Do mutual funds time market liquidity? A study on US mutual fund performance

The purpose of my thesis is to study whether actively managed mutual funds successfully alter market exposure in anticipation of changes in aggregate liquidity. Specifically, I test whether funds increase (decrease) market exposure prior to increases (declines) in liquidity. Furthermore, I investigate whether certain fund characteristics are related to funds’ success in timing liquidity. As liquidity has been shown to be positively related to asset returns and negatively related to market volatility, mutual funds could benefit from the ability to predict and time changes in aggregate liquidity. Although market liquidity has been identified as an important risk factor affecting asset returns, it hasn’t received much attention in timing literature. My study adds to the so far scarce evidence on mutual funds’ liquidity timing ability. I use monthly return data on 21,500 actively managed US mutual funds, ranging from January 1980 to December 2010. Fund data come from the CRSP Survivor-Bias-Free US Mutual Fund Database. The sample contains open-ended equity, fixed income and balanced funds. The Sadka (2006) liquidity shock measure and innovations to average stock turnover and trading volume are used to proxy for market liquidity. My results provide additional evidence that mutual fund managers in fact adjust the level of market exposure prior to changes in aggregate liquidity. The results are surprisingly consistent across all three liquidity measures and hold in a variety of robustness checks. On average, mutual funds increase market exposure by 2.8% to 7.5% prior to a one-standard-deviation increase in market liquidity, depending on the liquidity measure used. Funds with riskier investment strategies outperform more conservative funds in timing ability. Evidence on the relationship between timing ability and fund characteristics is weaker, but it seems that successful timers charge higher fees, have higher fund flow volatility, possibly experience higher flows and and trade less. Fund age and size appear insignificant

Strategy implementation and systematic follow-up

The objective of the thesis is to update the case company strategy process. The company has acquired the business area. The business area strategy has not been updated after the acquisition. The research approach for the thesis is design research where the focus is to improve the case company’s' strategy process by researching and developing it. In the first research stage a current state analysis is done for the current strategy process. This is done with stakeholder interviews and analyzing the company documents. The outcome of the current state analysis is the overall description of the current strategy process and its strengths and weaknesses. The focus area of the thesis is missing implementation and follow-up plan. The second stage is the literature research phase to gather relevant information for creating a conceptual framework for the focus area. The first proposal is developed together with the stakeholders. This stage used the outcomes from the current state analysis and the conceptual framework together in the stakeholder interviews to develop the initial proposition. The initial proposal is introduced to informants to gather feedback and improvement ideas. This is the validation of the first proposal of the implementation and follow-up plan. The final proposal is developed based on the feedback of the initial proposal. The final outcome of the implementation and follow-up plan can be utilized in the case company strategy process

Ecosystems in business : four points of view

Kandidaatintyö käsittelee yritysmaailman ekosysteemejä ja niiden eri näkökulmia. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tavoitteena on selvittää, millaisia näkökulmia yritysmaailman ekosysteemien kanssa käytetään ja miten niitä on lähestytty. Lisäksi tavoitteena on selvittää miten eri ekosysteemien näkökulmat eroavat toisistaan ja mitkä asiat ovat keskeisiä ajatuksia ko. ekosysteeminäkökulmassa. Tutkimuksessa keskityttiin neljään näkökulmaan: teolliseen ekologian näkökulmaan, liiketoimintaekosysteemin näkökulmaan, liiketoiminta-alustan hallinnan näkökulmaan ja monitoimijaverkoston näkökulmaan. Näissä keskeisiä asioita ovat ekosysteemin materia- ja energiavirtojen optimointi kestävän kehityksen mukaisesti (teollinen ekologia), lisäarvon luonti ja kaappaus ydinyrityksen ja täydentävien toimijoiden kesken (liiketoimintaekosysteemi), alustainnovointi kaksipuoleisella markkinalla (liiketoiminta-alustan hallinta) ja sulautuneet arvoverkostot, muutoksen kestävyys ja verkoston kehittyvyys (monitoimijaverkosto). Työni tuloksena nousi johtopäätökseksi ajatukset, että yritysmaailman ekosysteemit tarvitsevat lisätutkimusta, jotta väljä ekosysteemikäsitys saadaan harmonisoitua selkeäksi käsitteistöksi ja että historiassa määritellyt ekosysteemien näkökulmat eivät enää sovellu nykypäivän muuttuneeseen yritys- ja toimintaympäristöön

Virtuaalilaboratorioiden käyttömahdollisuudet kemiantekniikan opetuksessa

Koulutuksen globalisoituessa etäopetus on yleistynyt. Koulutus on saavutettavissa yhä helpommin ilman rajoitteita, kuten aika- tai paikkasidonnaisuutta. Etäopetus insinööri- ja luonnontieteiden laboratorio-opetuksessa voidaan toteuttaa käyttämällä virtuaalilaboratorioita, jotka perustuvat fyysisten laboratorioiden mallinnuksiin, simulaatioihin ja teorian käsittelyyn. Maailmanlaajuisen COVID19-pandemian takia perinteisestä luokkahuone- ja laboratorio-opetuksesta jouduttiin luopumaan väliaikaisesti. Opetus siirtyi suurelta osin etäopetukseen, jolloin virtuaalilaboratorioiden käyttäminen opetusvälineenä nousi yhä ajankohtaisemmaksi, vaikka niitä on käytetty jo ainakin 2000-luvun alusta alkaen. Virtuaalilaboratorioita käytetään pääsääntöisesti lähiopetuksen tukena. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan, millaisia vaatimuksia virtuaalilaboratorioiden käyttämisellä on ja vertaillaan olemassa olevien ohjelmistojen erityispiirteitä sekä pohditaan, soveltuvatko olemassa olevat laboratoriot kemiantekniikan opetukseen. Virtuaalilaboratorioiden suurin etu on kustannustehokkuus ja simulaatioiden tarjoamat mahdollisuudet opettaa asioita, joita ei voida välttämättä muuten harjoitella. Opetushenkilöstön rooli korostuu virtuaalilaboratorioita valittaessa, jolloin heidän tulee osata valita opetustarkoituksiinsa parhaiten soveltuvat ohjelmistot. Virtuaalilaboratorioiden käytön aloittaminen vie valmisteluineen huomattavasti aikaa. Markkinoille on julkaistu useita virtuaalilaboratorioita, jotka soveltuvat erilaisiin opetustarkoituksiin. Kemiantekniikan opetukseen soveltuvia laboratorio-ohjelmistoja ovat esimerkiksi AALTOLAB, Dr. Red’s Virtual Labs ja Labster. Markkinoilta löytyvät laboratorio-ohjelmistot ovat keskenään hyvin erilaisia niin sisällöltään kuin ulkoasultaan. Tulevaisuudessa virtuaalilaboratorioiden rooli tullee todennäköisesti kasvamaan ja niitä tultaneen käyttämään enenevissä määrin myös työelämän koulutusvälineenä, esimerkiksi työturvallisuuskoulutuksessa. Vaikka virtuaalilaboratorioita käytetään jo nyt paljon, tulee niiden käyttämistä opetuksen tukena tutkia lisää, jotta digiteknologiaa opittaisiin hyödyntämään yhä paremmin parempien oppimistuloksien saavuttamiseksi

Etsimässä unohdettuja kansan käsityötaitoja

This thesis studies the traditional wooden Finnish folk crafts and items, their features and tries to find something new and useful to bring back to life and implement to a piece of contemporary furniture. The criteria for the chosen technique were that it could be implemented and produced by the modern furniture industry and it should have interesting and useful features. The thesis research was done by a literature review, from ethnographic books relating to the topic. The research focused on the technique of making a composite bow arc which had the most suitable and interesting qualities from the perspective of furniture design. It also was the most promising technique for modern furniture manufacturing. Wooden composite bow arc and its features of flexibility, durability, and lightness was studied deeper by a series of testing. The design process then exploited the data gathered from composite bows and a lightweight simple chair with flexible, yet durable qualities was created.Maisterityö tutkii suomalaista puukäsityö-perinnettä ja esineitä, jotka ovat jääneet historiaan. Tutkielman tavoite on löytää kiinnostavia käsityötekniikoita ja tarkastella niiden käyttömahdollisuuksia ja kiinnostavuutta nykypäivän muotoilussa ja huonekaluteollisuudessa. Maisterityön taustoitus ja tutkimusosuus tehtiin perehtymällä aihetta käsittelevään kansantieteelliseen kirjallisuuteen. Tutkimus tarkentui käsittelemään yhdistelmäjousen joustavan puisen kaaren tekniikkaa, jonka kevyt mutta kestävä rakenne osoittautui kiinnostavaksi ja osoitti eniten potentiaalia kalustemuotoilun ja huonekaluteollisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa edettiin testaamaan yhdistelmäjousen puukaaren ominaisuuksia tarkemmin erilaisten kokeilujen ja testien avulla, joiden tuloksia hyödynnettiin muotoilussa. Kerättyä tietoa yhdistelmäjousen joustavuudesta, kestävyydestä ja keveydestä käytettiin suunnittelua ohjaavana tekijänä muotoilutyössä ja suunniteltaessa minkälaiseen tuotteeseen kyseinen tekniikka soveltuisi parhaiten. Tutkielman ja suunnittelun tulos on kevyt puinen tuoli joustavalla selkänojalla, jossa yhdistelmäjousen ominaisuuksia ja rakennetta on hyödynnetty

Using Design Thinking to engage autistic students in participatory design of an online toolkit to help with transition into higher education

Purpose of this paper: The paper reflects on engaging young autistic people in the participatory design of the Autism&Uni online toolkit. The purpose of the toolkit is to provide autistic students with information and strategies for dealing with the challenges they may encounter when entering higher education. The study adds to existing research on participatory design by considering the specific needs and contributions of autistic people who are of average or higher intelligence, academically competent and generally articulate, a group that has received limited attention hitherto. Design/methodology/approach: The research used a 5-step Design Thinking approach and engaged multiple stakeholders at different points. The paper covers the whole process, paying particular attention to the final two steps of prototyping and testing. During three participatory design workshops, autistic people acted as co-designers and co-creators. Findings: The workshops were effective in engaging participants in various design activities and rich discussions. Several assumptions about capabilities and preferences of autistic people were challenged. Design Thinking proved a suitable framework for involving this group in the creation of solutions that serve their needs. Research limitations/implications: Because of the low number of workshop participants (11), research results may lack generalisability. Also, the workshop format with its focus on group activities may discourage some autistic people to take part. Further work is needed to explore this and to confirm the reported findings. Practical implications: The paper offers practical advice regarding how to involve autistic people in co-design activities. Social implications: The research contributes to a strength-based view of autism, rather than one that focuses on deficits. Originality/value: The paper provides new perspectives on the strengths of autistic people in participatory design settings, with a focus on those autistic people who are of average or higher intelligence and able to communicate effectively

Sidosryhmien näkemyksiä autismikirjoa koskevasta terminologiasta Suomessa

Tiivistelmä Kansainvälisten tutkimusten mukaan ammattihenkilöiden käyttämä autismikirjoa koskeva terminologia poikkeaa autismikirjon henkilöiden suosimasta terminologiasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä terminologiasta Suomessa, mitä ei aiemmin ole tehty. Sidosryhmillä tarkoitetaan autismikirjon henkilöitä sekä henkilöryhmiä, jotka ovat autismikirjon kanssa läheisesti tekemisissä. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä. Vastaajista (n = 185) 39 % ilmoitti ensisijaiseksi sidosryhmäkseen autismikirjon henkilön läheiset, 35 % autismikirjon henkilöt ja 26 % autismikirjon parissa työskentelevät ammattihenkilöt. Tutkimuksessa selvitettiin termien suosiota ja epäsuosiota sekä vastaajien perusteluita näille. Lisäksi tutkittiin sidosryhmien välisiä eroja. Analyysissä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Enemmistö vastaajista suosi termejä autismikirjo ja autismikirjon henkilö. Erityisesti autismikirjon henkilöt suosivat ”identiteetti ensin” -termejä. Tämän tutkimuksen sidosryhmien suosimissa termeissä onkin samankaltaisia eroja kuin aiempien tutkimusten englanninkielisten sidosryhmien välillä. Käytettävien termien toivottuina ominaisuuksina pidettiin kuvaavuutta, kunnioittavuutta, käytännöllisyyttä, ajantasaisuutta sekä sopivuutta käyttökontekstiin. Autismikirjon henkilöihin viitattaessa suosituimmat henkilömääreet olivat henkilö ja jokin olennainen ominaisuus tai rooli (esim. nuori, oppilas tai työntekijä). On tärkeää, että ammattihenkilöt, esimerkiksi opettajat, tietävät, millaista terminologiaa autismikirjon henkilöt suosivat, jotta kohtaamiset erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ovat mahdollisimman myönteisiä. Autismikirjoon hyväksyvästi suhtautuva terminologia voi olla myös tärkeä tekijä autismikirjon lapsen tai nuoren rakentaessa identiteettiään. Suhteellisen pienen ja valikoituneen vastaajajoukon vuoksi tämän ensimmäisen suomalaisen terminologiakartoituksen tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta hyvänä pohjana laajemmille tutkimuksille aiheesta.Tiivistelmä Kansainvälisten tutkimusten mukaan ammattihenkilöiden käyttämä autismikirjoa koskeva terminologia poikkeaa autismikirjon henkilöiden suosimasta terminologiasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä terminologiasta Suomessa, mitä ei aiemmin ole tehty. Sidosryhmillä tarkoitetaan autismikirjon henkilöitä sekä henkilöryhmiä, jotka ovat autismikirjon kanssa läheisesti tekemisissä. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä. Vastaajista (n = 185) 39 % ilmoitti ensisijaiseksi sidosryhmäkseen autismikirjon henkilön läheiset, 35 % autismikirjon henkilöt ja 26 % autismikirjon parissa työskentelevät ammattihenkilöt. Tutkimuksessa selvitettiin termien suosiota ja epäsuosiota sekä vastaajien perusteluita näille. Lisäksi tutkittiin sidosryhmien välisiä eroja. Analyysissä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Enemmistö vastaajista suosi termejä autismikirjo ja autismikirjon henkilö. Erityisesti autismikirjon henkilöt suosivat ”identiteetti ensin” -termejä. Tämän tutkimuksen sidosryhmien suosimissa termeissä onkin samankaltaisia eroja kuin aiempien tutkimusten englanninkielisten sidosryhmien välillä. Käytettävien termien toivottuina ominaisuuksina pidettiin kuvaavuutta, kunnioittavuutta, käytännöllisyyttä, ajantasaisuutta sekä sopivuutta käyttökontekstiin. Autismikirjon henkilöihin viitattaessa suosituimmat henkilömääreet olivat henkilö ja jokin olennainen ominaisuus tai rooli (esim. nuori, oppilas tai työntekijä). On tärkeää, että ammattihenkilöt, esimerkiksi opettajat, tietävät, millaista terminologiaa autismikirjon henkilöt suosivat, jotta kohtaamiset erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ovat mahdollisimman myönteisiä. Autismikirjoon hyväksyvästi suhtautuva terminologia voi olla myös tärkeä tekijä autismikirjon lapsen tai nuoren rakentaessa identiteettiään. Suhteellisen pienen ja valikoituneen vastaajajoukon vuoksi tämän ensimmäisen suomalaisen terminologiakartoituksen tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta hyvänä pohjana laajemmille tutkimuksille aiheesta