DOOST DARI? : Taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien käyttö nuorten voimaantumisen, osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden tukemisessa.

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteistä taidelähtöistä ryhmätoimintaa eritaustaisten nuorten voimaantumisen, osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden tueksi. Järjestimme neljän musiikkityöpajakerran kokonaisuuden, jonka tuotos esitettiin yleisölle. Musiikkityöpajatoiminnan osallistujaryhmään kuului sekä kantasuomalaisia että turvapaikan saaneita pakolaisnuoria. Musiikkityöpajojen ensisijaisena tavoitteena oli koota yhteen nuoria ja tukea heidän vuorovaikutustaan sekä uusien sosiaalisten suhteiden syntyä toiminnallisten harjoitusten ja musiikin avulla. Lisäksi musiikkityöpajatoiminnan tavoitteena oli mahdollistaa nuorille taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien avulla voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli luoda ryhmän sisälle innostava, turvallinen ja kaikkia kunnioittava ilmapiiri, mahdollistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uusien verkostojen syntymistä, saada nuoret toimimaan yhteistyössä toistensa kanssa ja löytämään oma musiikillinen rooli ryhmässä. Ryhmätyöskentelyn yhtenä tavoitteena oli tukea pakolaisnuorten kotoutumisprosessia. Aineistonkeruumenetelminä käytimme osallistuvaa havainnointia, kyselylomaketta ja avointa haastattelua. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsittelimme osallistujaryhmään liittyviä asioita, kuten nuoruutta ja maahanmuuttajuutta alaikäisen elämänvaiheena, osallisuuden ja voimaantumisen tukemista taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien avulla, musiikkia hyvinvoinnin edistäjänä sekä nuorten ryhmätoimintaan ja ohjaukseen liittyviä käsitteitä ja prosesseja. Tulokset viittaavat musiikkityöpajatoiminnan olleen osallistujille merkityksellinen kokemus, joka toi nuorille voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä antoi mahdollisuuden uusien sosiaalisten verkostojen syntymiselle. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi nuorten taidelähtöisten ja toiminnallisten ryhmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioimisessa. Tulokset ovat käyttökelpoisia nuoriso ja sosiaalialan työssä ja kouluissa eritaustaisten nuorten kohtaamisen sekä heidän keskinäisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Yhteisen mielekkään toiminnan kautta luodaan mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen yli kulttuuri- ja kielirajojen.The purpose of this thesis was to develop common arts-based group activities for young people with different backgrounds to empower, include and support social relations. We arranged a series of four music workshops the output of which was performed to an audience. The participants of the music workshops included local youth and refugees with asylum. The primary goal was to gather young people together and support their interaction and develop their social relationships by functional exercises and music. The aim of the music workshops was also to enable young people to experience empowerment and inclusion using arts-based and functional methods. The aim of the group activities was to create an inspiring, safe and respectful atmosphere for all participants of the group, enable social cohesion and networking as well as to allow young people to function and cooperate with each other and find their role in the group. The hidden agenda of the group activities was to support integration of the refugees. We used participant observation, a questionnaire and an open interview as methods of collecting data. In the theoretical framework we processed the concepts related to the participants of the group, supporting involvement and empowerment with arts-based and functional methods and music as a tool for well-being as well as the concepts of group work and guidance. The results of the study indicate that music workshops are meaningful for the participants and brought experiences of empowerment and involvement for the young people and provided an opportunity to create new social networks. The results can be used for example for planning arts-based and functional groups for young people, in youth work or in schools to support the interaction of young people with different backgrounds. Opportunities for communality over cultural and language boundaries can be created through common meaningful activities

Perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessikuvaus : TOLA-hanke

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessi yhteistyöosastolla. Opinnäytetyö on osa TOLA–hanketta, jonka tarkoituksena on luoda yhdenmukainen toimintamalli laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon ja aseptiikan oikeasta toteutuksesta osana turvallista potilashoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä perifeeriseen laskimonsisäiseen mikrobilääkehoitoon keräämällä kattava määrä aiheeseen liittyvää, tutkittua, näyttöön perustuvaa tietoa. Kerätyn tiedon avulla muodostettiin opinnäytetyön teoriapohja ja oikeellinen malli perifeerisestä suo-nensisäisestä mikrobilääkehoidosta. Lähteinä käytettiin sekä englanninkielisiä että suomenkielisiä tieteellisiä artikkeleita sekä ohjeistuksia. Teoriapohjan avulla muodostettiin havainnointilomake. Havainnointilomake toimi tarkistuslistana, jonka avulla tarkempi havainnointi laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessin toteutumisesta yhteistyöosastolla onnistui. Havainnointi tapahtui viitenä päivänä, jonka aikana havainnoitiin sairaanhoitajien työskentelyä yhteistyöosastolla ulkopuolisen havainnoijan roolissa. Lopuksi havainnoinnin kautta saatuja tuloksia verrattiin teoriapohjaan ja niistä tehtiin yhteenveto. Havainnoinnin tulokset osoittavat, että yhteistyöosaston hoitohenkilökunta toimii pääsääntöisesti oikeellisesti ja näyttöön perustuvien ohjeiden mukaisesti. Potilaat saivat oikeaa lääkettä oikeaan aikaan ja oikealla annostuksella. I.v.-lääkelistat olivat selkeitä, henkilökunta oli tarkkana jokaisessa työvaiheessa ja he pyrkivät aseptiseen työskentelyyn. Puutteita oli käsidesinfektion kestossa, potilaan henkilöllisyyden oikeellisessa varmistamisessa, työpinnan desinfioinnissa sekä lääkelisäystarrojen puutteellisessa merkitsemisessä lääkkeen lisääjän osalta. TOLA-hankkeeseen kuuluvissa muissa opinnäytetöissä on saatu samansuuntaisia tuloksia käsidesinfektion keston ja potilaan tunnistamisen suhteen. Tämä olisikin hyvä kehittämiskohde jatkossa, sillä sekä oikeellinen käsidesinfektio että potilaan tunnistaminen oikein lisäävät tutkitusti osaltaan potilasturvallisuutta.The purpose of this thesis is to describe the peripheral intravenous microbe medicine treatment at our co-operative unit. This final project is part of a bigger project, called TOLA-project, which aims create consistent operations model of an authentic intravenous microbe medicine treatment and suitable asepsis execution as part of safe patient care. This final project was executed by collecting research data of evidence based knowledge in peripheral intravenous microbe medicine treatments. The basis of theory and the authentic operation model in peripheral intravenous microbe medicine treatment were based on collected research data. Finnish and English scientific articles and instructions were used in data collection. An observation form was created with the help of theory basis. The observation form served as a checklist and it helped a lot to observe more carefully the process of peripheral intravenous microbe medicine treatment at the co-operative unit. The observation of nurses working with peripheral intravenous microbe medicine was performed in five days at the co-operative unit as external evaluators. In conclusion the result of observation is compared to our theory bases and the summary is based on that. The result of the observation proves that nursing staff work as mainly done right and the action is based on evidence based guidelines. Patients got the right medicine at the right time and the right dosage. The lists of i.v -medicines were explicit. The nursing staff was precise in every stage of work and aimed to aseptic working methods. Defects showed up with the length of hand disinfection, the identification of a patient, the disinfection of a working place and the lack of correct marking in medicine adding sticker. Other thesis projects taking part at the TOLA-project have received the same results related to the length of hand disinfection and the patient identification. In the future these are important targets of development. According to studies the complete hand disinfection and faultless identification of patient increases patient safety

Integrin α2β1 in nonactivated conformation can induce focal adhesion kinase signaling.

Conformational activation of integrins is generally required for ligand binding and cellular signalling. However, we have previously reported that the nonactivated conformation of α2β1 integrin can also bind to large ligands, such as human echovirus 1. In this study, we show that the interaction between the nonactivated integrin and a ligand resulted in the activation of focal adhesion kinase (FAK) in a protein kinase C dependent manner. A loss-of-function mutation, α2E336A, in the α2-integrin did not prevent the activation of FAK, nor did EDTA-mediated inactivation of the integrin. Full FAK activation was observed, since phosphorylation was not only confirmed in residue Y397, but also in residues Y576/7. Furthermore, initiation of downstream signaling by paxillin phosphorylation in residue Y118 was evident, even though this activation was transient by nature, probably due to the lack of talin involvement in FAK activation and the absence of vinculin in the adhesion complexes formed by the nonactivated integrins. Altogether these results indicate that the nonactivated integrins can induce cellular signaling, but the outcome of the signaling differs from conventional integrin signaling

FAK activity sustains intrinsic and acquired ovarian cancer resistance to platinum chemotherapy.

Gene copy number alterations, tumor cell stemness, and the development of platinum chemotherapy resistance contribute to high-grade serous ovarian cancer (HGSOC) recurrence. Stem phenotypes involving Wnt-β-catenin, aldehyde dehydrogenase activities, intrinsic platinum resistance, and tumorsphere formation are here associated with spontaneous gains in Kras, Myc and FAK (KMF) genes in a new aggressive murine model of ovarian cancer. Adhesion-independent FAK signaling sustained KMF and human tumorsphere proliferation as well as resistance to cisplatin cytotoxicity. Platinum-resistant tumorspheres can acquire a dependence on FAK for growth. Accordingly, increased FAK tyrosine phosphorylation was observed within HGSOC patient tumors surviving neo-adjuvant chemotherapy. Combining a FAK inhibitor with platinum overcame chemoresistance and triggered cell apoptosis. FAK transcriptomic analyses across knockout and reconstituted cells identified 135 targets, elevated in HGSOC, that were regulated by FAK activity and β-catenin including Myc, pluripotency and DNA repair genes. These studies reveal an oncogenic FAK signaling role supporting chemoresistance

Las estrategias de traducción utilizadas en la subtitulación de la película “La novia”

http://www.ester.ee/record=b4650683*es

Obraz ingermanlandcev i Ingermanlandii v rossijskih cen-tral’nyh i regional’nyh gazetah v 1991-2007 gg.

Venäjän kielen pro gradu -tutkielma: Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta; Ruotsin, Saksan ja Venäjän kielen laitos, 2008.Pro gradu -tutkielmani käsittelee venäläisten valtakunnallisten ja paikallisten sanomalehtien kuvaa inkeriläisistä ja Inkeristä vuosina 1991-2007. Tutkielman aineisto – yhteensä 384 artikkelia kahdeksasta valtakunnallisesta ja kuudesta paikallisesta sanomalehdestä – on koottu Integrum-tietokannasta. Työssä on pyritty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Missä merkityksessä käsitteet ”inkeriläinen” ja ”Inkeri” esiintyvät venäläisissä lehdissä? Mitä inkeriläisistä ja Inkeristä kirjoitetaan venäläisissä lehdissä? Tavoitteena on ollut myös verrata suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta välittyvää näkökulmaa inkeriläisiin ja Inkeriin venäläisistä lehdistä heijastuvan näkökulman kanssa. Venäläisissä lehdissä Inkerillä tarkoitetaan pääasiassa historiallis-maantieteellistä aluetta. Inkeriläiset jakautuvat lehdissä kahdeksi ryhmäksi: Venäjän inkeriläisiksi ja Suomen inkeriläisiksi. Käsitteen tasolla tämä näkyy siinä, että Venäjän inkeriläisillä tarkoitetaan Inkerin tai Leningradin oblastin alkuperäiskansaa, joka asuu diasporassa. Suomen inkeriläisillä tarkoitetaan varsinaisten inkeriläisten lisäksi näiden perheenjäseniä, muita venäjänsuomalaisia ja jopa kaikkia Suomessa asuvia venäläisiä maahanmuuttajia. Sisällön tasolla inkeriläisten jakautuminen kahdeksi ryhmäksi näkyy siinä, miten lehtiartikkeleissa kirjoitetaan Venäjän inkeriläisten historiasta ja toiminnasta nykyään Venäjällä ja esiin tulevat myös inkeriläisten omat mielipiteet niin artikkelien kirjoittajina kuin haastatteluissakin, kun taas Suomen inkeriläisten kohdalla keskitytään lähinnä näiden ongelmiin, eikä inkeriläisten oma ääni tule kuuluviin. Ryhmien etninen kuuluvuus määritellään myös eri tavalla: Venäjän inkeriläiset suomalaisina tai inkeriläisinä, Suomen inkeriläiset tämän lisäksi venäläisinä. Inkeriläisiä ja Inkeriä käsitellään valtakunnallisissa lehdissä virallisemmin kuin paikallislehdissä ja tämä näkyy sekä käsitteissä että artikkelien sisällössä. Yksittäisten paikallislehtien välillä eroa on etenkin Jakutian ja Pietarin paikallislehdissä: Jakutian inkeriläisten mielenkiinto on suuntautunut vielä Inkeriin, kun taas Pietarin paikallislehdessä kirjoitetaan Suomeen muutosta ja Suomen lähialueyhteistyöstä. Venäläisten lehtien välittämän kuvan ja suomalaisen diskurssin välillä eroa on etenkin suhtautumisessa Inkeriin ja inkeriläisten nykytilanteeseen sekä termien käytössä joidenkin historiallisten tapahtumien suhteen. Toi-sin kuin Suomessa, venäläisissä lehdissä Inkeriä ei pääosin pidetä edelleen olemassa olevana alueena, vaan puhutaan nykymaantieteen mukaisesti Leningradin alueesta. Myöskään inkeriläisten ei katsota asuvan Inkerissä, vaan näitä tarkastellaan diasporan näkökulmasta. Suomalainen tapa tarkastella Inkeriä ja inkeriläisiä pääasiassa suomensuomalaisuuden kriteerein ja 1900-luvun alun tilanteen perusteella näyttäytyy venäläisten lehtien valossa siten melko yksipuolisena näkemyksenä aiheesta. Tutkielma osoittaa, että kokonaisemman kuvan luominen inkeriläisten nykytilanteesta vaatii paluumuuttajien tarkastelun lisäksi Venäjällä asuvien inkeriläisten tilanteen tarkempaa tutkimusta

Role of prolyl hydroxylation in the molecular interactions of collagens

AbstractCo- and post-translational hydroxylation of proline residues is critical for the stability of the triple helical collagen structure. In this review, we summarise the biology of collagen prolyl 4-hydroxylases and collagen prolyl 3-hydroxylases, the enzymes responsible for proline hydroxylation. Furthermore, we describe the potential roles of hydroxyproline residues in the complex interplay between collagens and other proteins, especially integrin and discoidin domain receptor type cell adhesion receptors. Qualitative and quantitative regulation of collagen hydroxylation may have remarkable effects on the properties of the extracellular matrix and consequently on the cell behaviour.Abstract Co- and post-translational hydroxylation of proline residues is critical for the stability of the triple helical collagen structure. In this review, we summarise the biology of collagen prolyl 4-hydroxylases and collagen prolyl 3-hydroxylases, the enzymes responsible for proline hydroxylation. Furthermore, we describe the potential roles of hydroxyproline residues in the complex interplay between collagens and other proteins, especially integrin and discoidin domain receptor type cell adhesion receptors. Qualitative and quantitative regulation of collagen hydroxylation may have remarkable effects on the properties of the extracellular matrix and consequently on the cell behaviour

Inflammation-related citrullination of matrisome proteins in human cancer

IntroductionProtein arginine deiminases (PADs) are intracellular enzymes that may, especially in pathological conditions, also citrullinate extracellular substrates, including matrisome proteins such as structural proteins in extracellular matrix (ECM). PADs are abundantly expressed in human cancer cells. Citrullination of matrisome proteins has been reported in colon cancer but the phenomenon has never been systematically studied.MethodsTo gain a broader view of citrullination of matrisome proteins in cancer, we analyzed cancer proteomics data sets in 3 public databases for citrullinated matrisome proteins. In addition, we used three-dimensional cell cocultures of fibroblasts and cancer cells and analyzed citrullination of ECM.Results and discussionOur new analysis indicate that citrullination of ECM occurs in human cancer, and there is a significant variation between tumors. Most frequently citrullinated proteins included fibrinogen and fibronectin, which are typically citrullinated in rheumatoid inflammation. We also detected correlation between immune cell marker proteins, matrix metalloproteinases and ECM citrullination, which suggests that in cancer, citrullination of matrisome proteins is predominantly an inflammation-related phenomenon. This was further supported by our analysis of three-dimensional spheroid co-cultures of nine human cancer cell lines and fibroblasts by mass spectrometry, which gave no evidence that cancer cells or fibroblasts could citrullinate matrisome proteins in tumor stroma. It also appears that in the spheroid cultures, matrisome proteins are protected from citrullination.</p

Traumaattisten tilanteiden vaikutukset sekä itsehoitokeinot : podcast- jakso hoitoalan opiskelijoille traumaattisen tilanteen jälkeiseen selviytymiseen

Hoitohenkilökunta voi kokea työssään yllättäviä traumaattisia tilanteita. Traumaattisen tilanteen jälkeen on tärkeää käsitellä ja purkaa traumareaktioita, koska ne vaikuttavat kokijansa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Psykososiaalinen tuki sekä itsehoitokeinojen tuntemus edistävät hoitohenkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia sekä edistävät potilasturvallisuutta. Tiedon lisääminen sekä itsehoitokeinojen tarjoaminen, voivat edistää hoitohenkilökunnan jaksamista, hyvinvointia sekä edistää potilasturvallisuutta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta podcast- jakson muodossa traumaattisten tilanteiden jälkeisistä reaktioista, psykososiaalisesta tuesta sekä antaa itsehoitokeinoja hoitoalan opiskelijoille. Opinnäytetyö pohjautuu tutkimustietoon. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja sen tuotoksena syntyi podcast-jakso Tampereen ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijoille. Podcast- jakso tarjoaa tietoa traumaattisista tilanteista, niihin liittyvistä reaktioista sekä keinoista selviytyä niiden vaikutuksista. Podcast- jakson pituus on 17 minuuttia ja se on äänitetty suomen kielellä. Se pyrkii tarjoamaan helposti lähestyttävää ja käytännönläheistä tietoa aiheesta, ja se perustuu tutkimustietoon.Healthcare personnel may experience unexpected traumatic situations in their work. After such events, it is crucial to address and process trauma reactions, as they significantly affect the psychological and physical well-being of the individuals involved. Psychosocial support and the knowledge of self-care strategies contribute to the staff's well-being and resilience, as well as enhance patient safety. Increasing awareness and providing self-care tools can promote both the well-being of healthcare workers and patient safety. The aim of this thesis was to increase the knowledge of healthcare students about post-traumatic reactions and psychosocial support, while also providing self-care strategies for healthcare students. This thesis was conducted as a practical project, resulting in a podcast episode for healthcare students at Tampere University of Applied Sciences. The podcast provides information about traumatic situations, associated reactions, and strategies to cope with their effects. The podcast, 17 minutes in length, was recorded in Finnish and aims to offer accessible and practical information based on research evidence

Role of prolyl hydroxylation in the molecular interactions of collagens

Co- and post-translational hydroxylation of proline residues is critical for the stability of the triple helical collagen structure. In this review, we summarise the biology of collagen prolyl 4-hydroxylases and collagen prolyl 3-hydroxylases, the enzymes responsible for proline hydroxylation. Furthermore, we describe the potential roles of hydroxyproline residues in the complex interplay between collagens and other proteins, especially integrin and discoidin domain receptor type cell adhesion receptors. Qualitative and quantitative regulation of collagen hydroxylation may have remarkable effects on the properties of the extracellular matrix and consequently on the cell behaviour. © 2019 The Author(s).</p