Beyond the Screen : Diversity and Representation in the Finnish Film Industry

The thesis aims to examine the current state of diversity in Finnish cinema, identify barriers to inclusivity within the Finnish film industry, assess the progress made through various diversity initiatives, and highlight gaps in existing research and data collection efforts. This topic is particularly relevant in today's globalized and culturally diverse society, where accurate representation and inclusive storytelling are increasingly important. The research adopts a qualitative approach, primarily using a literature review to explore diversity and inclusion in the film industry, supported by secondary data. Sources include extensive datasets from organizations like the Ministry of Education and Culture, as well as statistics, surveys, industry expert articles, and interviews conducted by reputable media outlets. Preliminary findings suggest that, while the industry generally maintains a positive outlook on diversity, equality, and non-discrimination, significant challenges remain. Despite ongoing discussions, no concrete measures have yet been implemented to effectively address these issues. Key observations include the need for a more robust knowledge base, the development of monitoring tools for diversity, and a deeper industry-wide debate to drive meaningful change

Broadcast Automation System : Newsroom Production

Broadcast automation is not new technology. It has been developing for years and has only recently evolved fast due to its importance in today’s economy. This thesis is designed to be a stepping stone for different aspects of news automation systems. The process starts from the journalist’s newsroom computer system and ends with the final production of transmitting the program. It is a study of how the system is now rather than a statement of what it should be in the future. However, future technological advances are already in development. This thesis does not go through the technology behind the automation systems, because the technology contains a great deal of classified information due to growth in field of broadcast automation and the fierce competition between the industries. These methods that are demonstrated in this thesis are already in use. They are produced by major news programs on a daily basis. These broadcasting companies include Finnish and many other international broadcasting companies such as YLE, BBC, Aljazeera and many more

Envisioning transformative fashion curatorial approaches

This study sets out to demonstrate transformative approaches in fashion curatorials through the expertise of a curator in constructing a thematic context in fashion exhibitions. The emphasis is on objectives that liberate the fashion exhibition spaces. This is studied in the work of the curator and how the curator’s praxis could be used in countering erasure, inspiring intelligent debate, creating new discourses and knowledge on the subject of fashion. These transformative perspectives would further explore what a critically contextual fashion exhibition in the current global transcultural setting could mean. These approaches would aim to replace outdated narratives with more contemporary and intellectual demands on the varying ways that fashion has interpreted history/ies. Thus, the aim is to investigate fashion curatorial strategies that would include multiperspective approaches and contexts in the whole interpretation and representation of culture. Centred around the historical development of the curatorial practice of the sartorial cultures, this thesis examines through a transformative framework the possibilities of the fashion curatorial as a discursive site of critical thinking and praxis. It investigates through postcolonial and feminist epistemologies the system of fashion and deconstructs the historical structures and mechanisms that constitute it. The central aim of this thesis is to engage with fashion curating theory and practices, and to envision gateways of reviewing the sartorial cultures in order to investigate and explore the processes, knowledges and experiences that both construct and shape it. These themes are studied through a comprehensive literature review, four case-studies of historically significant exhibitions from the 20th century to the 21st century, and two interviews conducted during university internship in Design Museum Helsinki. The three research objectives of this study are 1) to study the possibilities of fashion as a transformative curatorial project; 2) to study the expertise needed for transformative curatorials; and 3) to study transformative fashion curating as a way to intervene and restructure the normative ways fashion is exhibited. These research objectives are explored by examining the fashion curatorship, curatorial practice/praxis; the fashion curatorial; and the purposes behind fashion curatorial endeavours. Additionally, transformative curatorial approaches are studied through knowledge production and research; context creation; and critical contemporaneity.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä muodin kuraattoreiden transformatiivisia eli muutokseen tähtääviä lähestymistapoja kuraattorin asiantuntemuksen kautta temaattisissa muotinäyttelyissä. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa muodillisten näyttelyiden tiloja, joissa kriittinen ja transformatiivinen kuratointi tapahtuu. Tätä tutkitaan kuraattorin praktiikan ja näyttelyrakentamisen käytänteiden kautta, jotta voidaan luoda ja aktiivisesti osallistua uusien keskustelujen ja tietämyksien luomiseen muodista. Näiden transformatiivisten näkökulmien kautta voidaan tarkastella, mitä kriittisesti kontekstuaalinen muotinäyttely voisi tarkoittaa nykyisessä globaalissa ympäristössä. Näiden lähestymistapojen tarkoituksena olisi korvata vanhentuneet narratiivit nykyaikaisemmilla tavoilla kuratoinnin kautta. Tavoitteena on muodin kuratoinnin strategioiden tutkimisen kautta löytää kuratoinnin tapoja, jotka sisältävät moniulotteisia lähestymistapoja ja asiayhteyksiä muodin kulttuurin tulkintaan ja esittämiseen. Tämä opinnäytetyö keskittyy muodillisen kulttuurin kuraattorikäytäntöjen historialliseen kehitykseen, ja tutkii transformatiivisen viitekehyksen kautta muodin kuratoinnin mahdollisuuksia kriittisen ajattelun ja käytännön kautta. Työssä käsitellään postkolonialististen ja feminististen epistemologioiden kautta muodin järjestelmää sekä sen historiallisia rakenteita ja mekanismeja. Tämän opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena on pureutua sekä muodin kuratoinnin teoriaan, että käytäntöön ja näin (uudelleen) tarkastella muodin järjestelmää, jotta voidaan tutkia prosesseja, tietoja ja kokemuksia, jotka sekä rakentavat että muokkaavat sitä. Näitä teemoja tutkitaan kirjallisuuskatsauksella, neljällä tapaustutkimuksella historiallisesti merkittävistä näyttelyistä 1900-luvulta 2000-luvulle. Näiden lisäksi opinnäytetyö sisältää kaksi kuraattorihaastattelua, jotka toteutettiin yliopistoharjoittelun aikana Designmuseossa, Helsingissä. Tämän tutkimuksen kolme tutkimustavoitetta ovat 1) tutkia muodin mahdollisuuksia transformatiivisena kuratoinnin projektina; 2) tutkia transformatiivisten kuraattorien asiantuntemusta; ja 3) tutkia transformatiivisen muodin kuratointia keinona ”puuttua” ja rakentaa uudelleen uusia tapoja työskennellä ja kuratoida muotia. Näitä tutkimustavoitteita tutkitaan tarkastelemalla kuratointia, kuratoinnin praktiikkaa; muodin kuratoriaalia; ja muodin kuraattoripyrkimysten taustoja. Lisäksi tutkitaan transformatiivisia kuratoriaalin lähestymistapoja tiedontuotannon ja tutkimuksen kautta; kontekstin luomisen kautta; ja kriittisen ajankohtaisuuden tarkastelulla

Barriers, Driving Forces and Success Factors for Reuse in Construction Projects : An Investigation of Strategies in Uppsala

This thesis examines barriers, driving forces and success factors that arise when recycling in the construction industry. The construction and real estate sector accounts for approximately 40% of all waste in Sweden. In order to reduce waste it is important to apply a circular economy. The purpose of a circular economy in this case is that materials should be reused instead of deposited.  This thesis aims to define the barriers and incentives that arise when recycling. The study is based on a case study with three specific construction projects in Uppsala where recycling has been implemented. The aim is also to examine the design of each recycling plan and the impact it has on the amount of recycling in the projects.  A literature review was conducted with a focus on recycling and the construction industry's need to transition to circularity. Data collection consisted of semi-structured interviews, site visits to all projects and a document study. The selected respondents all had a connection to the projects studied. The site visits contributed to understanding why certain materials were not recycled. The document study was useful when comparing the projects’ recycling plans and set targets. In conclusion there are several barriers that hold back recycling in construction projects. A narrow recycling market constitutes an obstacle due to a lack of access to recycled materials as well as difficulties with storing materials. Economic incentives are a driving factor in the amount of recycling. It appears that the design of the recycling plan affects the amount of recycling in the projects

Luovien taitojen kehittäminen kotikasvatuksen avulla maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen tukemisena

Opinnäytetyössämme keskitymme siihen, kuinka luovia menetelmiä voidaan käyttää varhaiskasvatusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten kotikasvatuksessa keinona oppimisen tukemiseksi. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa ja tilastollisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on haasteellisempaa oppia ja sopeutua koulunkäyntiin verrattuna valtaväestöön. Oppimisen haasteisiin on tärkeä saada tukea kotoa. Opinnäytetyömme on ajankohtainen ja tarpeellinen. Opinnäytetyön teoriapohja perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus 2018) sekä muihin varhaiskasvatusta, luovia menetelmiä, maahanmuuttoa ja sopeutumista käsitteleviin tutkimuksiin ja teoriaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda esille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja heidän vanhemmilleen kolme erilaista luovaa aktiviteettejä, joita he voivat hyödyntää kotikasvatuksessa tukeakseen lapsen oppimista ja sopeutumista. Tarkoituksena on myös tarjota informaatiota luovien taitojen hyödyistä ja merkityksestä lapsen oppimiselle ja sopeutumiselle oman kokeman kautta. Tavoitteenamme on auttaa maahanmuuttajavanhempia löytämään ja kehittämään menetelmiä, joilla he voivat kotikasvatuksessa tukea lapsen oppimista. Aktiviteetit toteutettiin African Care ry:n toimitiloissa ryhmätoimintana. Palautteen keräsimme suullisesti lapsilta, kirjallisesti vanhemmilta sekä African Care ry:n ohjaajilta. Opinnäytetyön tilaajana on African Care ry, jonka ryhmätoimintaan osallistuvat asiakkaat muodostivat kohderyhmämme. Toiminta osoitti, että opinnäytetyölle on tarvetta. Vanhempien ja lasten yhteiset aktiviteetit koettiin mielekkäiksi ja hyödyllisiksi. Toimintaan osallistuneet vanhemmat tarvitsivat paljon ohjausta ja neuvontaa toiminnassa sekä sitoutuminen toimintaan oli haasteellista. He tarvitsevat myös paljon tietoa, opetusta ja ymmärrystä aktiviteetin hyödyllisyydestä ja merkityksestä. Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että luoville menetelmille maahanmuuttajataustaisten lasten kotikasvatuksessa on suuri tarve ja aihetta tulee tutkia ja kehittää yhä enemmän. Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille ja lapsille tulisi kehittää maanlaajuisesti enemmän yhteistä luovaa ryhmätoimintaa ja yhteistä tekemistä

Sairaanhoitajien käsityksiä omasta osaamisesta monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hakunilan terveysasemalla työskentelevien sairaanhoitajien käsitystä omasta osaamisesta monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta. Tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien osaamisesta monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta ja heidän itsensä arvioimana. Tämän opinnäytetyön kysymyksenä oli selvittää sairaanhoitajien kuvaamista omasta osaamisesta monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Vantaan kaupungin Hakunilan terveysaseman kanssa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin monikulttuurisesta hoitotyössä Suomessa sekä hoitotyön arjessa, potilaan oikeutta hoitoon sekä sairaanhoitajien kieli- ja kohtaamisosaamista. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui tutkittuun tietoon. Opinnäytetyön tietoperusta rakennettiin kansainvälisistä ja kotimaisista lähteistä. Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tämä opinnäytetyö tiedonkeruu toteutui teemahaastatteluna, jossa haastateltiin Hakunilan terveysasemalla työskenteleviä sairaanhoitajia teemahaastattelua käyttäen, haastateltavia oli 7 sairaanhoitajaa. Haastattelu toteutui Teams-sovelluksen kautta etänä Covid-19 vuoksi. Analyysimenetelmänä käytettiin kvalitatiivisten aineistojen perusanalyysimenetelmää eli induktiivista sisällönanalyysia. Haastatteluiden tulokset olivat monipuolisia ja kattavia. Monet haastateltavista toivat esiin positiivisia vastauksia heidän kulttuurillisesta suhtautumisestansa. Lisäksi moni haastateltava kertoi kehittyneensä monikulttuurisessa kohtaamisessa kokemuksensa ja teorian kautta opinnoissaan sekä työpaikallaan. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia potilaiden kokemuksia monikulttuurisesta hoitotyöstä. Mielestäni olisi tärkeä tutkia monikulttuurillista kohtaamista potilaan näkökulmasta, muun muassa tukeeko monikulttuurinen kohtaaminen potilaan hoitoa. Monikulttuurillinen hoitotyö on mielestäni globaalinen ja se kasvaa Suomessa huomattavasti. Nämä kehittämisaiheet kehittävät Vantaan kaupungin arvoja

Adult patient´s experience of having a tracheostomy : A general literature study

Bakgrund: Trakeostomi är ett kirurgiskt ingrepp där en öppning görs i halsen för att upprätthålla luftvägen hos patienter som behöver akut eller långvarigt andningsstöd. Även om en trakeostomi räddar liv finns det vissa utmaningar för patienterna. Dessa utmaningar innebär ofta svårigheter med kommunikationen och känslomässig stress, vilket leda till känslor av frustration, ensamhet och ångest. Kommunikationen är viktig i personcentrerad vård, sjuksköterskans ansvar är att involvera samt tillgodose patientens behov för att ge en trygg och effektiv vård. Syfte: Syftet var att undersöka vuxna patienters upplevelser av att få en trakeostomi under sjukhusvistelse. Metod: En allmän litteraturstudie som grundades på åtta vetenskapliga artiklar som är hämtade från databaserna CINAHL, PubMed och Psycinfo. Resultat: Resultatet identifierade tre huvudsakliga teman: Utmaningar i kommunikationen, stress och oro, samt närhet och trygghet. Patienterna beskrev känslor av maktlöshet samt känslomässig påfrestning som är kopplat till deras oförmåga att tala. Vidare framkom att sjuksköterskans roll i omvårdnaden var en viktig del för att skapa en känsla av trygghet. Konklusion/implikation: Studien visar att patienter med trakeostomi upplever kommunikationssvårigheter och känslomässiga obehag. Genom att sjuksköterskan använder personcentrerad omvårdnad, där patienten är delaktig och får tydlig information minskar patientens obehag och vårdupplevelsen förbättras. Background: Tracheostomy is a surgery to make an opening in the throat to help patients breathe during emergencies or when they need long-term support. While this procedure saves lives, it also brings challenges. Patients face communication problems and emotional stress, which lead to frustration, loneliness, and anxiety. Communication is a key part of personcentered care. Nurses play an important role in meeting patients' needs and ensuring safe to make an effective care. Aim: The aim was to investigate adult patients' experiences of having a tracheostomy during hospital stay. Method: A general literature study based on six scientific articles from the databases CINAHL, PubMed and Psycinfo. Results: Three main themes were identified: communication challenges, stress and anxiety, and closeness and security. Patients described feelings of helplessness and emotional related to their ability to not speak. Furthermore, it emerged that the nurse's role was an important part of creating a feeling of security. Conclusion: The study shows that Patients with tracheostomy face difficulties with communication and emotional discomfort. Nurses improve their experience by using person-centered care, involving the patient, and providing clear information. This approach helps reduce distress and improves the quality of care