Specific niche characteristics facilitate the invasion of an alien fish invader in boreal streams

We studied the ecological niche relations of native stream fish and an alien invader, brook trout (Salvelinus fontinalis), to examine if brook trout had located an underused environmental niche in our boreal study system. In both study years (1994 versus 2004), we found brook trout to have the most marginal niche position of all the fish species examined. The most important environmental variable affecting the distribution of brook trout was pH, with acid headwater sites being dominated by this species. Brown trout, in contrast, had relatively nonmarginal niche, occurring in average conditions across the sampled sites. Other fish species had niche positions between the two salmonids. Our results show that fish invasions may be strongly facilitated by the presence of suboptimally occupied environmental niche space in the recipient river system

Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen

Tieteen tor

Does the buffer width matter : testing the effectiveness of forest certificates in the protection of headwater stream ecosystems

AbstractForest harvest has multiple impacts on adjoining freshwater ecosystems, particularly headwater streams which typically receive minimal protection against forestry. However, evidence on the effectiveness of differently sized riparian buffers remains limited. Using data from two discrete regions of Finland, we assessed the effectiveness of riparian buffers in providing protection for the riparian and stream environment, benthic invertebrate diversity and species composition, and ecosystem functioning of boreal headwater streams. Our study included streams with both wide (>15 m) and narrow (Abstract Forest harvest has multiple impacts on adjoining freshwater ecosystems, particularly headwater streams which typically receive minimal protection against forestry. However, evidence on the effectiveness of differently sized riparian buffers remains limited. Using data from two discrete regions of Finland, we assessed the effectiveness of riparian buffers in providing protection for the riparian and stream environment, benthic invertebrate diversity and species composition, and ecosystem functioning of boreal headwater streams. Our study included streams with both wide (>15 m) and narrow (<15 m) riparian buffers, enabling comparison of the two dominant forest certificates (FSC and PEFC). Compared to unharvested reference streams, nutrient concentrations as well as stream and riparian light intensity and temperature were higher at forestry-impacted sites. The amount of woody debris, cover of aquatic mosses and particulate organic matter standing stock were strongly reduced in streams draining harvested forests, especially in narrowly buffered streams. Changes in light and nutrient conditions induced a transition towards more autotrophic conditions. Organic matter decomposition rates were elevated in forestry-impacted sites only in the southern region. Forest harvest decreased macroinvertebrate diversity and evenness, and altered community composition in the northern region, but much weaker changes were observed in the southern region. Our findings support the retention of riparian buffers, but also confirm that their effectiveness depends on the environmental context and thus remains poorly predictable. Our results also suggest that the widely applied PEFC certification does not provide sufficient protection for stream ecosystems and more stringent protocols are needed to ensure ecological sustainability of forestry

Orofasiaaliset halkiot ja niiden vaikutukset hampaistoon

Tässä tutkielmassa on perehdytty orofasiaalisiin halkioihin, jotka ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia. Halkioita voidaan luokitella eri tavoin ja niiden sijainnissa ja ilmenemisessä on suurta vaihtelua; lievimmillään halkio voi näkyä pienenä lovena huulessa ja toisaalta se voi ilmetä molemminpuolisena huulesta suulakeen ulottuvana defektinä, jolla on moninaisia toiminnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Eri halkiotyyppien insidenssissä esiintyy vaihtelua liittyen esimerkiksi sukupuoleen, maantieteelliseen alueeseen ja rodullisiin tekijöihin. Halkioiden taustalla vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi sikiön altistuminen tietyille kemiallisille aineille, kuten retinaalihapolle sekä äidin varhaisraskauden aikainen kuume. Perintötekijöihin liittyessään kyse voi olla yksittäisen geenin mutaatiosta, mendeliaalisesta periytyvyydestä tai erilaisiin syndroomiin liittyvistä halkioista. Huuli-suulakihalkioista noin 30 %:a ja suulakihalkioista noin 50 %:a ilmenee osana jotakin syndroomaa. Halkioihin liittyy usein hampaiston kehityksen ja puhkeamisen poikkeavuutta, jota ilmenee erityisesti yläkulmahampaan ja -lateraali-inkisiivin alueella johtuen alveoliluun halkioiden tyypillisestä sijainnista. Tutkielmassa on selvitetty muun muassa halkioiden vaikutuksia hampaiston ja purennan kehitykseen, halkioiden hoitoa sekä halkioiden psyykkisiä seurauksia. Tutkielmassa on myös käsitelty halkioiden luokittelua sekä hampaiston kehitystä yleisesti. Halkioiden hoidossa luusiirteet ovat keskeisessä osassa ja tutkielman yhtenä tavoitteena on ollut selvittää luusiirteiden vaikutuksia kulmahampaiden puhkeamiseen. Tutkielman perusteella ei syntynyt täysin yhdenmukaista käsitystä luusiirteiden vaikutuksista kulmahampaiden puhkeamiseen, mutta joka tapauksessa luusiirteiden asettamisen ajankohta näyttää olevan hyvin keskeinen kulmahampaiden spontaanin puhkeamisen kannalta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto on muodostunut pääasiassa Pubmed -tietokannassa vapaasti luettavissa olevista englanninkielisistä artikkeleista, joiden lisäksi on hyödynnetty kahta suomenkielistä aihetta käsittelevää teosta

Identity profiles and digital engagement among Finnish high school students

Developing a stable personal identity is considered a more precarious task in today's society than hitherto. Skilful digital engagement may, however, constitute a valuable asset in necessary identity exploration and commitment. Applying a person-oriented approach, we examined for the first time how identity profiles are associated with digital engagement, operationalized as digital competence, gaming seriousness, type of internet activity and excessive ICT use. After controlling for gender, life satisfaction and parental SES, this study of a Finnish high school sample (N = 932) revealed that adolescents with future commitments and some exploration of options (achievement, searching moratorium) were the most advanced in digital skills and, in the former case, least prone to excessive ICT use. By contrast, adolescents desperately trying to solve the identity task (ruminative moratorium) scored highest on friendship-driven internet activity and excessive ICT use, whereas diffused individuals had the weakest digital competence. No differences between the profiles emerged regarding gaming and interest-driven internet activity. The results suggest that the digital world and related devices are purposeful tools for shaping and maintaining healthy identity commitments.Peer reviewe

Orofasiaaliset halkiot ja niiden vaikutukset hampaistoon

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa on perehdytty orofasiaalisiin halkioihin, jotka ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia. Halkioita voidaan luokitella eri tavoin ja niiden sijainnissa ja ilmenemisessä on suurta vaihtelua; lievimmillään halkio voi näkyä pienenä lovena huulessa ja toisaalta se voi ilmetä molemminpuolisena huulesta suulakeen ulottuvana defektinä, jolla on moninaisia toiminnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Eri halkiotyyppien insidenssissä esiintyy vaihtelua liittyen esimerkiksi sukupuoleen, maantieteelliseen alueeseen ja rodullisiin tekijöihin. Halkioiden taustalla vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi sikiön altistuminen tietyille kemiallisille aineille, kuten retinaalihapolle sekä äidin varhaisraskauden aikainen kuume. Perintötekijöihin liittyessään kyse voi olla yksittäisen geenin mutaatiosta, mendeliaalisesta periytyvyydestä tai erilaisiin syndroomiin liittyvistä halkioista. Huuli-suulakihalkioista noin 30 %:a ja suulakihalkioista noin 50 %:a ilmenee osana jotakin syndroomaa. Halkioihin liittyy usein hampaiston kehityksen ja puhkeamisen poikkeavuutta, jota ilmenee erityisesti yläkulmahampaan ja -lateraali-inkisiivin alueella johtuen alveoliluun halkioiden tyypillisestä sijainnista. Tutkielmassa on selvitetty muun muassa halkioiden vaikutuksia hampaiston ja purennan kehitykseen, halkioiden hoitoa sekä halkioiden psyykkisiä seurauksia. Tutkielmassa on myös käsitelty halkioiden luokittelua sekä hampaiston kehitystä yleisesti. Halkioiden hoidossa luusiirteet ovat keskeisessä osassa ja tutkielman yhtenä tavoitteena on ollut selvittää luusiirteiden vaikutuksia kulmahampaiden puhkeamiseen. Tutkielman perusteella ei syntynyt täysin yhdenmukaista käsitystä luusiirteiden vaikutuksista kulmahampaiden puhkeamiseen, mutta joka tapauksessa luusiirteiden asettamisen ajankohta näyttää olevan hyvin keskeinen kulmahampaiden spontaanin puhkeamisen kannalta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto on muodostunut pääasiassa Pubmed -tietokannassa vapaasti luettavissa olevista englanninkielisistä artikkeleista, joiden lisäksi on hyödynnetty kahta suomenkielistä aihetta käsittelevää teosta