Backdoorin naamiointi hyökkäyksen eri vaiheissa

Tässä kandidaatintyössä selvitetään erilaisia backdooreille ominaisia tapoja välttää hyökkäyksen paljastumista. Kandidaatintyö on tehty kirjallisuusselvityksenä. Työn aineistona toimivat sekä haavoittuvuustestauksen opetusmateriaaliksi luodut teokset sekä aiheen tieteelliset artikkelit. Hyökkäys on jaettu haittaohjelman generointiin sekä toimintaan kohteen hallinnan saavuttamisen jälkeen. Toimintaa kohteessa tarkastellaan ensin yhden kohdejärjestelmän osalta, jonka jälkeen selvitetään usean yhteyksissä olevan järjestelmän hallinnan hyödyt. Kandidaatintyö käsittelee esimerkeissään Metasploit työkalukehyksen tarjoaman Meterpreter service -työkalun ratkaisuja puolustusmekanismien luomiin ongelmiin. Backdoorien toimintoja tarkastellaan erityisesti naamiointi- sekä harhautuskyvyn tehostamiseen keskittyen. Esiintuodut toiminnot luovat joko suoraan parempaa naamiointikykyä, tai mahdollistavat toisen tapahtuman, jolla on selvä vaikutus hyökkäyksen piilouttamiselle. Selvityksen tuloksena saadun tiedon perusteella järjestelmään tuodulla backdoorilla on erittäin hyvät mahdollisuudet muokata ympäröivää käyttöjärjestelmää siten, ettei hyökkäyksen saavuttamat muutokset ole ilmiselviä. Hyökkääjä voi manipuloida tunnettuja puolustuksen mekanismeja saavutettuaan tarpeeksi korkeat oikeudet käyttöjärjestelmään. Backdoorin toiminnan pitäminen osana välimuistia piilottaa itse backdoorin useimmilta puolustuskeinoilta, mutta luo ongelmia välimuistin pyyhkiytymisen yhteydessä. Hyökkäyksen säilyvyyden takaamiseksi on useita ratkaisuja sekä itse kohdejärjestelmässä, mutta myös usean yhteydessä toisiinsa olevan järjestelmän hallinnassa. Usean hyökkäyskohteen hallintaa voidaan helpottaa erillisellä Armitage-käyttöliittymällä, joka tuo myös uusia etuja hyökkäyksen tehostamiseen ja tiimityöhön

Kaksikertasironnan simulointi

Mahdollisimman tarkka tieto varatun hiukkasen energianmenetyksestä sen kulkiessa näytteessä on usein hyvin olennaista varteenotettavien tutkimustulosten aikaansaamiseksi monilla eri fysiikan suuntautumisaloilla. Aihe onkin hyvin laajalti tutkittu. Kehityksen kuitenkin edetessä yhä pienempiin mittasuhteisiin ja tarkempiin arvoihin on tärkeää, että myös ionien energianmenetyksestä väliaineessa saadaan yhä tarkempaa tietoa. Takaisinsirontaspektrometriassa tarkastellaan näytteestä sironneita ammusioneja. Takaisinsironnan avulla voidaan tunnistaa näytteen sisältämät alkuaineet, selvittää syvyysjakauma ja näytteen alkuaineiden suhteelliset runsaudet. Menetelmään liittyvät ilmiöt ovat varsin monimutkaisia ja niiden teoreettinen mallintaminen siten haasteellista. Kun tavoitteena on simuloida mahdollisimman tarkasti tilannetta, jossa kiihdytetty ioni etenee näytteessä ei analyyttinen ratkaisumalli välttämättä ole paras vaihtoehto. Tilannetta kuvaamaan onkin kehitetty useita eri laskennallisia menetelmiä. Tässä työssä tarkasteltiin sitä kuinka paljon kaksikertasironnan huomioon ottaminen vaikuttaa tuloksiin takaisinsirontaa simuloitaessa. Useimmat takaisinsironnan mallinnusohjelmat ottavat huomioon ainoastaan yksikertasironnan. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä jo toisen sirontatapahtuman huomioon ottaminen ja mallintaminen analyyttisesti lisää huomattavasti simulaation laskutapahtumien lukumäärää ja hidastaa siten itse simulaatiota. Työtä varten kirjoitettiin ohjelma, jolla simuloituja tuloksia verrattiin sekä näytteistä mitattuihin että toisella simulaatio-ohjelmalla tuotettuihin spektreihin. Vertailusta kävi selvästi ilmi kaksikertasironnan merkitys takaisinsirontaa simuloitaessa. Yksikertasironnan tuoma informaatio päättyy energiaan, jolla näytteen takareunasta sironnut ioni havaitaan ilmaisimessa. Toisen sirontatapahtuman huomioon ottaminen tuo lisäinformaatiota etenkin spektrin häntäalueella. Laaditulla ohjelmalla pystyttiin nyt käsittelemään ainoastaan erikoistapausta, jossa ionisuihku ammuttiin kohtisuoraan näytteeseen. Looginen jatkotoimenpide työn parissa olisi laajentaa ohjelma käsittämään muutkin ionisuihkun tulokulmat

Understanding the role of the stream-groundwater interface in dissolved organic carbon cycling in a third-order, lowland river network

Global carbon models currently underrepresent the contribution of carbon dioxide (CO2) emissions from stream channels to the atmosphere since streams have traditionally been viewed as passive drainage systems for terrestrial landscapes. However, recent studies have shown that rivers are a significant source of CO2 (a greenhouse gas) to the atmosphere, indicating that much of the organic carbon entering rivers (predominantly as dissolved organic carbon (DOC)) experiences significant in-stream biogeochemical degradation. The zone beneath and alongside of the stream where stream water-groundwater interactions occur (i.e., the hyporheic zone, HZ) may be an important location within river networks for DOC processing (e.g., degradation, consumption), since it is a hotspot for microbial activity and biogeochemical reactions. This thesis assesses the role of the HZ (e.g., source vs. sink of carbon) in DOC cycling in a third-order, lowland watershed in Michigan, USA and represents one of the first watershed-scale HZ sampling efforts. Our findings indicate that the HZ is a location for DOC processing in stream networks and that the processing signal is observable at the watershed scale. The HZ in this small, groundwater-fed stream network likely acts as a sink, consuming DOC via aerobic, microbial respiration. In addition, our analysis suggests that the HZ may act as a larger sink for DOC in headwater streams than in higher stream orders in this river network. -- Abstract.(M.S.)--Michigan State University. Geological Sciences, 2017Includes bibliographical references (pages 164-175

Palvelumuotoilun pelilliset elementit osana kehittämishankkeen suunnittelua

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella palvelumuotoilun pelillisiä elementtejä osana kehittämishankkeen suunnittelua. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan produktiivisessa osuudessa muodostuneen hankesuunnittelupelin prototyyppin palvelumuotoilun pelillisiä elementtejä pilottina toimineessa yhteissuunnittelutyöpajassa. Tutkimuksen aikana toteutettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut viidelle Oulun alueella hankkeiden pareissa toimivalle ihmiselle hankkeiden alkuvaiheiden haasteiden selvittämiseksi. Haastatteluiden jälkeen kehitettiin hankesuunnittelupelin prototyyppi, jonka pilotoinnin aikana toteutettiin osallistuvaa havainnointia hankesuunnittelupelin sisältämistä palvelumuotoilun pelillisistä elementeistä. Sisällönanalyysin kautta on päädytty tuloksiin, miten nämä elementit tukivat kehittämishankkeen suunnittelua yhteissuunnittelutyöpajassa. Tutkimuksen lopuksi pohditaan palvelumuotoilun pelillisten elementtien käyttöä ja niiden sekä hankesuunnittelupelin suhdetta hankesuunnitteluun ja palvelumuotoiluun. Tämän pohjalta esitetään johtopäätökset hankkeiden alkuvaiheiden haasteista sekä miten palvelumuotoilun pelilliset menetelmät tukivat kehittämishankkeen suunnittelua. Tutkimuksen tuloksena haastattelujen pohjalta muodostettiin hankemaailman kuvaus ja todettiin hankkeiden haasteiden olevan erilaisten suunnittelutapojen yhteensovittamisessa, oikean tarpeen löytämisessä, motivaation kehittymisessä ja sitoutumisessa sekä yhteisen päämäärän löytämisessä. Palvelumuotoilun pelillisten elementtien todettiin tukevan hankesuunnittelua kolmella tavalla. Ne tukevat tarvelähtöisyyttä, tavoitteellisuutta ja osallistuvuutta. Tutkimuksen perusteella hankesuunnittelupeli tuo tehokkuutta hankkeen suunnitteluun, mutta sen onnistumiseksi vaaditaan oikeanlainen ilmapiiri osallistujille. Ennen hankesuunnittelupelin käyttöä tulee myös huomioida ihmisten motivaatiot hankkeen suunnittelulle ja valmiudet pelillisen palvelumuotoilun työkalun sekä yhteissuunnittelun käyttöön ottamiseen.This master’s thesis examines gameful elements of service design as a part of development project planning. This case study reviews gameful elements of service design that were formed during the design process of the project planning game for the productive part of thesis. The project planning game was piloted in the co-design workshop where the gameful elements of service design were observed. To determine the initial challenges of projects five project workers were interviewed in the Oulu area by half-structured theme interviews. After the interviews the project planning game was built and gameful elements of service design that are included in the game were observed during the pilot. Content analysis led to the results of how these elements supported the planning of a development project at the co-design workshop. At the end of the research, the use of gameful elements of service design and the project planning game’s relationship between the project planning and service design. Based on this, the conclusions were made of the challenges of the initial project phases and how the gameful elements of service design supported the development project planning. As a result of the research, a project world was described and found out that the challenges of the projects were: to coordinate different planning methods, to find the right need, to develop and engage in motivation and to find a common goal. The gameful elements of service design were observed to support project planning as need-based, goal-oriented and participatory action. Based on the study, a project planning game brings efficiency to the project planning but to succeed it requires the right atmosphere for the participants. Before using a project planning game people's motivation to design a project and the ability to create a platform for service design and co-design should also be taken into account

Puolustusopimukset kansainvälisessä oikeudessa

Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan puolustussopimuksia valtiosopimusten järjestelmässä Siinä muun muassa todetaan, että "poliittisiin sopimuksiin kuuluu myös muita sotilaallisia kysymyksiä koskettelevia valtiosopimuksia kuin puolustussopimukset". Lisäksi todetaan, että puolustussopimusten oikeudellisen sisällön erittelyssä ei poliittisia näkökohtia ole mahdollista eikä aiheellista kokonaan sivuuttaa. " Ne voidaan ottaa huomioon esim. ryhmittämällä tarkasteltavat sopimukset poliittisia vyöhykkeitä tai alueita noudattaen." Jaottelussa ei noudatetaan maantieteellistä jakoa vaan toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälispoliittista asetelmaa. Artikkelin eri luvuissa tarkastellaankin Yhdysvaltain, Länsi-Euroopan valtioiden, Neuvostoliiton ja muiden Itä-Euroopan valtioiden sopimusjärjestelmiä. Kirjoittajan mukaan valtaosa tuolloin voimassa olleista puolustussopimuksista oli tehty toisessa maailmasodassa suurvalloiksi nousseiden valtioiden kesken. Artikkelin loppuosassa käsitellään suurvalloista riippumattomia puolustussopimuksia, kuten muun muassa Keski-idän valtioiden sopimus ja Balkanin valtioiden sopimus. Johtopäätelmissä todetaan, että puolustussopimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään; liittosopimukset, avunantosopimukset ja yhteistoimintasopimukset. There is summary in English at the end of the article

Euroopan turvallisuuspoliittinen muutos 1945-2000

Johdannon alussa todetaan, että "Kylmä sota on nyt ohi ja sen myötä ideologinen ja poliittinen kahtiajako Euroopassa on päättynyt. Muutoksen vaiheet muodostavat polveilevan kertomuksen, jonka poliittinen historia esittää ajallisesti etenevän tarkastelun muodossa. Tämän kirjoituksen näkökulma ei kuitenkaan ole poliittishistoriallinen vaan kansainvälispoliittinen. Tarkoituksena ei ole kertoa koko tarinaa vaan esittää pelkistyksiä, joita voidaan pitää tunnusomaisina kuvattavalle muutosvaiheelle." Kirjoittaja toteaa, että "Euroopan turvallisuuspoliittista muutosta voitaisiin tarkastella eräänlaisten läpileikkausten avulla. Ne edustavat samalla päävaiheita, joihin maanosan turvallisuuspoliittinen muutos toisen maailmansodan jälkeisenä aikana voidaan jakaa. Näitä vaiheita vastaavia läpileikkauksia tehdään kaikkiaan neljä. Ensimmäistä voitaisiin kutsua kylmän sodan Euroopaksi ja se kattaa ajan toisen maailmansodan päättymisestä 1945 ja käsittää 1950- ja 1960-luvut. Toista päävaihetta voitaisiin kutsua liennytyksen Euroopaksi ja se käsittää 1970- ja 1980-luvut.""Vasta 1980-luvun jälkipuoliskolla alkoivat ne nopeat muutokset, joiden seurauksena kylmä sota sekä ideologinen ja poliittinen kahtiajako Euroopassa on päättynyt. Kyse on siinä määrin ratkaisevasta muutoksesta sodanjälkeisen Euroopan kehityksessä, että turvallisuuspoliittisen ympäristön kolmatta kehitysvaihetta voitaisiin kutsua suunnanmuutosten Euroopaksi. Se kattaa pääasiassa 1990-luvun alkupuolen ja jatkuu vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka. Suunnanmuutosten Eurooppa edustaa vain ohimenevää välivaihetta Euroopan turvallisuuspoliittisessa kehityksessä. Se johtaa väistämättä uuteen vaiheeseen, jolla tulee olemaan oma ominaislaatunsa ja tunnusmerkistönsä. Tämä tuleva kehitysvaihe on vasta hahmottumassa, mutta sille voidaan kuitenkin antaa kysymysmerkillä varustettu otsikko: turvallisuusjärjestelmän Eurooppa?

Kuulon merkitys suojaimen valinnassa

Kuulonsuojauksen suurin kompastuskivi on, että suojaimia ei käytetä oikein. Tämä raportti käy läpi tavallisimmat syyt sille, miksi käyttö on hankalaa ja minkälaisia lisäriskejä suojainten käyttö voi aiheuttaa käyttäjille. Julkaisu antaa yksinkertaiset ohjeet sille, millainen suojain kannattaa valita käyttäen henkilökohtaisia tietoja valinnan pohjana.1