Pronominal subjects in Peninsular Spanish and European Portuguese : semantics, pragmatics, and formulaic sequences

The expression of pronominal subjects by independent subject pronouns is considered optional in both Peninsular Spanish (PS) and European Portuguese (EP). The present dissertation examines and compares the factors affecting the expression vs. omission of subject pronouns in these two languages. The goals are to provide and compare empirical data from PS and EP, to present a theoretical account of the findings and to deepen the understanding of factors affecting subject pronoun use in languages with variable subject expression. The theoretical framework is cognitive-functional, usage-based linguistics. The four articles of the dissertation examine data from different speech corpora. The methodology combines qualitative examination with quantitative frequency analyses. EP is shown to have a significantly higher general rate of expressed subjects than PS. In the first person singular, verb semantics affect subject expression in both languages: agentive verbs have a lower rate of expressed subjects while stative verbs have a higher rate. This tendency is connected with the focusing of attention on either the subject referent or on other participants in the event. In addition to this general tendency, subject expression in connection to the most frequently occurring verb tokens (i.e. I think , I say , I know ) deviates from the general pattern, causing differences between PS and EP. With frequently occurring verb tokens, subject expression has become formulaic, i.e. fixed as a part of the construction where it occurs. While semantics and frequency effects affect subject expression in the first person singular, the first person plural differs between PS and EP in that in PS subject expression is rare and typically restricted to hearer-exclusive reference. In EP, subject expression is found with hearer-inclusive, hearer-exclusive and impersonal reading. In all grammatical persons, the postverbal placement of subject pronouns is shown to serve both contrasting and backgrounding functions. In EP the postverbal placement is mostly restricted to certain non-productive, formulaic sequences. The study contributes to the discussion of variable subject expression in a wider typological and theoretical context. Previously null subject languages have been assumed to form a relatively homogeneous group where subject omission is the norm and expression is reserved for e.g. contrast and emphasis. It is shown that while the factors affecting subject expression may be similar, even closely related languages differ with regard to subject expression rates and subject expression in formulaic constructions.Espanja ja portugali kuuluvat niin sanottuihin nollasubjektikieliin, joissa erillisen subjektipronominin käyttö persoonamuotoisten verbien yhteydessä ei ole pakollista. Tämä tutkimus vertailee subjektipronominin ilmaisemiseen ja pois jäämiseen vaikuttavia tekijöitä espanjan ja portugalin eurooppalaisissa varieteeteissa. Teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivis-funktionaalinen ja käyttöpohjainen kielitiede. Väitöskirjan neljä artikkelia tarkastelevat subjektin ilmaisemista puhutun kielen korpuksista koostetuissa aineistoissa. Menetelmänä on sekä aineistojen kvantitatiivinen analyysi että esimerkkien laadullinen tarkastelu kontekstissaan. Tutkimus osoittaa, että subjektipronominien käyttö on lähes kaikissa käyttöyhteyksissä merkittävästi yleisempää portugalissa kuin espanjassa. Yksikön ensimmäisessä persoonassa verbisemantiikka vaikuttaa subjektin ilmaisemiseen: pronominin läsnäolo on harvinaisempaa agentiivisten kuin statiivisten verbien yhteydessä. Tämä tendenssi selittyy huomion kohdistumisella subjektiin tai muihin lauseen kuvaaman tilanteen osallistujiin. Lisäksi kummassakin kielessä frekventeimmin käytetyt verbimuodot (esim. ajattelen , sanon , tiedän ) poikkeavat subjektipronominin käytön suhteen yleisistä tendensseistä. Subjektin ilmaiseminen tai pois jättäminen on kiteytynyt osaksi rakenteita, joissa nämä verbimuodot esiintyvät. Näissä rakenteissa espanja ja portugali eroavat merkittävästi toisistaan subjektipronominin käytön suhteen. Toisin kuin yksikössä, monikon ensimmäisessä persoonassa eri verbien välillä ei ole merkittäviä eroja subjektin ilmaisemisessa. Espanjassa monikon ensimmäisen persoonan subjektipronominin ilmaiseminen on harvinaista ja tyypillisintä silloin, kun kuulija ei sisälly monikon ensimmäisen persoonan viittausalaan. Portugalissa monikon ensimmäisen persoonan subjektipronominin käyttö on yleisempää ja sitä esiintyy myös silloin, kun viittaus sisältää kuulijan tai kun verbimuotoa käytetään impersonaalisesti. Subjektipronominin ilmaiseminen verbinjälkeisessä asemassa on kummassakin kielessä harvinaista, mutta produktiivisempaa espanjassa kuin portugalissa, jossa se on keskittynyt tiettyihin, kiteytyneisiin rakenteisiin. Tutkimus osallistuu laajempaan teoreettiseen ja typologiseen keskusteluun niin sanotuista nollasubjektikielistä vertailemalla subjektin ilmaisemiseen vaikuttavia tekijöitä kahdessa lähisukukielessä. Aiemmassa tutkimuksessa nollasubjektikieliä on pidetty keskenään samanlaisina ja subjektin ilmaisemisen päämotivaatioiksi on esitetty muun muassa kontrastointi ja subjektin korostaminen. Vaikka subjektin ilmaisemiseen vaikuttavat semanttiset ja pragmaattiset tekijät ovat pitkälti samoja, läheisetkin sukukielet voivat erota toisistaan merkittävästi subjektipronominien käytön yleisyyden sekä frekventtien, kiteytyneiden konstruktioiden suhteen

Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen : tutkimustietoa 5 Stars -hankkeelle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajan kehittämisosaamista sekä sähköisten terveydenhuolto palveluiden (eHealth) käytön osaamista. Opinnäytetyö on osa 5 Stars -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää pedagoginen toimintamalli alueelliseen kehittämistyöhön sekä sairaanhoitajien koulutukseen, kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on kehittää hoitotyön sähköisiä terveydenhuolto palveluja. Opinnäytetyön tietoa voi hyödyntää osana hankkeessa tehtävää kehittämistyötä. Opinnäytetyön teoria muodostui sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen määrittelystä kehittämisosaamisessa, näyttöön perustuvan hoitotyön ja sähköisten palveluiden käytön osaamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin pääosin määrällisellä kyselyllä, joka oli suunnattu Lohjan sairaanhoitopiirin sairaanhoitajille. Kysely pohjautui eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) asettamiin vaatimuksiin sairaanhoitajien oppimistuloksiin perustuvista kompetensseista. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla ja tuloksissa kuvattiin sairaanhoitajien kehittämisosaamista, mahdollisuuksia työn ja työyhteisön kehittämiseen, näyttöön perustuvaa hoitotyötä sekä sähköisten palvelujen käytön osaamista. Tulosten perusteella sairaanhoitajat kokivat mahdollisuuksia uuden oppimiseen työssään. He olivat myös aktiivisia ammattitaidon kehittämisessä, mutta eri ammattikuntien väliseen uuden tiedon jakamiseen kaivattiin uudistusta. Hoitotyön kehittämistä pidettiin tärkeänä, ja hoitotyön käytännön kehittämiseen nähtiin hyvät mahdollisuudet. Työyksiköiden lähiesimiehet tukivat kehittämistyön innovaatioita sekä luottivat työntekijöiden kykyyn tehdä kehittämistyötä. Innokkuutta osallistua kansainväliseen kehittämisprojektiin oli vähäisesti, vaikka lähes puolella vastaajista oli riittävät englannin kielen taidot käydä keskustelua ulkomaalaisen kollegan kanssa. Kehittämistyön tekemisen suurin haaste oli ajankäyttöön liittyvät asiat. Sairaanhoitajan osaaminen näyttöön perustuvassa hoitotyössä osoitti sairaanhoitajien käyttävän kirjallista lähdettä potilaanohjaustilanteissa sekä oman toiminnan lähtökohtana. Tutkittua tietoa haettiin toiminnan perusteeksi. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että potilaan saama tieto on luotettavaa ja ymmärrettävää, jotta potilas voi saamansa tiedon pohjalta tehdä päätöksiä koskien omaa hoitoaan. Sähköisten terveydenhuolto palveluiden osaamisessa sairaanhoitajat osasivat käyttää tietokonetta tiedonhakuun, mutta sosiaalista mediaa käytettiin vähäisesti oppimisen välineenä. Jatkokehittämisehdotuksena esitettiin työyhteisössä tapahtuvan tiedonjaon kehittämistä, ajankäytön suunnittelua sekä työpajamuotoista oppimista, joka tukisi kehittämisosaamisen taitoja sekä sähköisten palveluiden osaamista. Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin tarkempaa sähköisten palveluiden osaamisen arviointia.Nurses professional competence mapping- research for 5 Stars-project The purpose of this thesis was to analyze nurse’s development skills and eHealth skills. This thesis is part of 5 Stars partnerships project. The objective of this project is to create a pedagogic operation model for regional development and nursing. The project also aims to international cooperative development so that eHealth skills can be improved. 5 stars partnerships project can utilize the research of this thesis. The theory of this thesis consisted of definition of nurses professional skills in development, evidence-based nursing and eHealth skills. Quantitative research was mainly used in this thesis. The inquiry was aimed for nurses at hospital of Lohja district. The European frame of reference of degrees (EQF) set the demands for this inquiry. Competence is based on nurses´ learning results. The results were analyzed by SPSS software. The results described nurse’s development skills, opportunities to develop nursing and work community. Also evidence-based nursing skills and eHealth service using skills were analyzed. The results showed that opportunities to increase expertise were good according to nurse’s experience. The nurses were also motivated to enhance they expertise, but a reform was wanted for the sharing of the new information between separate parties. Development of nursing was considered important and the possibilities the developing of the practice of nursing were seen as good. Head nurses supported innovations in development and they trusted nurses´ professional abilities. There was little eagerness to participate in an international development project. Nearly half of the nurses had sufficient skills to discuss in English with international colleague. Time management was experienced as the greatest challenge in development work. The evidence-based nursing showed that nurses use written sources in the patient guidance and as a guideline of their own operation. It was considered important that written information for the patient was reliable and intelligible so that patient could make decisions concerning their own care. eHealth services were used for searching information but social media was used minimally as a learning tool. More support and guidance was wanted for information search and social media. The development proposal was to develop information sharing in the workplace, time management and learning at workshops, which would support development skills and eHealth service expertise. The suggestion for further study was more exact evaluation of the eHealth services

How to Align Global Concerns and Local Issues?

N/

Aspired communities: The communities of long-term recovery after the 3.11 disaster in the town of Yamamoto

I argue in this thesis that we can understand the various ways in which community is ontologized as a tangible, affective and compelling social reality through the analytical lens of the future orientation of collective aspiring. The social and material lives of the residents in the disaster-stricken Tohoku region of northeast Japan were drastically altered after the Great East Japan Earthquake and the tsunami on March 11 in 2011. Based on eight months of ethnographic fieldwork in 2014–2015 in the town of Yamamoto, I seek to understand in this PhD thesis how the local communities were recovering during the still-ongoing reconstruction then. The main objective of this thesis is to offer analytical tools to explore how people come to interpret, experience and feel their social existence as community. I understand community in this research as embodied, materially grounded yet symbolical and discursive by drawing from the practice theory approach. The definition of community has long been debated, romanticized and nostalgized. Instead of as a particular grouping or identity, I analyze community as a process of mutually constitutive enacting and envisioning in social practices. I explore this process in light of the teleological character of human activity that is based on a constant reinterpretation of the past and a striving towards the future in the present. I argue that the various forms of sociality that are interpreted, experienced and felt as community can be understood through the future orientation of a collective aspiring of desired futures as shared objectives. As such, community is not a result but the process of collective aspiring in itself that I have divided into action-oriented pursuing and affectively charged yearning. The ethnographic analysis of collective aspiring illustrates how multiple, ambiguous, overlapping and even conflicting experiences and interpretations of community emerged in post-disaster Yamamoto. My findings elaborate the community concept by highlighting the role of temporality and the future particularly in social life. This suggests that disaster recovery can be perceived as the process of restoring the capability to envision and to enact the future in and of a place, both individually and collectively. I also highlight the sense of agency in social practices, the felt, embodied and social security and the role of spatiality in collective aspiring.Ehdotan tässä tutkimuksessa tulevaisuusorientoitunutta kollektiivista tavoittelua käsitteelliseksi linssiksi, jonka läpi tarkastelemalla voidaan ymmärtää yhteisön ontologisoimista reaaliseksi, tunteisiin vetoavaksi ja jopa pakottavaksi sosiaaliseksi todellisuudeksi. Koillis-Japanin Tohokun alueen asukkaiden sosiaalinen ja materiaalinen todellisuus muuttui 11.3.2011 Suuren Itä-Japanin maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu kahdeksan kuukauden etnografiseen kenttätyöhön Yamamoton kaupungissa 2014–2015, ja pyrin siinä ymmärtämään paikallisten yhteisöjen toipumista pitkäaikaisen jälleenrakennuksen keskellä. Tavoitteenani on tarjota analyyttisiä työkaluja lisäämään ymmärrystä siitä, miten ihmiset tulkitsevat, kokevat ja tuntevat sosiaaliset suhteensa yhteisönä. Ymmärrän yhteisön fyysisesti ilmentyvänä ja materiaalisena, mutta myös symbolisena ja diskursiivisena soveltaen käytänneteoriaa. Yhteisön käsite on ollut pitkään kiistelty, romantisoitu ja nostalgisoitu. Tietyn ryhmän tai identiteetin määritelmän sijaan analysoin yhteisöä toisiaan molemminpuolisesti luovien toimimisen ja visioimisen prosessina. Tarkastelen tätä prosessia ihmistoiminnan teleologisen luonteen valossa jatkuvana menneisyyden tulkintana ja tulevaisuuteen suuntautumisena nykyhetkessä. Väitän että sosiaalisten suhteiden monien muotojen tulkitsemista, kokemista ja tuntemista yhteisönä voidaan ymmärtää haluttujen tulevaisuuksien kollektiivisen tavoittelun tulevaisuusorientoitumisen kautta. Yhteisö ei ole siis tulos, vaan kollektiivinen tavoittelu itsessään, jonka olen jakanut toimintaorientoituneeseen pyrkimiseen ja tunnelatautuneeseen kaipaamiseen. Etnografinen analyysi kuvaa, miten monia päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia yhteisöjä muotoutui katastrofin jälkeisessä Yamamotossa. Löydökseni tarkentaa yhteisön käsitettä korostamalla ajallisuuden ja erityisesti tulevaisuuden merkitystä sosiaalisessa elämässä. Täten katastrofista toipuminen voidaan nähdä prosessina, jossa yksilöllinen ja kollektiivinen kyky visioida ja toteuttaa paikkasidonnaista tulevaisuutta pyritään palauttamaan. Korostan myös toimijuuden tunnetta sosiaalisissa käytänteissä, turvallisuutta tunnettuna, koettuna ja sosiaalisena sekä spatiaalisuuden roolia kollektiivisessa tavoittelussa

Properties of pronominal subjects

Peer reviewe

Word order variation with decir ‘say’ in spoken Peninsular Spanish : A case of residual V2?

Peer reviewe

Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan nykytila ja kehittämistarpeet : ELYKE-hankkeen loppuraportti

ELYKE – Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen (2017–2019) tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaalla toimivien elintarvikealan yritysten nykytilanne ja kehittämisen suunnat ja tarpeet sekä aktivoida alan yritystoimintaa, yritysyhteistyötä ja yritysten ja tukipalveluorganisaatioiden verkostoitumista. Hanke sai rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, ja sen toteuttivat Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeessa toteutettiin alueen elintarvikealan yritysten nykytila-analyysi, yrityshaastatteluja ja vuorovaikutteisia yritystilaisuuksia. Nykytila-analyysi pohjautui aiempien hankkeiden toteuttamiin verkkokyselyihin ja muihin kartoituksiin, ja sitä täydennettiin kaupan alan yritysten haastatteluilla ja REKO lähiruokaryhmä Ouluun liittyvällä selvityksellä. Pohjois-Pohjanmaalla on vankkaa elintarvikealan osaamista ja ammattitaitoa alkutuotannosta lähtien. Maakunnassa on myös paljon eriasteista elintarvikejalostusta harjoittavia yrityksiä. Osa osaamisesta ja kapasiteetista on kuitenkin vielä hyödyntämättä. Potentiaalin valjastamiseen tähtäävässä kehittämistyössä kannattaa keskittyä kasvu- ja kehittämishaluisiin yrityksiin, sillä osa yrityksistä on tyytyväisiä nykytilaansa. Haastattelujen perusteella elintarvikealan yritykset kaipaavat tietoa ja tukea muun muassa vientiin, vastuullisuuteen, laadunhallintaan, tuoteturvallisuuteen, automaation ja digitalisaation lisäämiseen, markkinointiin sekä erikoisosaajien houkuttelemiseen. Yritystilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa kiinnostavimpina kehittämisteemoina nousivat toistuvasti esille ICT ja muut teknologiat, kansainvälistyminen ja vienti sekä yhteistyö. REKO lähiruokaryhmä Ouluun keskittyvässä kyselyssä tuottajat kokivat, että sekä ryhmän sisäiseen että ulkoiseen markkinointiin tarvitaan kehittämistoimenpiteitä. Merkittävimmiksi kehittämistarpeiksi koettiin muun muassa taloudelliset resurssit, tuotekehitys sekä ajankäytön suunnittelu. Peruselintarvikkeiden kysyntä ei enää kasva Suomessa merkittävästi, mutta kulutustottumukset muuttuvat ja kuluttajaryhmät pirstaloituvat. Trendit luovat osaltaan mahdollisuuksia uusille tuotteille ja tuotekehitykselle. Uusia mahdollisuuksia ilmenee esimerkiksi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden saralla. Myös luomu- ja lähiruoan kysyntä on jatkuvassa kasvussa, jonka lisäksi maailmalla arvostetaan suomalaisten elintarvikkeiden puhtautta ja korkeaa laatua. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan kannattavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisessä tiedottamalla tuloksista elintarvikealan yrityksille, sidosryhmille ja verkostoille. Lisäksi on käynnistetty jatkohankkeita, joiden pohjana on käytetty hankkeen tuloksia. Alueellisten ja valtakunnallisten toimenpiteiden lisäksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä.201

Entre lo impersonal y lo individual : Estrategias de impersonalización individualizadoras en el español y portugués europeos

Peer reviewe