Pietari Kalm, Suomen ekologian isä

Ekologia on viittausindeksien perusteella arvioituna Suomen kansainvälisesti menestynein tieteenala. Sen uranuurtajana maassamme voidaan pitää <i>Pehr<i> (<i>Pietari<i>) <i>Kalmia<i> (1716–1779), joka toimi Turun akatemian ensimmäisenä talousopin professorina vuosina 1747–1779 ja oli aikakautensa tunnetuin suomalainen tiedemies maailmalla. Kalmin johdolla tehtiin Turun akatemiassa kaikkiaan 146 maisterinväitöskirjaa. Näistä huomattava osa kosketteli luonnon taloutta. Tällä sekä muulla toiminnallaan professorina Kalm loi pohjan suomalaiselle ekologian tutkimukselle, joka siitä lähtien on voimakkaasti kukoistanut

Memetiikan kritiikki

Tietoisuutta ei voida koskaan jäännöksettömästi selittää. Aina tarvitaan riippumaton havaitseva subjekti, joka on jotain muuta kuin rykelmä elatusalustasta kilpailevia meemejä. On täysin mahdollista, että geneetikkojen, neurofysiologien, neurologien ja neuropsykologien yhteistyönä selvitetään melko lähitulevaisuudessa – ehkä noin 15 vuoden kuluessa – ajattelun ja muistin biologia, mutta se ei vielä selitä ihmisen minuutta, sitä välttämättä tarvittavaa, mahdollisesti vieläpä vapaasti tahtovaa egoa

Ilmastonmuutos – vakava markkinahäiriö

Kirja-arvostelu: Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2008. Kestävä talous. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Suomentanut Jani Kaaro. Gaudeamus 2008

Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään

Charles Darwin (1809–82) on oikeutetusti evo-luutioteorian isä. Silti hän ei ole ensimmäinen, joka esitti ajatuksen eliökunnan vähittäises-tä kehityksestä, mutta hän on ensimmäinen, joka pystyi esittämään evoluutiolle uskotta-van kausaalisen syyn, luonnonvalinnan, sekä tuomaan esiin valtavan todistusaineiston evo-luutio puolesta teoksessaan Lajien synty vuo-delta 1859 (Darwin, C. 2000). Myöhemmin vuonna 1871 Darwin täydensi valintateori-aansa sukupuolivalinnalla (Darwin, C. 1871)

Pehr Kalmin Amerikan matkan tulosten merkitys biologia-tieteelle

Pehr Kalmin Pohjois-Amerikan matkan tulokset biologia-tieteen kannalta voidaan ryhmitellä kuuteen ryhmään. Nämä ovat: 1) Systemaattista kasvitiedettä koskevat havainnot, 2) Dendrologiset havainnot, 3) Eläintieteelliset havainnot ja tutkimukset, 4) Lääketieteelliset havainnot, 5) Nykyaikaisen ympäristöhistorian ja -politiikan kannalta relevantit havainnot ja 6) Amerikasta tuodut kasvit ja niillä tehdyt viljelykokeet. Kaikista näistä aihepiireistä Kalm teki merkittäviä havaintoja ja tutkimuksia, joita tässä tutkielmassa selostetaan lyhyesti pannen painoa niille tutkimuksille, joita meillä on aiemmin käsitelty vain vähän

Suomen ensimmäinen kemian professori oli myös maamme puutarhatalouden isä

Tämä vuosi on Pehr Adrian Gaddin, Suomen ensimmäisen kemian professorin, kaksinkertainen merkkivuosi. Hänen syntymästään tulee kuluneeksi 290 vuotta ja kuolemasta 220 vuotta. Paitsi kemistinä, Gadd tunnetaan myös maamme eri osien taloudellisten olojen kuvauksen aloittajana sekä puutarhatalouden uranuurtajana