Absorptive Capacity in Practice-Based Innovation Activities: the Case of Lahti Region, Finland

As a consequence of for example agglomeration economies, features such as good reputation and highly-skilled labour force tend to accumulate in university regions. The accumulation of highly-skilled labour and high research intensity secure a continuous flow of “raw-material†for innovations in the knowledge-based economy. However, in the regions lacking a university it is vitally important to find other ways of increasing innovation activity. Through implementation of non-linear innovation activity which combines knowledge of normal practice-based activities and science-based research, a region can create radically new perspectives of operating. The new theories of innovation suggest that a great potential of innovation exists in the structural holes and weak links of the innovation system. The new sources of innovation set demands for the innovating partners. In order to exploit the hidden potential in the innovation system the actors of the region must possess, for example, high absorptive capacity, tolerance for diversification and especially the bridging elements of social capital. The Lahti Region in Finland is one of the regions lacking strong regional research base. Determined to create a new source of competitive advantage, the Lahti Region is heading towards a vision of being a top region in promoting practice-based innovation activities. Therefore, the region has created a new policy framework to achieve the vision: network-facilitating innovation policy. The policy aims to promote networked innovation processes especially by exploiting the potential of the structural holes of the innovation system and linking the research-based knowledge from neighbouring strong research centres in the regional innovation processes. This paper examines the readiness of the regional actors to face the demands of the new policy framework. The case study is a compilation of 12 interviews of the key persons in the regional development field and a survey study among representatives of companies, educational and research organizations as well as public organizations.

Kuinka käsitellä maailman ongelmia? : Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa

Artikkeli tarkastelee ympäristökasvatuksen haasteita nykytilanteessa, jossa ympäristökysymysten suhteen esiintyy erilaisia psykologisia torjuntareaktioita. Ympäristökasvatus ymmärretään tässä laajasti: se sisältää myös kestävän kehityksen kasvatuksen ja sen toteuttamisalana ovat eri oppiaineet sekä kasvatustilanteet. Artikkelin metodina on systemaattinen analyysi eri tieteenalojen tutkimustuloksista ja niissä käytettävien käsitteiden merkityksestä. Analyysin perusteella esitetään suosituksia siitä, millä tavoin ympäristökasvatuksessa olisi tuotava esiin sekä traagisuutta että toivoa. Maailman ongelmia on käsiteltävä riittävällä vakavuudella, jotta ihmiset pitävät ympäristökasvatusta uskottavana ja kokemusmaailmaansa vastaavana. Samalla on huolehdittava siitä, että draaman kaari vie kohti voimaantumista, jossa toivo on keskeinen merkityksen antaja. Artikkeli tarkastelee narratiivien, tunteiden, eksistentiaalisten kysymysten ja henkisyyden roolia tällaisessa ympäristökasvatuksessa. Se päätyy suosittelemaan taideperustaisten menetelmien käyttöä.Peer reviewe

Absorptive Capacity in Practice-Based Innovation Activities: the Case of Lahti Region, Finland

As a consequence of for example agglomeration economies, features such as good reputation and highly-skilled labour force tend to accumulate in university regions. The accumulation of highly-skilled labour and high research intensity secure a continuous flow of "raw-material" for innovations in the knowledge-based economy. However, in the regions lacking a university it is vitally important to find other ways of increasing innovation activity. Through implementation of non-linear innovation activity which combines knowledge of normal practice-based activities and science-based research, a region can create radically new perspectives of operating. The new theories of innovation suggest that a great potential of innovation exists in the structural holes and weak links of the innovation system. The new sources of innovation set demands for the innovating partners. In order to exploit the hidden potential in the innovation system the actors of the region must possess, for example, high absorptive capacity, tolerance for diversification and especially the bridging elements of social capital. The Lahti Region in Finland is one of the regions lacking strong regional research base. Determined to create a new source of competitive advantage, the Lahti Region is heading towards a vision of being a top region in promoting practice-based innovation activities. Therefore, the region has created a new policy framework to achieve the vision: network-facilitating innovation policy. The policy aims to promote networked innovation processes especially by exploiting the potential of the structural holes of the innovation system and linking the research-based knowledge from neighbouring strong research centres in the regional innovation processes. This paper examines the readiness of the regional actors to face the demands of the new policy framework. The case study is a compilation of 12 interviews of the key persons in the regional development field and a survey study among representatives of companies, educational and research organizations as well as public organizations

Enabling business networking within suburban development

Small and middle sized companies (SME) are important for local economies. Networking of SME is often considered to be a vital activity as well in production operations but also in innovation activities (Vesalainen 2006, Bessant and Tidd 2007.) From the perspective of small businesses the value networks (Vanhaverberke & Cloodt 2006) provide an interesting opportunity. Instead of mere value chain co-operation, the value networks open up new approaches to horizontal co-operation and opportunity to use the small businesses' own core competencies in a wider context. While the access to traditional value chain networks has been dominantly difficult for the smallest businesses, in value networks the access is largely dependent on the entrepreneur's personal contacts and social relationships. The purpose of this paper is to analyze the formation process of a SME value network focusing on the development of a small suburb. Through this analysis we seek to illustrate how regional Living Lab activities can promote SME networking. The theory section provides an insight about value network, user involvement in innovation and network evolution. The case example is from Lahti Living Lab, where a group of companies from living environment (products or services such as living area services, parks, street maintenance, planning, communication and outdoor products) participate in suburb development

Komiat kylät pohjoisen maisemassa – Kairalan ja Luiron maisemanhoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Kairalan ja Luiron kylät Pelkosenniemellä edustavat tyypillisiä peräpohjalaisia maatalouskyliä, joiden asutus on muodostunut jokivarteen nauhamaisesti. Taustalla siintävät tunturit ja matalammat vaarat luovat kylämaisemille komeat kehykset. Omaleimaiseksi maiseman tekevät kylien vanhat peräpohjalaiset hirsirakennukset, jotka Kairalan itäpuolta lukuun ottamatta säästyivät Lapin sodan tuhoilta. Kitisen molemmin puolin sijaitseva Kairalan kylä onkin luokiteltu valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuonna 1995 valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luirojoen varrella sijaitseva Luiron kylä on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Yli 300 vuoden kuluessa eränkäyntiin, poronhoitoon ja sittemmin karjanhoitoon perustuvat elinkeinot ovat muokanneet kylistä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Jokivarret ja kyläkeskukset ovat olleet pelto- ja laidunmaina ja niiltä on niitetty luonnonheinää karjan ravinnoksi. Maatalouden rakennemuutoksen ja väestön ikääntymisen myötä avarat maisemat ovat kuitenkin alkaneet pensoittua. Suunnitelma on yhdessä kyläläisten kanssa tehty kartoitus, jossa on pohdittu maiseman arvokohteita, havainnollistettu maisemassa tapahtuneita muutoksia ja inventoitu tärkeimmät hoidon tarpeessa olevat kohteet. Tämän jälkeen on pohdittu sopivia hoitotapoja ja kartoitettu taloudellisia tukimahdollisuuksia. Suunnitelman tavoitteena on innostaa asukkaita omaehtoiseen maisemanhoitoon ja kannustaa hakemaan taloudellista tukea maisemanhoitoon ja rakennusten kunnostukseen. Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja Pelkosenniemen kunta. Kylämaisemien hoidossa kullakin maanomistajalla on lopullinen vastuu omien maidensa osalta ja maisemanhoito on luonnollisesti vapaaehtoista toimintaa. Maiseman – asuinympäristön – viihtyisyydestä huolehtiminen on kuitenkin molempien kyläyhteisöjen edun mukaista. Maisemanhoito ja vanhan rakennuskannan kunnostus tukee kylien paikallista kulttuuri-identiteettiä, virkistyskäyttöä ja matkailua. Nyt maiseman hoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua on Kairalan ja Luiron kylille mahdollista perustaa luonnonsuojelulain 32 §:n mukainen maisemanhoitoalue. Virallinen asema mahdollistaa kylien tekemistä tunnetuksi ja tarjoaa mahdollisuudet kehittää luonto- ja kulttuurimatkailua. Viljelijät ja paikalliset yhdistykset voivat hakea rahoitusta maisemanhoitoon maatalouden erityistukien kautta. Lisäksi kylien rakennusperinteen kunnossapitoon ja korjauksiin on mahdollista hakea avustusta Lapin ympäristökeskuksesta ja Museovirastosta. Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo oikeusvaikutteisia lisärajoituksia maiden ja metsien käyttöön. Rakentaminen tapahtuu edelleen maakuntakaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Metsätaloutta harjoitetaan entiseen tapaan metsälain mukaisesti

Lasten perusliikkumistaidot : narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Perusliikkumistaidot ovat perustavan laatuisia, havaittavia käyttäytymismalleja, jotka toimivat perustana vaikeammille liikeyhdistelmille. Perusliikkumistaidot voidaan jakaa ominaisuuksien mukaan kolmeen eri ryhmään: tasapainotaidot, liikkumistaidot, ja esineen käsittelytaidot. Perusliikkumistaidot eivät kehity itsestään vaan ne vaativat opettelua, harjoittelua ja opittujen taitojen vahvistamista. Lapsuudessa perusliikkumistaitoja tulisi harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisissa tilanteissa yksittäisen taidon hiomisen sijaan. Tutkimusten mukaan perusliikkumistaitojen kehittyminen on avaintekijä koko elämän kestävään fyysiseen aktiivisuuteen, ja tätä kautta terveyden ylläpitämiseen. Lapsena hankitut hyvät perusliikkumistaidot johtavat todennäköisemmin liikunnallisesti aktiiviseen elämään aikuisena. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja perusliikkumistaitojen heikkeneminen ovat globaali ongelma, jotka johtavat usein myös moniin terveysongelmiin. Nykyajan passiivinen elämäntapa ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus vaikuttavat negatiivisesti lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen. Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen. Työn tutkimusosiossa käydään systemaattisesti läpi uusimpia tutkimuksia perusliikkumistaitojen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Työn toimeksiantajana toimi FysioAkatemia Oy, joka on kehittänyt testistön mittaamaan 5–12-vuotiaiden lasten perusliikkumistaitoja. Tätä työtä tullaan käyttämään teoreettisena taustana testistölle. Perusliikkumistaitoihin vaikuttavia tekijöitä olivat fyysinen aktiivisuus, liikalihavuus sekä sosioekonominen tausta. Ylipainoisilla lapsilla on todettu olevan heikommat perusliikkumistaidot, joka voi olla seurausta lasten alentuneesta fyysisestä aktiivisuudesta. Sekä vanhemmilla että myös koululla on iso rooli fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Sosioekonomisen taustan vaikutus oli kulttuurisidonnainen. Perusliikkumistaitoja voidaan kehittää myös interventioilla. Ratkaisematta jää, ovatko sellaiset lapset luonnostaan fyysisesti aktiivisempia, joilla on esimerkiksi perimän ansiosta taipumus kehittää paremmat perusliikkumistaidot, vai ovatko hyvät perusliikkumistaidot seurausta lapsen korkeasta fyysisen aktiivisuuden tasosta.Fundamental movement skills (FMS) are fundamental, observable behavioral patterns, which form the basis for more complex movement patterns. FMS can be divided into three groups according to their features: stability skills, locomotor skills, and manipulative skills. FMS require learning, practice and reinforcing of learned skills. Instead of training only one skill, FMS should be practiced diversely in various situations during childhood. According to studies the development of FMS is a key-factor in life-long physically active lifestyle, and for this reason also in maintaining a good overall health status. Good FMS gained during childhood will more likely lead to an active lifestyle in adulthood. The decrease of both physical activity and the FMS are a global problem, which often leads to several health-related problems. The sedentary lifestyle and the decrease of physical activity have a negative impact on the development of FMS in children. The purpose of this narrative review is to study, which factors affect on the development of FMS in children. In this study we go systematically thru some recent studies about factors affecting the development of FMS. This bachelor’s thesis was assigned by FysioAkatemia Oy, which has developed a test battery for measuring FMS in 5–12-year-old children. This bachelor’s thesis will be used as a theoretic background for this test battery. Factors affecting on the development of FMS were physical activity, over-weight, and socio-economical background. It is discovered that over-weight children have poor FMS, which can be a consequence from the decrease of physical activity. Parents and also school play both a major role in encouraging children for physically active lifestyle. The influence of socio-economical background was culture-dependent. Fundamental movement skills can also be improved thru interventions. It stays unsolved if children with better FMS thru genetic background are naturally more active, or are good FMS a consequence from an active lifestyle

Entrepreneurship Education in a Classroom – What’s about Entrepreneurship there?

The aim of our paper is to present practices Finnish teachers take as entrepreneurship and enterprise educators. The empirical study builds on a survey including responses from 167 teachers working in basic and secondary schools. The survey was conducted as a web-based questionnaire and the quantitative data was analyzed by SPSS software. We present what are the average amounts of using different methods and practices, also variances and frequencies will be presented. By explorative factor analysis we find some interesting groups of entrepreneurship / enterprise actions that will also be presented

Opettajan yritysyhteistyöaktiivisuuden ja organisaation tuen merkitys yrittäjyyden opettamisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) miten opettajan oma yritysyhteistyöaktiivisuus ja 2) opettajan kokema organisaation tuki vaikuttavat yrittäjyydessä käytettävien opetusmenetelmien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen merkitys opettajan aiemmalla yrittäjyystaustalla on. Tutkimuksen aineisto perustuu Opettajan yrittäjyysmittaristo -työkalulla kerättyyn dataan. Opettajan yrittäjyysmittaristo on verkkopohjainen itsearviointijärjestelmä, jonka avulla opettaja voi itsearvioida sekä kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Itsearviointityökalu sisältää 72 kysymystä liittyen yrittäjyyden edistämisen eri osa-alueisiin. Dataa on kerätty tietokantaan vuosina 2014-2016. Tulokset osoittavat, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuudella että opettajan kokemalla organisationaalisella tuella on vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti opettaja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa. Näistä vielä suurempi merkitys on opettajan omalla yritysyhteistyöaktiivisuudella. Tulokset osoittavat myös, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuuden että opettajan kokeman organisaation tuen vaikutus opetusmenetelmien käyttöön on vielä suurempi niiden opettajien kohdalla, joilla itsellään on aiempaa kokemusta omasta yrittäjyydestä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettaja, yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyys, mittaristo, yritysyhteisty