäksi syöpäpotilaita hoitavat klinikat voivat seurata potilaidensa hyvinvointia ja arvioida potilaiden oireiden kehittymistä reaaliaikaisesti. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa yliopistosairaalassa, jossa AforCP tietojärjestelmä oli ollut pilottikäytössä noin yhdeksän kuukauden ajan. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusmateriaali kerättiin teemahaastatteluilla terveydenhuollon ammattilaisilta, lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta. Haastateltavia terveydenhuollon ammattilaisia oli viisi. Haastattelujen sisällön analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Aikaisemmat tutkimukset ovat mm. osoittaneet itseraportointijärjestelmien parantavan potilaiden ja lääkärin kommunikaatiota ja jopa pidentävän syöpäpotilaiden elossaoloaikaa. Lisätutkimusta tarvittiin, jotta saatiin tietoa siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokivat AforCP-järjestelmän käytön potilaiden voinnin ja haittavaikutusten seurannassa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa järjestelmän käyttöönotosta. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että AforCP vähensi puheluita potilailta. He saivat hoitojen sivuvaikutukset tietoonsa aikaisemmin. Potilaat pystyivät kirjaamaan vointinsa seurantaan liittyviä tietoja heille sopivana ajankohtana. Potilaiden ei tarvinnut muistaa asioita lääkärikäynnillä ja käyttäessään täysin uutta lääkettä, terveydenhuollon ammattilaiset olettivat, että järjestelmä voisi antaa paremmin kuvan mahdollisista sivuvaikutuksista, kuin jos olisi toimittu ilman järjestelmää. AfoCP-järjestelmän käyttöönotossa koettiin olleen kohtuullisen paljon haasteita. Haastatellut terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, ettei pilottiprojekti sujunut alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Koska potilasmäärä oli pieni, henkilökunnalle ei syntynyt riittävää rutiinia järjestelmän käyttöön. Osa heistä olisi toivonut saavansa enemmän koulutusta käyttöönottovaiheessa. Integraatio potilastietojärjestelmään olisi vähentänyt moninkertaista kirjaamista ja säästänyt työaikaa. Potilaiden voinnin seurantaan käytettävien mobiilijärjestelmien käyttöönottoprojektin suunnitteluun, resursointiin ja toteutukseen on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta käyttäjien asenteet järjestelmän käyttöä kohtaan voisivat olla mahdollisimman positiiviset Terveydenhuollon ammattilaiset hakevat järjestelmiltä erityisesti työajansäästöä ja selkeää kuvaa potilaan voinnista