The innovativeness of the Finnish high technology firms – The role of internal factors, cooperation, and the mobility of labour

Innovation is the driving force of the economy and it is the most important factor to the competitiveness of firms. Firms' capability to innovate, introduce new products to the market and develop new production methods has a significant effect on their success in the domestic and international markets. The role of innovativeness is emphasised particularly in the industries with a high growth rate and rapidly developing technology. This paper investigates the innovativeness of Finnish high technology firms, more precisely their local business units, between 1996 and 2002. Innovativeness of local business units is measured in terms of their ability to introduce both product and process innovations. The role of internal and external factors on the innovativeness of local units is analysed by the means of the probit analysis. An important and novel feature of my paper is that our data provides a unique chance to evaluate the role of two important channels of technological diffusion, R & D cooperation between the firms and institutions and the inter-firm mobility of labour for the innovativeness of high technology establishments. Econometric results reveal that internal factors of local units affect their ability to introduce product and process innovations differently. I find evidence that R & D cooperation, both between firms and between firms and research institutions, can act as a significant catalyst for innovation activity. Moreover, our empirical findings give some evidence that worker inflows, and thereby technology diffusion from other firms, has an effect on the innovativeness of the high technology establishments.

Regional Externalities in the Dynamic System of Three Regions

This study presents theoretical models of the role of externalities across two and three dimensional regional economy. Two decades ago Krugman (1981) developed a model of uneven regional development. He showed that initial discrepancy in capital-labour ratios of the two adjacent, competing regions will cumulate over time, and will inevitably lead to the division into the capital-rich and capital-poor regions. Kubo (1995) presented an extension to Krugman?s model by incorporating not only scale economies within the regions but also regional externalities across regions. His model provided an explanation for different regional development patterns: uneven, joint and the mix of these two. In this study Kubo?s analysis is extended to study the dynamic properties of the development of the three regions instead of two regions. We characterise dynamics and the stability of steady states in the three-region model. In particular, we show under what conditions steady state is unique, and if there can be multiple steady states. We show that condition for even regional development in Kubo?s model, i.e. regional externalities are stronger than scale economies in each regions, is necessary, but not a sufficient condition for even regional development in a case of three region. Our study sheds light on e.g. the regional development in Northern Finland. A few years ago the idea of the regional network of Northern Finland was launched. That idea was meant to spread the economic growth of the city of Oulu - technologically advanced core region - to smaller peripheral areas. Models of this study offer potentially interesting frameworks to analyse different regional development patterns. Furthermore, our model can be used to analyse, how the domination of core region affects the growth of peripheral regions and what kind of regional policy should be implemented to promote economic growth in the periphery. Keywords: Scale economies, regional externalities, regional development JEL classification: C61, R12

Impairments, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after breast cancer operation

OBJECTIVE: To describe the impairments of upper body and limbs, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after operation for breast cancer and to examine the impact of impairments on activity limitations. DESIGN: A prospective survey 6 and 12 months after operation. PATIENTS: Ninety-six breast cancer patients. METHODS: A questionnaire for assessing the impairments, activity limitations and participation restrictions was developed. RESULTS: The most common impairments 6 months after operation were breast and axilla scar tightness, axilla oedema and neck-shoulder pain. At 12-month follow-up the breast scar tightness (p=0.008) and axilla oedema (p=0.023) decreased, and limb ache (p=0.005) increased significantly. The most limiting impairments were axilla oedema and limb numbness 6 months after operation, and at 12-month follow-up axilla oedema. Lifting, carrying and reaching out caused worsening of impairments to more than half of the respondents at 6-month follow-up. Regression analysis showed that many impairments together were determinants of activity limitations and sleep impairment. Participation restrictions were constant. Respondents had not given up participation in activities in the home, but some had abandoned leisure activities and felt that their work ability had decreased. CONCLUSION: Impairments and their impact on activities were frequent and constant. There is an urgent need for developing rehabilitation protocols for breast cancer patients

The innovativeness of the Finnish high technology firms – The role of internal factors, cooperation, and the mobility of labour

Innovation is the driving force of the economy and it is the most important factor to the competitiveness of firms. Firms' capability to innovate, introduce new products to the market and develop new production methods has a significant effect on their success in the domestic and international markets. The role of innovativeness is emphasised particularly in the industries with a high growth rate and rapidly developing technology. This paper investigates the innovativeness of Finnish high technology firms, more precisely their local business units, between 1996 and 2002. Innovativeness of local business units is measured in terms of their ability to introduce both product and process innovations. The role of internal and external factors on the innovativeness of local units is analysed by the means of the probit analysis. An important and novel feature of my paper is that our data provides a unique chance to evaluate the role of two important channels of technological diffusion, R & D cooperation between the firms and institutions and the inter-firm mobility of labour for the innovativeness of high technology establishments. Econometric results reveal that internal factors of local units affect their ability to introduce product and process innovations differently. I find evidence that R & D cooperation, both between firms and between firms and research institutions, can act as a significant catalyst for innovation activity. Moreover, our empirical findings give some evidence that worker inflows, and thereby technology diffusion from other firms, has an effect on the innovativeness of the high technology establishments

Erityisen ihana muotinäytös– erityisyys esille tapahtuman avulla

Opinnäytetyön tavoitteena oli vuorovaikutuksen lisääminen erityislapsiperheiden ja tavallisten lapsiperheiden välillä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan järjestetyn muotinäytöstapahtuman avulla. Muotinäytökseen valittiin esiintyjiksi lapsia, joista osalla oli jokin erityisen tuen tarve tai poikkeavuus. Työn tarkoituksena oli tuoda esille ja lisätä tietoa erilaisuudesta ja erityisyydestä. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, miten erilaisuuden ja erityisyyden esille tuominen onnistui tapahtuman avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote). Opinnäytetyön aihe linkittyi Erityislasten omaishoidon kehittäminen Kainuussa, ErinOmainen - hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on erityislasten omaishoidon toimintamallin kehittäminen Kainuussa. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tiedottaa sekä välittää tietoutta erityislapsiperheen arjesta. ErinOmainen - hanke on osa Etelä-Savon asiakaslähtöisen palveluohjausverkoston ja osaamiskeskuksen omais- ja perhehoidon (OSSI) I&O -kärkihanketta. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin palautekyselyllä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Palaute kerättiin tapahtuman aikana 11.11.2017 kello:12.00–13.00. Kyselyn kohderyhmänä olivat muotinäytökseen osallistuvat lapsiperheet sekä tapahtumaan osallistuva yleisö. Kysely suoritettiin paperisena versiona, johon vastaajat vastasivat omatoimisesti. Kyselyyn osallistui yhteensä 13 henkilöä, joista seitsemän oli muotinäytökseen osallistunutta lapsiperhettä ja kuusi tapahtumaan osallistunutta henkilöä. Saadun palautteen perusteella erilaisuuden ja erityisyyden esille tuominen onnistuu hyvin tapahtuman avulla. Muotinäytökseen osallistuneiden perheiden vastauksista oli nähtävissä ilo siitä, että oma lapsi oli päässyt muotinäytökseen mukaan. Tapahtuman tunnelmaa kuvailtiin mukavana ja tulevaisuudessa toivottiin lisää samanlaisia tapahtumia. Tapahtuman kävijät pitivät muotinäytöksestä ja he toivoivat myös, että vastaavanlaisia tapahtumia järjestettäisiin jatkossakin. Tapahtuman markkinointi koettiin onnistuneen hyvin. Ilahduttavaa oli erään kyselyyn vastaajan kommentti, miten tapahtuma oli lisännyt tietoutta siitä, että erityislapsia on monenlaisia, ei pelkästään kehitysvammaisiaThe aim of the thesis was to increase interaction between families who have special needs children and families who have normal children through a fashion show. Models for the fashion show came from families with special needs and normal children. The purpose of this thesis was to introduce the topics of diversity and specialness and provide the public with more information about these topics. The research task was to measure how well these topics were promoted through the event. The commissioner of this thesis was Kainuu Social Welfare and Health Care Authority. The topic of the thesis is linked to the ErinOmainen (Developing the Informal Care of Special Needs Children in Kainuu) project. The purpose of the project is to develop a model for organizing informal care for special needs children in Kainuu. In addition, the project aims to increase the public’s awareness of the everyday lives of families with special needs children. The ErinOmainen project is part of the OSSI (Client-Oriented Service Network and Center of Expertise for Informal and Family Care in South Savo) project which is one of the government key projects in Finland. The data was collected with a survey using qualitative and quantitative methods during the event which was organized on 11.11.2017 at 12–13pm. The target audience of the survey was families of children who participated in the fashion show and other members of the audience. Printouts of the survey were given to the respondents who answered voluntarily. Feedback was collected from a total of 13 people seven of who were family members and six members of the audience. According to the results, the event was successful in introducing specialness and diversity among children. The responses given by family members conveyed the joy that their children could participate in the fashion show. Generally, the atmosphere was described as comfortable, and respondents hoped for more events like this in the future. The fashion show was also well received. Marketing of the event was considered successful. It was also pleasing to receive a comment about how the event had added to the knowledge of diversity among children and how there were many aspects to specialness

Oulun seudun ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijoiden säästämisen tutkimus

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön opiskelijoiden säästämistä ja sijoittamista. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolten ja eri koulutusohjelmien välisiä eroja. Teoreettinen viitekehys käsittää kotitalouksien sijoitusmuotojen esittelyn, sijoitusprosessin, sijoittamiseen liittyvät riskit sekä aikaisemmat säästämisen ja sijoittamisen tutkimukset. Aineisto kerättiin internetkyselyn avulla. Kvantitatiivisella kyselylomakkeella selvitettiin, mihin omaisuuslajeihin opiskelijat säästävät ja sijoittavat tällä hetkellä ja mihin he ovat kiinnostuneita sijoittamaan rahaa tulevaisuudessa. Lisäksi lomakkeessa kartoitettiin opiskelijoiden riskinsietokykyä, tuottohakuisuutta ja sijoitusinformaation hankintaa. Tutkimuksessa huomattiin vertailemalla tietoperustaan, että opiskelijat ovat samankaltaisia säästäjiä ja sijoittajia kuin suomalaiset keskimäärin. Rahat sijoitetaan pääosin talletustileille, rahastoihin ja osakkeisiin. Osakkeisiin sijoittavat opiskelijoista riskiä sietävät, aktiivisesti talouden tapahtumia seuraavat ja erityisesti miehet. Neljä kymmenestä ei säästänyt tai sijoittanut. Opiskelijat ovat eniten kiinnostuneita sijoittamaan varojaan tulevaisuudessa talletus- ja asuntosäästöpalkkiotileille sekä osakkeisiin. Rahastojen suosio opiskelijoiden keskuudessa on matala sen piensäästäjille tarjottaviin hyötyihin nähden. Tutkimuksesta ilmeni, että naiset ovat suunnitelmallisempia ja tavoitteellisempia sijoittajia kuin miehet, mutta myös turvallisuudenhakuisempia. Liiketalouden opiskelijat ovat pääsääntöisesti muiden koulutusohjelmien opiskelijoita enemmän kiinnostuneita säästämisestä ja sijoittamisesta. Saadut tulokset osoittavat, että nuoret pitävät sijoittamista tärkeänä, mutta kokevat sijoittamisen työlääksi tiedon puutteen vuoksi. Herääkin kysymys: Pitäisikö säästämistä ja sijoittamista opettaa enemmän koulussa? Säästämisen opettaminen voisi olla ennalta ehkäisemässä nuorten velkaantumista ja kasvavia maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi opetuksella madallettaisiin nuorten kynnystä sijoittaa varoja rahastoihin ja kotimaisiin osakkeisiin. Tästä olisi hyötyä myös Suomen kansantalouden kasvulle.The objective of this thesis was to find out how School of Business and Information Management students are saving and investing in Oulu University of Applied Sciences. Furthermore, there were examined differences between gender and degree programmes. The theoretical context introduces investment objects, investment process, risks and earlier studies of subject. The data was gathered by an Internet survey. Survey was implemented by quantitative method. The main research problems were where students save and invest at present and how interested they are saving and investing in the long term. There were mapped students’ risk bearing capacity, profit seeking and investment data gathering. It was observed by comparing the knowledge base that the students are similar savers and investors as Finnish people on average. The money is invested mainly in deposit accounts, mutual funds and shares. Students who invest in shares tend to be tolerant of risk taking, follow economic news, and in particular, are men. Four out of ten did not save or invested money at present. Students are most interested to invest their assets in the future deposit accounts and savings account for first home purchasers, and shares. Funds popularity among students is low compared the offered benefits to small investors. The study showed that women are goal-oriented and plan their investments more than men, but also women are more cautious. Business economics students are mainly more interested in saving and investing than students of the other degree programmes. The results show that young people see the importance of investing, but they experience investing difficult due to lack of information. This raises the question: Should school teach saving and investing more than at the moment? Teaching saving and investing could prevent young people’s incurring of a debt and poor debt history. In addition, teaching lowers obstacles of young people to invest in mutual funds and domestic stocks. This would also benefit the growth of the Finnish economy

Hitsaustoiminnan kehittäminen yrityksessä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Savo-Karjalan Vesihuolto Oy:n hitsaustoimintaa. Tavoite oli kartoittaa mitä eri hitsaustoimintaan liittyviä lakeja ja standardeja yrityksen on huomioitava hitsaustoiminnassaan. Hitsaustoiminnan kehittäminen aloitettiin tarkastelemalla standardeja ja lainsäädäntöjä, joita yrityksen tulee noudattaa hitsaustoiminnassaan. Standardien ja lakien kartoituksen jälkeen hitsaustoiminnan kehittäminen rajattiin standardiin ISO 3834 ja sen mukaisten hitsauksen laatuvaatimusten käyttöönottoon yrityksessä. Lähdemateriaalina työssä toimi standardi ISO 3834, joka käsittelee hitsauksen laatuvaatimuksia. Toinen tärkeä lähde työssä oli Carl-Gustaf Lindewaldin teos Hitsauksen laadun ja tehokkuuden parantaminen hyödyntäen standardia SFS-EN ISO 3834. Työssä sovellettiin standardin ISO 3834-2 mukaisia hitsauksen kattavia laatuvaatimuksia. Työ oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yrityksen lähtötilanne standardiin ISO 3834-2 verraten. Toisessa vaiheessa yrityksen hitsaustoimintaa muokattiin vastaamaan standardia ja laadittiin tarvittavat menettelyohjeet ja muut yrityksen toimintaa ohjaavat dokumentit. Kolmannessa vaiheessa standardi otettiin käyttöön yrityksessä. Opinnäytetyön lopputulos oli yrityksen toiminnan mukautuminen standardiin ISO 3834-2. Lisäksi konkreettisia tuloksia työssä olivat laaditut menettelyohjeet ja muut yrityksen toimintaa ohjaavat dokumentit.The aim of this final year project was to improve the welding process of Savo-Karjalan Vesihuolto Oy. First, the standards and laws covering the type of welding that was done in the company were studied. After a brief research, the project was defined to cover the quality requirements for fusion welding of metallic materials specified in the standard EN ISO 3834. The standard ISO 3834 was used as a resource for this thesis as well as the book Hitsauksen laadun ja tehokkuuden parantaminen hyödyntäen standardia SFS-EN ISO 3834 of Carl-Gustaf Lindewald. The work was done in three phases. In the first phase, the company’s welding process was studied and compared to the standard ISO 3834-2, which consists of comprehensive quality requirements for fusion welding of metallic materials and is the most demanding quality requirement level in ISO 3834. In the second phase the welding process was adjusted to meet the requirements given in ISO 3834-2. Also all the necessary documents to guide the company’s welding process were made. In the last phase ISO 3834-2 was put into practice within the company. As a result of the thesis the welding process of the company was enhanced with the help of ISO 3834-2. Concrete results were instructional documents that help the company to meet the requirements of ISO 3834-2

Pohjaveden suojaus Vt. 6:lla Ahvenlampi-Jänhiälä

Opinnäytetyön aiheena on pohjavedensuojaus Valtatie 6:lla Ahvenlampi–Jänhiälä. Toteutin työn yhdessä Destia Oy:n kanssa. Työhön kuuluu pohjavedensuojauksen toteuttamisen kuvaaminen kaikkine vaiheineen sekä työkonetehojen seuranta suojauksen aikana. Työn tavoitteena on antaa kuva pohjavedensuojauksen toteuttamisen kaikista vaiheista ja sitä kautta opastaa tulevien pohjevesisuojausten tekijöitä. Teho seurantaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään apuna Destia Oy:n tarjous- ja jälkilaskennassa. Tehoseuranta on tarpeen, sillä projektilla käytetään työkoneissa niin kutsuttua työkoneautomaatiota. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei projektilla ole korkokeppejä maastossa, vaan kaikki korkotieto tulee reaaliajassa työkoneisiin sijoitettuihin päätelaitteisiin, josta koneen kuljettaja saa tarvitsemansa tiedot työn toteuttamiseen. Onkin selvää, että Destia Oy tarvitsee mahdollisimman paljon tietoa automaation mukanaan tuomista hyödyistä/haitoista. Seurannan aikana saatavaa tietoa käytetään myös automaatiotekniikan ja niin sanotun vanhan tekniikan vertailuun (korkomerkit työmaalla). Destia Oy toteutti vuonna 2003 Lappeenrannassa Muukonsuoran pohjavedensuojauksen, jonka seurauksena silloin saavutettujen työkoneiden tehojen vertaaminen automaatiotekniikkaan on mahdollista. Seuranta tapahtui päivittäin ja tietojen keräämiseen käytin niin omaa kuin työkonekuljettajien tarkkavaisuutta ja arviointia. Seurantatiedot kasasin Microsoft Excel -taulukkoon, josta tein mahdollisimman helppokäyttöisen. Tehoseuranta kohdistui lähinnä bentoniittimaton päälle tehtävien suoja- ja salaojakerroksen sekä suojaverhouksen tekemiseen. Keräämiäni tehotietoja en voi luovuttaa kokonaisuudessaan julkiseen käyttöön.The subject of this thesis is a groundwater protection project of the highway 6 between Ahvenlampi and Jänhiälä. The thesis is composed in co-operation with the Destia Ltd. It describes the phases of implementing a highway groundwater protection and tracking the utilization level of construction machines. In addition to describing all phases of implementing a groundwater protection, a goal of the thesis is to instruct the future groundwater protection projects. Tracking of the utilization will benefit offer and actual cost calculation of the Destia Ltd. It is important to track the utilization because construction machines of the project use so called construction machine automation. In practice, the project does not utilize old style level markers in the work site. The level data is transferred to the construction machines real-time and the machine operator receives the data required for the task. For this reason, the Destia Ltd needs a lot of feedback for the benefits and drawbacks of the system. The utilization data is also used for reviewing the differences of the automation technology and the old approach with level markers in the work site. During 2003, the Destia Ltd implemented a groundwater protection with the old approach at Muukko, Lappeenranta. The data from the project in 2003 is useful for comparing utilization levels of the old and the new approach. Utilization was tracked on daily basis by using perceptions of my own and the machine operators. The tracking data was gathered in an easy-to-use Microsoft Excel sheet. The tracking was mainly concentrated on machines that constructed protection and subsurface drain layers on top of a bentonite carpet. The collected utilization data as a whole can not be published

Ihmisen kokemus koiran mielestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja

Regional Externalities in the Dynamic System of Three Regions

This study presents theoretical models of the role of externalities across two and three dimensional regional economy. Two decades ago Krugman (1981) developed a model of uneven regional development. He showed that initial discrepancy in capital-labour ratios of the two adjacent, competing regions will cumulate over time, and will inevitably lead to the division into the capital-rich and capital-poor regions. Kubo (1995) presented an extension to Krugman's model by incorporating not only scale economies within the regions but also regional externalities across regions. His model provided an explanation for different regional development patterns: uneven, joint and the mix of these two. In this study Kubo's analysis is extended to study the dynamic properties of the development of the three regions instead of two regions. We characterise dynamics and the stability of steady states in the three-region model. In particular, we show under what conditions steady state is unique, and if there can be multiple steady states. We show that condition for even regional development in Kubo's model, i.e. regional externalities are stronger than scale economies in each regions, is necessary, but not a sufficient condition for even regional development in a case of three region. Our study sheds light on e.g. the regional development in Northern Finland. A few years ago the idea of the regional network of Northern Finland was launched. That idea was meant to spread the economic growth of the city of Oulu - technologically advanced core region - to smaller peripheral areas. Models of this study offer potentially interesting frameworks to analyse different regional development patterns. Furthermore, our model can be used to analyse, how the domination of core region affects the growth of peripheral regions and what kind of regional policy should be implemented to promote economic growth in the periphery. Keywords: Scale economies, regional externalities, regional development JEL classification: C61, R1