Effects of Nitrogen Load on the Function and Diversity of Methanotrophs in the Littoral Wetland of a Boreal Lake

Methane is the second most abundant greenhouse gas in the atmosphere. A major part of the total methane emissions from lake ecosystems is emitted from littoral wetlands. Methane emissions are significantly reduced by methanotrophs, as they use methane as their sole energy and carbon source. Methanotrophic activity can be either activated or inhibited by nitrogen. However, the effects of nitrogen on methanotrophs in littoral wetlands are unknown. Here we report how nitrogen loading in situ affected the function and diversity of methanotrophs in a boreal littoral wetland. Methanotrophic community composition and functional diversity were analyzed with a particulate methane monooxygenase (pmoA) gene targeted microarray. Nitrogen load had no effects on methane oxidation potential and methane fluxes. Nitrogen load activated pmoA gene transcription of type I (Methylobacter, Methylomonas, and LW21-freshwater phylotypes) methanotrophs, but decreased the relative abundance of type II (Methylocystis, Methylosinus trichosporium, and Methylosinus phylotypes) methanotrophs. Hence, the overall activity of a methanotroph community in littoral wetlands is not affected by nitrogen leached from the catchment area

Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa

ABSTRACT Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of the Aramaic Documents This study aims at finding out what kind of picture the Aramaic documents found from Egypt present about Judeans of Egypt in the Persian period (539-332 BCE). The main research questions are: (1) What picture do the Aramaic documents discovered from Persian-period Egypt provide about the Judean settlement of Egypt during the same period in question? (2) How do these documents present the religion of the Judeans of Egypt? (3) Did the Judeans of Egypt have any knowledge of the texts and traditions included in the Hebrew Bible, especially in the Torah? (4) What kind of picture do these Aramaic documents provide about the administration, military and economic organization of the Persian Empire in Egypt? The data consists of the 1,042 Aramaic documents dating from the Persian period, found from Egypt and published up through the year 2013. Historical analysis is implemented in three phases: source criticism to verify the reliability and validity of the sources, content analysis to analyze the data and interpretative dialogue to understand the findings in relation to the research questions. The vast data complements the picture provided by previous research placing the Judeans of Egypt in the historical context of the Persian Empire. The findings, in relation to the research questions, show that: (1) the Judeans were settled in Egypt mainly in the areas of Elephantine in the South as well as in the region of Memphis in the North. Through this research the picture of the Judean settlement in Egypt in general and of the Judean military garrison in Elephantine in particular becomes clearer. The research confirms the previously suggested theory that the Judean settlement of Egypt was rather old, most probably dating back to the end of the 7th and beginning of the 6th century BCE. Judeans served as loyal subjects of the Persian Empire in the positions of regular soldiers and professional Aramaic scribes. (2) They possessed a religious group identity that was mainly Yahwistic; however, clear evidence also exists to prove their partial religious acculturation, especially with the Arameans. (3) The Judeans of Egypt drew from the same source of religious tradition as the texts of the Hebrew Bible; however, their knowledge of the traditions known from the Torah was limited. They maintained good relationships with the High Priest of Jerusalem, although they did not know about the centralization of the cult in Jerusalem. No copy of the texts of the Hebrew Bible has been found from Egypt. Thus, it is very probable that the religious tradition was passed down to the Judeans of Egypt in oral form. In addition, this study (4) enhances the current understanding of well-organized Persian Imperial administration with an effective economic system, and powerful army that was present and active in Egypt during the first Persian period (525-404 BCE). Its greatest challenges were the peripheral location of Egypt from the heartland of the Empire and the evident corruption of its officials. Since the end of the 5th century BCE, the Persian rule in Egypt began fading, and also the Judeans of Egypt disappeared from the scene. This study enriches recent understanding of the Judean settlement of Egypt through its vast data of Aramaic documents that have been systematically examined. The findings confirm that Judeans had families with them in Egypt, a fact which indicates the long age of their settlement. A novel finding in this study is the fact that the Judeans occupied mainly the positions of regular soldier and professional Aramaic scribe. This research shows that the Judean community of Egypt mainly had a Yahwistic group identity. The greatest token of this identity was their temple of Yahu in Elephantine. Yahwistic names were also still highly preserved by the Judeans of Egypt during the Persian period. Keywords: Judeans of Egypt, Persian period, Aramaic documents, Elephantine.SUMMARY IN FINNISH (TIIVISTELMÄ) Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of the Aramaic Documents Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisen kuvan Egyptistä löydetyt erilaiset arameankieliset asiakirjat antavat persialaisaikana (539 332 eKr.) Egyptissä asuneista juudealaisista. Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat Egyptistä löydetyt arameankieliset asiakirjat, jotka ovat peräisin persialaisajalta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisen kuvan Egyptistä löydetyt persialaisaikaiset arameankieliset asiakirjat antavat Egyptissä asuvista juudealaisista? Millainen oli Egyptin juudealaisten uskonto? Oliko heillä tietoa niistä teksteistä ja uskonnollisista traditioista, jotka tunnemme Vanhasta testamentista ja erityisesti sen sisältämästä Mooseksen laista? Millaisen kuvan nämä arameankieliset asiakirjat antavat Persian valtakunnan hallinnosta, armeijasta ja taloudellisesta järjestelmästä Egyptissä? Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavia persialaisajan arameankielisiä asiakirjoja lähestytään historiallisen analyysin kautta. Tämä analyysi toteutetaan lähdekritiikin, sisällönanalyysin ja tulkitseva vuoropuhelun avulla. Lähdekritiikin avulla todennetaan lähteitten luotettavuus ja validiteetti, sisällönanalyysiä taas käytetään sirpaleisen ja laajan lähdeaineiston tarkkaan tutkimiseen, tulkitsevan vuoropuhelun tarkoituksena taas on ymmärtää sisällönanalyysin tuottamien tutkimustulosten merkitys suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tämän tutkimuksen laajan, 1042 arameankielistä asiakirjaa sisältävän, lähdeaineiston systemaattisen läpikäymisen tuloksena kuva juudealaisten asutuksesta Egyptissä tarkentuu ja asettuu persialaisajan kehyksiin. Tutkimus osoittaa, että juudealaiset olivat asettuneet asumaan pääasiassa Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Elefantineen sekä Memfiksen alueelle Pohjois-Egyptissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että juudealaisilla oli perheet mukanaan Egyptissä, mikä puolestaan todistaa juudealaisten asutuksen pitkäaikaisuudesta. Tutkimus näin ollen vahvistaa jo aikaisemmin esitetyn teorian siitä, että juudealaisten asutus Egyptissä oli peräisin todennäköisesti seitsemännen vuosisadan lopulta tai kuudennen vuosisadan alusta eKr. Tutkimuksen uusi löytö on havainto, että juudealaiset toimivat Egyptissä pääasiassa tavallisina sotilaina ja ammattimaisina arameankielen kirjureina, heitä ei kuitenkaan mainita Persian armeijan upseereiden joukossa. Heidän erityisosaamisensa kirjureina pohjautui arameankielen sujuvaan hallintaan, joka oli Persian imperiumin hallinnon yleiskieli. Tutkimus myös osoittaa sen, että Egyptin juudealaisella yhteisöllä oli pääasiassa Jahvistinen ryhmäidentiteetti, joka oli todennäköisesti peräisin pakkosiirtolaisuutta edeltäneen kuningasajan Juudasta. Tämän ryhmäidentiteetin keskeisin tunnusmerkki oli Jahven temppeli Elefantinen saarella ja siitä todistavat myös Jahvistiset henkilönnimet, jotka olivat vielä persialaisajalla runsaasti käytössä. Edellisestä huolimatta uskontojen sekoittumista on myös havaittavissa erityisesti juudealaisten ja aramealaisten kesken. Tämä sekoittuminen todennäköisesti johtui näiden kahden etnisen ryhmän jokapäiväisestä kanssakäymisestä Persian armeijan palveluksessa. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka juudealaiset ammensivat samasta uskonnollisen tradition lähteestä, josta myös Vanhan testamentin tekstit ovat peräisin, heidän tietämyksensä Mooseksen laista oli kuitenkin rajallista. He halusivat säilyttää hyvät suhteet Jerusalemin ylipappiin, mutta heillä ei näyttänyt olevan mitään tietoa kultin keskittämisestä Jerusalemiin. Egyptistä ei ole löydetty yhtään persialaisaikaista Vanhan testamentin tekstin kopiota. Ilmeisesti uskonnollinen traditio siirtyi Juudeasta Egyptin juudealaisille suullisen perimätiedon muodossa. Tämä tutkimus laajentaa käsitystä Persian valtakunnan hyvin organisoidusta hallinnosta, tehokkaasta taloudellisesta järjestelmästä ja voimakkaasta armeijasta, jotka aktiivisesti vaikuttivat Egyptissä ensimmäisen persialaisjakson aikana (525 404 eKr.). Persian valtakunnan suurimmat haasteet johtuivat Egyptin perifeerisestä sijainnista sekä useiden Persian viranomaisten korruptoituneisuudesta. Sen jälkeen, kun Persia menetti valtansa Egyptissä viidennen vuosisadan lopulla eKr., myös Egyptin juudealaiset katosivat historian näyttämöltä. Avainsanat: Egyptin juudealaiset, Persian valtakunta, arameankieliset asiakirjat, Elefantine

The Evolution of Securities Lending and Risk Mitigation: A Finnish Market Case Study

Although securities lending is an important function of the financial markets, it has not received that much academic attention. This study examines the evolution of European securities lending and risk management with an emphasis on the development of collateral management, the function responsible for reducing credit risk. The effects of the recent financial instabilities are also considered. The evolution of the Finnish securities lending market is examined in more detail through a case-study. This study can be classified as a constructive qualitative case study. The initial practical knowledge comes from the author's own experience and additional insight and theoretical background is acquired through a literature review. The case study is based on research, semi-structured interviews and a brief analysis of numerical data. The main observation of this study was that securities lending is now recognized as more of an investment management discipline than an operational support function. The recent financial instabilities have resulted in an increased focus on risk and transparency. In securities lending this is directly reflected in collateral management guidelines and procedures. Collateral management has become increasingly technologically developed and automated. Collateral optimization initiatives have been started to make the process more efficient, liquid, and cost effective. Although securities lending is generally an OTC-market with no standard market place, centralized exchange-like models have been introduced. Finnish securities lending has now shifted towards the more common global OTC model. Although the Finnish securities lending industry has developed, and the main laws governing it (tax legislation) have changed, there is still need for development. There are still not many Finnish participants involved and due to legal issues most securities loans are collateralized with cash and not securities (e.g. government bonds).Vaikka arvopaperilainaus on oleellinen osa rahoitusmarkkinoiden toimintaa, se ei ole saanut riittävää määrää akateemista huomiota. Tämä tutkielma analysoi Euroopan arvopaperilainamarkkinoiden ja sen riskienhallinnan viime vuosien kehitystä. Tutkimus keskittyy arvopaperilainauksen tärkeimmän riskityökalun, vakuudenhallinnan, kehitykseen. Vakuudenhallinnalla pyritään minimoimaan vastapuolten luottoriskiä. Finanssikriisien vaikutusta toimialan kehitykseen on myös pohdittu ja tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan Suomen arvopaperilainamarkkinoiden tilaa tapaustutkimuksen kautta. Tutkimus voidaan luokitella konstruktiivis-kvalitatiiviseksi tapaustutkimukseksi. Alustava aiheeseen perehtyminen tulee tekijän työkokemuksesta ja syvempää ymmärrystä ja tietoa on haettu kirjallisuuskatsauksen kautta. Tapaustutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, puolistrukturoituihin haastatteluihin sekä lyhyeen numeerisen markkinadatan analyysiin. Tutkimuksen päähavaintona on, että arvopaperilainausta pidetään nykyään enemmänkin sijoitusstrategiana kuin operatiivisena tukifunktiona. Viimeaikojen taloudellinen epävakaus on johtanut riskienhallinnan ja toiminnan läpinäkyvyyden tärkeyden lisääntymiseen, niin yrityksissä kuin valvontaelimissä. Arvopaperilainauksessa riskien lisääntynyt tärkeys näkyy suoraan vakuudenhallinnan sopimusehtojen ja toimintatapojen muutoksissa. Vakuudenhallinta on myös kehittynyt teknologisesti ja muuttuu jatkuvasti automaattisemmaksi. Erilaisia vakuudenhallinnan optimointihankkeita on aloitettu, jotta prosessia voidaan kehittää tehokkaammaksi, likvidimmäksi ja kustannustehokkaammaksi. Arvopaperilainaustoimintaa ei ole vakioitu eikä sille ole standardia markkinapaikkaa. Uusia keskitettyjä, pörssimäisiä malleja on ehdotettu nykyisten OTC-markkinoiden tilalle läpinäkyvyyden ja kontrollin lisäämiseksi. Suomen arvopaperilainamarkkinat ovat kehittyneet globaalin OTC-mallin mukaiseksi. Toimiala on kehittynyt paljon niin toimintatapojen kuin lainsäädännön (verolainsäädäntö) osalta, mutta kehittämisenvaraa vielä on. Markkinoilla ei ole edelleenkään monia suomalaisia toimijoita ja suuri osa arvopaperilainoista on suojattu rahavakuuksilla arvopapereiden sijaan verolainsäädännön rajoitteista johtuen

Pakolaisuhka Unkarin rajoilla: Siirtolaiskriisi rajaturvallisuuskysymyksenä pääministeri Viktor Orbánin viestinnässä syyskuussa 2015.

Pro gradu–tutkielma tarkastelee, millä tavoin Unkarin pääministeri Viktor Orbán rajaturvallistaa siirtolaiskriisiä syyskuun 2015 aikaisessa viestinnässään. Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautui suurin määrä pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Tapahtumat Unkarissa syyskuussa 2015 osoittavat, että Unkarin hallitus toimeenpani poikkeuksellisia rajaturvallisuustoimia vastauksenaan kriisiin. Rajaturvallistamisen tutkiminen on tärkeää, sillä Euroopan kohdatessa kriisejä huomio kiinnittyy poliittisessa keskustelussa edelleen ihmisten liikkumiseen rajojen yli, fyysisiin rajoihin ja niiden turvaamiseen. Tutkielmassa Orbánin viestintää lähestytään konstruktiivisesta näkökulmasta. Turvallistamisteoria muodostaa tutkielman keskeisen teoreettisen viitekehyksen. Empiirinen aineisto muodostuu Unkarin pääministerin kanslian virallisista julkaisuista syyskuussa 2015. Aineistoa analysoidaan kehysanalyysia hyödyntäen. Tutkielman tulokset osoittavat, että Orbán kehystää siirtolaiskriisiä rajaturvallisuuskysymyksenä liittämällä kriisin Unkarin ja Euroopan rajoihin sekä esittämällä rajojen turvaamisen prioriteettina hallitsemattoman laittoman maahantulon ja Euroopan islamisaation uhkien torjunnassa. Orbánin rajaturvallistamispuhetta luonnehtivat nationalistinen täyspopulistinen retoriikka ja siirtolaisten toiseuden ja uhkaavuuden korostaminen. Hallinnan menetyksen narratiivi sekä Schengen-järjestelmään vetoaminen toimivat voimakkaina oikeutusperusteina poikkeustoimille. Orbánin rajaturvallistamispuhe ilmentää konservatiivista valtio- ja turvallisuuskeskeistä näkemystä rajoista. Rajat näyttäytyvät keskeisinä kansallisvaltiojärjestelmän ja identiteettirajojen ylläpitäjinä ja fyysisinä hallinnan paikkoina. Rajaturvallisuus määrittyy ensisijaisesti kyvyksi torjua ulkoisia uhkia ja hallita liikkuvuutta. Tutkielma lisää tietoa rajaturvallistamisesta, mikä on tärkeää, sillä rajaturvallistaminen näyttää yleistyneen Euroopassa ja sen vaarana on, että turvallistaminen voi marginalisoida kohteena olevan ilmiön vaihtoehtoisia jäsennystapoja. Rajaturvallistamisen tutkiminen luo edellytyksiä sen tunnistamiseen ja kyseenalaistamiseen poliittista viestintää tarkastellessa. Tutkielma nostaa esille mahdollisina jatkotutkimusaiheina mm. EU:n jäsenvaltioiden päämiesten viestinnän tutkimisen siirtolaiskriisin aikana sekä Orbánin viestinnän tarkastelun pidemmällä aikavälillä

The effect of soil amendments on the greenhouse gas production in agricultural peat soils

Abstract Soil amendments can improve soil productivity, but they can affect the production and emissions of greenhouse gases (GHG). We studied the effect of gypsum, foundry sand, calcium carbonate and biochar on GHG production rates and microbial community structure in laboratory bottle incubation experiments for peat soils. Four agricultural peatland and two forested peatland soils were selected for the study. Biochar was found to increase nitrous oxide (N2O) production in the majority of the soil samples by an average of 212% in agricultural soils where the increase was statistically significant. Calcium carbonate (CaCO3) had a similar effect, increasing N2O production by an average of 319%, but this change was not detected in as many soils. Calcium carbonate and foundry sand amendments also increased carbon dioxide (CO2) production by an average of 40% and 44%, respectively, in the tested agricultural soils, while biochar and gypsum amendments reduced it by 34% and 28, respectively. Methane (CH4) production in all soils was mainly negative, indicating CH4 uptake, and in agricultural soils, it was mainly unaffected by amendments, except CaCO3, which reduced uptake. In the afforested and forest site soils, however, gypsum and CaCO3 amendments significantly reduced CH4 uptake by the soil but did not turn the soils into net sources of CH4. Nitrous oxide production increased with decreasing pH in agricultural soils. The microbial community structure was significantly different between agricultural and forest sites due to a higher abundance of Crenarchaeota phylum in the forest soil, which included mainly the ammonia-oxidizing Thaumarchaeota. This, among other differences in the microbial community structure, could explain why the soils reacted differently to the soil amendments. The ordination analysis showed that N2O production was related to low pH, low sulfate concentration, low soil moisture and low water holding capacity. Conclusively, our results show that the physical and chemical properties of the soil, as well as the structure of the soil microbial community, can determine the way CO2, CH4 and N2O production in agricultural peatland soil changes in response to different soil amendment uses.Abstract Soil amendments can improve soil productivity, but they can affect the production and emissions of greenhouse gases (GHG). We studied the effect of gypsum, foundry sand, calcium carbonate and biochar on GHG production rates and microbial community structure in laboratory bottle incubation experiments for peat soils. Four agricultural peatland and two forested peatland soils were selected for the study. Biochar was found to increase nitrous oxide (N2O) production in the majority of the soil samples by an average of 212% in agricultural soils where the increase was statistically significant. Calcium carbonate (CaCO3) had a similar effect, increasing N2O production by an average of 319%, but this change was not detected in as many soils. Calcium carbonate and foundry sand amendments also increased carbon dioxide (CO2) production by an average of 40% and 44%, respectively, in the tested agricultural soils, while biochar and gypsum amendments reduced it by 34% and 28, respectively. Methane (CH4) production in all soils was mainly negative, indicating CH4 uptake, and in agricultural soils, it was mainly unaffected by amendments, except CaCO3, which reduced uptake. In the afforested and forest site soils, however, gypsum and CaCO3 amendments significantly reduced CH4 uptake by the soil but did not turn the soils into net sources of CH4. Nitrous oxide production increased with decreasing pH in agricultural soils. The microbial community structure was significantly different between agricultural and forest sites due to a higher abundance of Crenarchaeota phylum in the forest soil, which included mainly the ammonia-oxidizing Thaumarchaeota. This, among other differences in the microbial community structure, could explain why the soils reacted differently to the soil amendments. The ordination analysis showed that N2O production was related to low pH, low sulfate concentration, low soil moisture and low water holding capacity. Conclusively, our results show that the physical and chemical properties of the soil, as well as the structure of the soil microbial community, can determine the way CO2, CH4 and N2O production in agricultural peatland soil changes in response to different soil amendment uses

Microbes as engines of ecosystem function : When does community structure enhance predictions of ecosystem processes?

FUNDING This work was supported by NSF grant DEB-1221215 to DN, as well as grants supporting the generation of our datasets as acknowledged in their original publications and in Supplementary Table S1. ACKNOWLEDGMENT We thank the USGS Powell Center ‘Next Generation Microbes’ working group, anonymous reviews, Brett Melbourne, and Alan Townsend for valuable feedback on this project.Peer reviewedPublisher PD

ANALISIS PENGARUH LIKUIDITAS, LEVERAGE, DAN PROFITABILITAS TERHADAP LABA

Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui seberapa besar pengaruh likuiditas, leverage dan profitabilitas terhadap laba yang dimiliki oleh PT.Gajah Tunggal Tbk. selama periode 1997-2008.Pengujian hipotesis ini menggunakan analisis regresi linier berganda, Uji F, dan Uji t.Hasil dari penelitian ini adalah bahwa likuiditas, leverage dan profitabilitas secara bersama-sama memiliki pengaruh terhadap laba sedangkan bila dilihat dari uji t yang memiliki pengaruh dominant terhadap laba yang diperoleh PT.Gajah Tunggal Tbk. selama periode 1997-2008 adalah profitabilitas dengan menggunakan rasio NPM (Net Profit Margin)