EMMI - Electric Solar Wind Sail Facilitated Manned Mars Initiative

The novel propellantless electric solar wind sail concept promises efficient low thrust transportation in the Solar System outside Earth's magnetosphere. Combined with asteroid mining to provide water and synthetic cryogenic rocket fuel in orbits of Earth and Mars, possibilities for affordable continuous manned presence on Mars open up. Orbital fuel and water enable reusable bidirectional Earth-Mars vehicles for continuous manned presence on Mars and allow smaller fuel fraction of spacecraft than what is achievable by traditional means. Water can also be used as radiation shielding of the manned compartment, thus reducing the launch mass further. In addition, the presence of fuel in the orbit of Mars provides the option for an all-propulsive landing, thus potentially eliminating issues of heavy heat shields and augmenting the capability of pinpoint landing. With this E-sail enabled scheme, the recurrent cost of continuous bidirectional traffic between Earth and Mars might ultimately approach the recurrent cost of running the International Space Station, ISS.Comment: 17 pages, 3 figures, 1 table, revised version to Acta Astronautic

Myyntitapaamisen valmistelutyö ja sen merkitys

Tutkinto koostuu johdannosta, kahdesta pääkappaleesta ja yhteenvedosta. Johdannossa kerron työn motiiveista, miksi juuri valitsin aiheen ja mikä tutkielman tarkoitus on. Seuraavassa kappaleessa esittelen käytäntöteoriaa ja mitä sillä voidaan tutkia myyntikontekstissa. Käytäntöteoria tutkii niitä asioita, esineitä, tuntemuksia ja käytäntöjä, joita ihmisillä on muodostunut käytäntöä harjoittaessa. Se muodostuu Shoven, Pantzarin ja Watsonin mallin mukaan neljästä pääteemasta: kompetenssista, materiaalista, tarkoituksista ja muutoksesta. Tutkin näitä neljää muuttujaa ja mitä ne tarkoittavat myyntikontekstissa. Seuraavassa kappaleessa 2.2,, tuon esille Shoven, Pantzarin ja Watsonin mallia täydentävän Geigerin ja Kellyn mallin, jossa näiden neljän pääkohdan lisäksi tutkimiseen otetaan neljä teemaa: työn tekeminen, työn muodostuminen, työn koostuminen, sekä töissä oleminen. Perustelen näiden käsitteiden avulla mitä myyntityössä tehdään, mistä se muodostuu ja koostuu. Kolmannessa kappaleessa tuon esille myynnin valmistelutyön prosessin, mistä se on koostunut ja mitä se on. Tässä käytän Lewickin, Mintonin ja Saundersin mallia myynnin valmistelutyön kulusta, jossa ensimmäisenä vaiheena on tiedon hankkiminen, toisena suunnitelman laatiminen, kolmantena strategian laatiminen ja viimeisenä harjoittelu. Keskityin Lewickin jne. mallista, tavoitteiden asettamiseen jonka he näkivät suunnitelman laatimisen osana. Tiedon hankkiminen sisältää nimensä mukaan asiakkaasta tarvittavan tiedon hankkimisesta sekä sen hyödyntämisestä. Tähän käytetään usein erilaisia välineitä ja tietojärjestelmiä, kuten CRM –tietoa ja internetistä löytyvää tietoa. Tiedon hankkimiseen kuuluu myös asiakkaiden tarpeen tunnistaminen, vastaväitteiden ennakoiminen ja niihin valmistautuminen. Seuraavassa kappaleessa käsittelen tavoitteiden asettamista, sen tärkeyttä ja vaikutusta myyntityölle. Tavoitteita mitatessa käytin kolmea eri aspektia: annettuja tavoitteita, itse asetettuja tavoitteita sekä minäpystyvyyttä. Näiden kolmen avulla esitin, miten tavoitteet tulee asettaa oikein, sekä riskit mikäli tavoitteet ovat asetettu väärin. Kappaleessa 3.3 käsittelen neuvottelustrategian laatimista. Se koostuu asiakkaan ongelmanratkaisusta ja myyntipresentaatioon valmistautumisesta. Viimeisenä Lewickin, Mintonin ja Saundersin mallista käyn läpi harjoittelemisen ja mitä vaikutusia sillä on työntekijän onnistumiseen, sekä mistä se koostuu. Neljännessä kappaleessa käyn läpi tutkimuksen johtopäätökset, mitä asioita ilmeni myynnin valmistelutyöstä ja prosessista ennen neuvottelutilannetta, sekä mitä käytäntöteorian pohjalta voin sanoa aiheesta. Kappaleesta viisi löytyy lähteet

Fast E-sail Uranus entry probe mission

The electric solar wind sail is a novel propellantless space propulsion concept. According to numerical estimates, the electric solar wind sail can produce a large total impulse per propulsion system mass. Here we consider using a 0.5 N electric solar wind sail for boosting a 550 kg spacecraft to Uranus in less than 6 years. The spacecraft is a stack consisting of the electric solar wind sail module which is jettisoned roughly at Saturn distance, a carrier module and a probe for Uranus atmospheric entry. The carrier module has a chemical propulsion ability for orbital corrections and it uses its antenna for picking up the probe's data transmission and later relaying it to Earth. The scientific output of the mission is similar to what the Galileo Probe did at Jupiter. Measurements of the chemical and isotope composition of the Uranian atmosphere can give key constraints to different formation theories of the Solar System. A similar method could also be applied to other giant planets and Titan by using a fleet of more or less identical probes.Comment: 14 pages, 5 figures, Meudon Uranus workshop (Sept 16-18, 2013) special issue of Planetary and Space Scienc

Light scattering by the Martian dust analog, palagonite, modeled with ellipsoids

We have investigated the suitability of the ellipsoidal model particles to mimic scattering by Martian dust particles by comparing simulations against laboratory data for palagonite, a Mars analog sample. By optimizing the shape distribution of ellipsoids, a very good match with a laboratory-measured scattering matrix was obtained. Even an equiprobable distribution of ellipsoids performed well. The asymmetry parameter and single-scattering albedo were found to depend on the assumed shape distribution as much as on the typical uncertainties associated with refractive indices and size, suggesting that shape is an important parameter that potentially influences remote retrievals of dust particle properties

Electric solar wind sail applications overview

We analyse the potential of the electric solar wind sail for solar system space missions. Applications studied include fly-by missions to terrestrial planets (Venus, Mars and Phobos, Mercury) and asteroids, missions based on non-Keplerian orbits (orbits that can be maintained only by applying continuous propulsive force), one-way boosting to outer solar system, off-Lagrange point space weather forecasting and low-cost impactor probes for added science value to other missions. We also discuss the generic idea of data clippers (returning large volumes of high resolution scientific data from distant targets packed in memory chips) and possible exploitation of asteroid resources. Possible orbits were estimated by orbit calculations assuming circular and coplanar orbits for planets. Some particular challenge areas requiring further research work and related to some more ambitious mission scenarios are also identified and discussed.Comment: 18 pages, 3 figures, accepted for publication in ESTCube-1 special issue of Proceedings of the Estonian Academy of Science

Labradorinnoutajien uveaalimelanoomat

Koirien silmän suonikalvoston, eli uvean, melanooma (UM) on useimmiten tarkkarajainen ja tumma kohouma iiriksessä. Se kehittyy yleensä hitaasti ja lähettää etäpesäkkeitä harvemmin; vain alle kolmannes on pahanlaatuisia. Ihmispotilaista puolestaan tauti lopulta leviää noin puolella, usein aggressiivisena ja kohtalokkain seurauksin. Kasvava ymmärryksemme UM:n taustoista ja kehittymisestä koirissa voi auttaa ymmärtämään paremmin tämän monitahoisen sairauden syntyä ja kulkua myös ihmisissä. Spontaanisti UM:n sairastuvat lemmikkikoirat tarjoavat hyvän ja eettisen testikentän myös uusille hoitokeinoille. Ihmisillä UM esiintyy selkeästi enemmän tietyissä suvuissa. On havaittavissa eroja myös koirarotujen kesken: labradorinnoutaja näyttäisi olevan yliedustettuna. Tämä viittaa perinnölliseen altistumiseen. Ihmisiltä on löydetty useita uveaalimelanoomalle altistavia geenejä. Suomalaisista perheistä, joissa esiintyy periytyvää UM:ää, neljänneksellä on ituradan mutaatio BAP1 -geenissä. Itse kasvaimista tämä geeni puuttuu tai on toimimaton noin puolessa. BAP1 -mutaatiot on myös yhdistetty moniin muihin syöpiin. Ihmisten ja koirien BAP1 -geenit ovat hyvin samanlaisia; niiden tuottama mRNA on 80 %:sti samankaltaista ja niiden koodaamat proteiiniketjut ovat 98 %:n homologialla lähes identtisiä. Tässä työssä kartoitin seitsemän iiriksen melanoomaa tai melanosytoomaa sairastaneen labradorinnoutajan BAP1 -geenin koodaavan alueen mahdolliset sekvenssimuutokset niiden itusolulinjassa. Neljällä koirista ilmeni sama viiden eriperintäisen (heterotsygoottisen) emäsmuutoksen kaava: yksi synonyyminen variaatio eksonissa 17, g.37,363,076G>A, p.(Ser721Ser), sekä neljä varianttia intronialueilla lähellä eksoneita 4, 10, 11 ja 14. Lopuilla kolmella koiralla ei ollut lainkaan BAP1 sekvenssimuutoksia. Seuraavaksi tarvitaan vertailevaa tutkimusta terveiden labradorinnoutajien BAP1 -geenin sekvenssistä, jotta voidaan arvioida liittyvätkö havaitut variantit todellakin UM:n, vai onko kyseessä ainoastaan labradorinnoutajille ominaisista yhden nukleotidin polymorfismeista. Kasvaimen kehityksen kokonaiskuvan saamisesta olisi tutkimusta myös syytä jatkaa itse UM-kasvainten kudosnäytteiden kanssa: mahdolliset somaattiset variantit ovat yleisiä löydöksiä ja avaisivat UM:n alkuperää ja kehitystä laajemmin. Yli sadalla geenillä arvioidaan olevan yhteys tähän tautiin, joten tutkimuksen rajoittaminen vain yhden geenin tarkasteluun on kapea-alaista. Resurssien salliessa olisikin hedelmällisempää lähestyä ongelmaa tulevaisuudessa koko genomin sekvensointien kautta sekä ituradan, että kasvainsolujen osalta.Canine uveal melanoma (UM) usually manifests as a slowly developing, darker pigmented and well distinguishable mass in the iris. Less than a third of them are considered malignant, which is much less than with other melanocytic cancers. In contrast, in humans, 90% of UM occurs in the choroid and half of the patients eventually develop aggressive and often lethal metastases. Understanding the disease process and genetic background in dogs might also help us further the knowledge and improve the treatment options of humans. There is a hereditary component to the oncogenesis of the UM: the disease is more common in a Caucasian race and is also found in certain families. It is also more prevalent in certain dog breeds; Labrador Retrievers seem to be overrepresented. Several susceptibility genes have been identified in humans. One with the strongest association with UM is a tumor suppressor gene BAP1, which is dysfunctional or missing in nearly half of the human uveal melanomas. This gene is a so-called secondary driver of the UM and mutations in it spark the metastasizing process. There is a germline mutation of BAP1 in fourth of Finnish UM families and these mutations are also connected to various other cancers. Moreover, BAP1 shows over 98% protein product homology and almost 80% mRNA homology between dogs and humans, making it an appealing study target also for canines. Should a single variant account for high UM risk, a DNA test could be developed to be used in breeding and veterinary diagnostics. In this work, I mapped the BAP1 germline mutations of seven Labrador Retrievers with diagnosed uveal melanomas or melanocytomas. It was found that four dogs shared the same set of five heterozygous single nucleotide variants (SNV). One of the SNVs within exon 17 was synonymous, g.37,363,076G>A, p.(Ser721Ser), while the other four SNVs were intronic, residing close to exons 4, 10, 11 and 14. In the future, variant comparisons with healthy Labradors are needed to study the role of the identified variants for the development of UM, as the SNVs now found could also just be a part of a common variation in the Labrador Retriever gene pool. To grasp a bigger picture of the UM tumor development, the tumors themselves should also be analyzed for somatic mutations. Moreover, when we know that the disease is likely affected by over a hundred genes, studying just one gene is unnecessarily self-restricting. Modern full genome sequencing techniques should be used for catching all the predisposing genes simultaneously

Käyttövesiputkistojen pinnoitus

Opinnäytetyön tavoitteina oli nostaa käyttövesiputkistojen pinnoitukseen liittyvät asiat ihmisten tietoisuuteen, tarkastella käyttövesiputkistojen pinnoituksen vaikutusta vesikalusteista saataviin vesivirtoihin ja teettää tyytyväisyyskysely työntilaajan tekemiin saneerauskohteisiin. Teoriaosuuteen haettiin tietoa sekä Internetistä että työntilaajan saneerauskohteesta Etelä-Suomesta. Teoriaosuudessa käsitellyt aiheet olivat pinnoittamisen osalta tärkeimpiä. Käytettävistä laitteista otettiin kuvia, jotka osaltaan selkeyttivät tarkasteltua aihetta. Vesivirtamittaus tehtiin työntilaajan saneerauskohteessa Helsingin Puotilassa. Mittauksessa käytettiin painemittareita sekä Oraksen virtaamamittaria. Mittausajankohta oli maaliskuussa 2011. Tyytyväisyyskysely lähetettiin kohderyhmälle postissa maaliskuussa 2011. Tyytyväisyyskysely koostui kahdestatoista kysymyksestä, joiden avulla kerättiin palautetta saneerauskohteiden onnistumisista. Teoriaosuudesta tehtiin kattava sekä ehjä kokonaisuus. Vesivirtamittauksen tulokset olivat positiivisia eli pinnoitus vaikutti vesikalusteiden vesivirtoihin parantavasti. Parhaimmassa tapauksessa kalusteen vesivirta lisääntyi melkein 90 prosenttia. Tyytyväisyyskyselyn osanottoprosentti jäi 56 prosenttiin, mutta esimerkiksi kysyttyjen saneerausurakoiden kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 3,6, mikä tarkoittaa, että keskiarvo oli hyvän ja kiitettävän välissä. Kyselyn vastausten perusteella voitiin siis todeta, että työntilaaja on onnistunut tekemissään pinnoitusurakoissaan varsin hyvin.The first goal of this thesis was to highlight main methods about pipe renovation by coating. The second goal was to make water flow measurement examining the effect of coating. The last goal was to get feedback from customers relating to pipe renovation by coating. The purpose of theoretical part was to tell principal facts about coating equipment and the used methods to the reader of this thesis. Water flow measurement was put into practice by measuring the volume of the water flow (l/min) before and after coating. The measurements were made in a renovation target in Helsinki in March 2011. Water flows were measured with Oras water flow meter. Simultaneously, the water pressure was measured with the pressure indicators. Customers` feedback was asked by sending the inquiry forms containing twelve questions to nine pipe renovation customers by mail in March 2011. The results of the water flow measurements showed that the volume of flow increased in almost every measurement point, which means that the coating improved the water flow in renovated pipes. Only 5 of 9 customers (56%) replied the feedback form, most of them were satisfied with the process of renovation

Palveleva ja narsistinen karismaattinen johtajuus : teoreettinen tutkimus karisman eettisistä ääripäistä

Siirretty Doriast

Työtä vailla : keski-ikäisenä työttömänä 1990-luvun Suomessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu tutkielmassa selvitetään keski-ikäisten työttömien kokemuksia työttömyydestä narratiivisen tutkimuksen menetelmin. Tarkastelun keskiössä ovat työttömien kirjoituksista esille nousevat erilaiset tarinat työttömyydestä ja työttömien tarinoissaan esille nostamat työttömyyden kannalta merkitykselliset tekijät. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, onko naisille ja miehille tarjolla erilaisia tarinoita työttömyydestä. Tutkimusaineisto muodostuu 20 työttömän kirjoittamasta tarinasta, jotka osallistuivat Kansan runousarkiston järjestämään kirjoituskilpailuun lamavuonna 1990. Lama-aika on otollinen ajankohta selvittää työttömien kokemuksia työttömyyslukujen ollessa korkealla. Tutkielmassa keskityn työikäisten työttömyyskokemuksiin olettaen, että työikään kuuluvalle työttömäksi joutuminen on erityisen rankka kokemus. Viitekehyksenä tutkielmassani on tarinatutkimus sekä J.P. Roosin sukupolven mukainen jaottelu. Työttömien kirjoituksista nousee esille viisi erilaista tarinaa: selviytyjän, itsensä löytäneen, kaikkensa tehneen, kyseenalaistajan ja odottajan tarina. Tarinat tarjoavat työttömälle erilaisia tapoja kertoa työttömyydestään. Tarinoissa nousee työttömyyden kannalta merkittäviksi tekijöiksi työn merkitys kertojalle, ihmissuhteet, ajankäyttö sekä työttömän taloudellinen niukkuus. Työn merkitys ja kertojan sitoutuminen työhön vaikuttaa tarinaan, jota työttömyydestä kerrotaan. Ihmissuhteet nousevat työttömyydestä selviämisen kannalta tärkeiksi. Talouden tiukentuminen sekä yhteiskunnan negatiivinen asenne työttömiä kohtaan koetaan sen sijaan ongelmalliseksi. J.P. Roosin sukupolviluokituksen mukaan tutkielmani sukupolvi on lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi. Alkoholinkäyttö näyttelee suurta roolia tämän sukupolven vapaa-ajassa. Tämä ei kuitenkaan näkynyt tutkielmani aineistossa. Eroavaisuutta miesten ja naisten tarinoissa näkyy osittain siinä, mitä he nostavat esille työttömyytensä kannalta merkityksellisinä tekijöinä. Naisten tarinoissa koti ja lapset painottuvat hieman enemmän ja eri tavalla kuin miehillä. Tutkielmassa ei noussut esille sukupuolen mukaisia erilaisia tarinavaihtoehtoja, vaan kaikista tarinatyypeistä löytyi sekä miesten että naisten kirjoittamia tarinoita