Fysioterapian keinoja opettajien toiminnallisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksen tueksi : toiminnallinen opinnäytetyö

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata fysioterapian keinoja opettajien toiminnallisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksen tueksi. Tavoitteena oli tuoda esiin fysioterapian merkitys opettajien ääniterveyden tukemisessa osana moniammatillista yhteistyötä. Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena laadittiin sähköinen äänenhuolto-opas Tampereen kaupungin perusopetuksen käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja soveltavana tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijahaastattelua. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin äänentuoton anatomiaa ja fysiologiaa, opettajan ääntä kuormittavia riskitekijöitä sekä toiminnallisten äänihäiriöiden erityispiirteitä. Asiantuntijahaastattelu täydensi kirjallisuuskatsausta käytännönläheisillä näkemyksillä fysioterapian roolista ääniterveyden tukemisessa. Tulosten perusteella fysioterapia tarjoaa useita keinoja toiminnallisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksen tueksi. Tärkeinä osa-alueina korostuivat hengityselimistön, tuki- ja liikuntaelimistön sekä äänielimistön tasapainoisen toiminnan tukeminen psykoedukaation, ohjauksen, terapeuttisen harjoittelun ja asiantuntevan manuaalisen terapian keinoin sekä asiakkaan motivoiva osallistaminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittämiseen. Fysioterapeutin kokonaisvaltainen lähestymistapa, vahva anatomian ja fysiologian ymmärrys ja kyky arvioida toimintakykyä tukevat ääniterveyden edistämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti opettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa. Äänihäiriöiden varhainen tunnistaminen, moniammatillinen yhteistyö sekä fysioterapeuttien osaamisen hyödyntäminen voivat edistää opettajien ääniterveyttä. Kehittämisehdotuksena esitetään fysioterapian roolin vahvistamista äänihäiriöiden ennaltaehkäisyssä sekä lisätutkimuksia fysioterapeuttisista menetelmistä eri ammattiryhmien ääniterveyden tukena.The aim of this thesis was to explore and describe physiotherapeutic methods suitable for the prevention and rehabilitation of functional voice disorders in teachers. The objective was to highlight the role of physiotherapy in supporting vocal health as part of multidisciplinary collaboration. As the functional output of the thesis, a digital voice care guide was created for the use of basic education services in the City of Tampere. The thesis was carried out as a functional and applied study. The data collection methods included a descriptive literature review and an expert interview. The theoretical framework covered the anatomy and physiology of voice production, risk factors that strain teachers´voices, and the characteristics of functional voice disorders. The expert interview complemented the literature by providing practical insights into the role of physiotherapy in promoting vocal health. According to the results, physiotherapy offers several means to prevent and support the rehabilitation of functional voice disorders. Key areas included supporting the balanced function of the respiratory, musculoskeletal, and phonatory systems through education, guidance, therapeutic exercises, and skilled manual therapy, as well as actively engaging clients in developing body awareness and control. The physiotherapist’s holistic approach, a strong understanding of anatomy and physiology and ability to assess functional capacity support the promotion of vocal health. The results can be particularly utilized in supporting teachers´occupational well-being and work ability. Early identification of voice disorders, multidisciplinary collaboration, and the utilization of physiotherapists´expertise may enhance the vocal health of teachers. As developmental proposal, the thesis suggests strengthening the role of physiotherapy in the prevention of voice disorders and conducting further research on physiotherapeutic methods for promoting vocal health across different professional groups

Aliurakan tarjouslaskenta ja seuranta

Työssä käydään läpi tarjouslaskennan ja sopimustekniikan perusteita yleisesti, sekä taloudellisen ennusteen tekemistä aliurakoitsijan kannalta. Lisäksi käydään seurantaa, että jälkilaskentaa läpi Kaakelitiimi Oy:ssä, jotta saadaan pohjaa kahden kohteen seurannasta ja voidaan arvioida urakoiden kannattavuutta. Kohteiksi valittu kaksi eri vaativuuden kohdetta eri pääurakoitsijoilta, mutta muuten mahdollisimman vastaavat kohteet sijainnin ja hankintojen kannalta, jotta nämä olisivat keskenään verrattavissa. Ensimmäisessä kohteessa haasteena pääurakoitsijasta johtuva töiden pirstaloituminen, sekä tästä johtuva kiire, joiden takia taloudellisiin tavoitteisiin ei päästy. Toisessa kohteessa haasteena kohteen epätyypillisyys, sekä vaativat laatoitustyöt, mutta kohteessa on tunnettu pääurakoitsija. Kohde onnistui mallikkaasti ja muodostui tämän kautta taloudellisesti erittäin kannattavaksi.The beginning of this thesis includes a bit of general theory of bidding and contracts in building subcontracting and financial forecasting based on a bid. Later parts include monitoring of subcontracting work and income statement of said contract for company Kaakelitiimi Oy. For this thesis I’ve chosen two contracts to monitor from different contractors and of different degrees of difficulty, but physically close to each other and of similar procurement of materials so they would be comparable. Hardships on the first contract are fragmentation of work and following hurry caused by the main contractor of that location. The second contract was with a well-known main contractor, and it was a financial success. Main hardships of this location were the untypicality of the buildings and higher than usual quality requirements

Developing Information Activities for Decision Making in Digitally Transforming Asset Lifecycle

Elinkaariajatteluun kiinnitetään organisaatioissa yhä enemmän huomiota, koska tietoisuus mahdollisuuksista vähentää taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia elinkaarikustannuksia ja lisätä elinkaaren sidosryhmien välistä yhteistyötä on lisääntynyt. Yhteistyö elinkaaren vaiheiden ja eri organisaatioiden välillä on vaikeaa, koska vaiheet ovat myös tiedon osalta riippuvaisia toisistaan, ja kuitenkin niiden tietotarpeet eroavat toisistaan. Rakennusteollisuus on tietoinen tiedonsaantiin liittyvistä haasteistaan, ja digitaalista muutosta pidetään mahdollisuutena ratkaista haasteet, jotka liittyvät summittaisiin päätöksiin, tietovirtoihin, organisaation oppimiseen ja tuottavuuteen. Ennen kuin digitaalisella murroksella voidaan tukea tietovirtoja, on kuitenkin luotava tiedolla johtamiselle kattava perusta. Tämä ilmiö toimi inspiraationa tutkimuskysymykselle: "Miten tiedonhallinnan toimintatavat voisivat tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa digitaalista murrosta läpikäyvässä omaisuuden elinkaaressa?". Tutkimus toteutettiin monimenetelmä tutkimuksena, jossa alussa kerätty määrällinen aineisto ohjaa seuraavaa laadullisen aineiston keruuta. Määrällinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin 22 infrarakentamisen organisaatiolle Suomessa. Vastaajiin kuului julkisen omaisuuden omistajia ja yksityisiä urakoitsijoita infrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Määrällinen aineisto ohjasi tutkimuksen painopistettä koko omaisuuden elinkaaresta omaisuuden omistajaan ja sen tiedotustoimintaan. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla 31 henkilöä omaisuuden omistavassa organisaatiossa ja sen sidosryhmissä. Tämä artikkeliväitöskirja koostuu neljästä julkaisusta. Kaksi ensimmäistä julkaisua perustuvat määrällisiin aineistoihin, joiden löydöksenä todetaan, että omaisuuden omistaja toimii tiedon portinvartijana ja että kaikki elinkaaren vaiheet on otettava huomioon tietoon perustuvan päätöksenteon mahdollistamiseksi. Kolmas ja neljäs julkaisu perustuvat laadullisiin tietoihin. Kolmannessa julkaisussa havaittiin haasteita omaisuuden omistajan tiedonhallinnan toimintatavoissa, ja neljännessä julkaisussa käsiteltiin digitaalista murrosta haittaavia haasteita. Empiiristen tulosten ja teoreettisen taustan perusteella tässä väitöskirjassa ehdotetaan, että tietoon perustuvan päätöksenteon merkittävimmät esteet omaisuuden elinkaaren aikana ovat yhteistyön puute omaisuuden elinkaaren eri vaiheiden välillä ja haasteet, joita omaisuuden omistajilla on omaisuuden elinkaaren aikaisiin tiedonhallinnan toimintatapoihin liittyen. Näin ollen omaisuuden omistajan tiedonhallinnan toimintatapojen kehittämisellä on lupaava vaikutus tiedon hyödyntämiseen koko elinkaaren ajan. Väitöskirjassa ehdotetaan myös tapoja kehittää tiedonhallinnan toimintatapoja vastaamaan paremmin elinkaaren tarpeisiin ja että elinkaaren vaiheiden keskinäinen riippuvuus on tärkeää ottaa huomioon tiedon näkökulmasta. Väitöskirjan viimeisenä ehdotuksena on, että omaisuuden omistajan tiedonhallinnan toimintatapojen ja sen muodostaman prosessin kehittäminen tukee digitaalista murrosta tarjoamalla luotettavaa tietoa päätöksentekijöille. Tämä väitöskirja osallistuu teoreettiseen keskusteluun monella tasolla, sillä se edistää elinkaaren hallintaa, digitaalista murrosta ja tiedonhallinnan toimintatapoja käsittelevää kirjallisuutta. Lisäksi se tuo yhteen erilaisia tutkimusparadigmoja ja tarjoaa näkökulmia, jotka eivät ole turhan yleisiä näillä tutkimusaloilla. Käytännön yhteisölle tämä väitöskirja tarjoaa liikkeenjohdollisia ehdotuksia, jotka ohjaavat omaisuuden omistajia kehittämään tiedonhallinnan toimintatapojaan ja tukemaan onnistunutta digitaalista murrosta. Lisäksi väitöskirja haastaa käytännön yhteisön teknologiapainotteisuuden ja kannustaa kehittämään myös toimintaa ja käytäntöjä, jotka pitkällä aikavälillä voivat johtaa uusien teknologioiden onnistuneempaan käyttöönottoon rakennusteollisuudessa.Lifecycle perspective in organizations is getting more attention because of growing awareness of opportunities to reduce economical and environmental lifecycle costs and increase collaboration among stakeholders in the lifecycle. Collaboration among lifecycle stages and different organizations is difficult as the stages are interdependent, but the information needs differ from one another. AEC-industry (architecture, engineering, and construction) is aware of their challenges with information, and digital transformation is viewed as a possibility to solve their challenges with uninformed decisions, information flows, organizational learning, and productivity. However, before digital transformation can support information flows, the foundations of information activities need to be successfully in place. This phenomenon inspired a research question: “How could information activities support knowledge-based decision making in digitally transforming asset lifecycle?”. The research is conducted with mixed methods design, where the initial quantitative data guides the following qualitative data collection. The quantitative data was collected with a questionnaire distributed to 22 organizations in infrastructure construction sector in Finland. The respondents included public asset owners and private contractors in infrastructure design, construction, and maintenance. The quantitative data guided the research focus from the whole asset lifecycle to asset owner and its information activities. The qualitative data was collected interviewing 31 people in case asset owning organization, and its stakeholders. This compilation thesis consists of four publications. The first two publications are based on the quantitative data and found that the asset owner acts as a gatekeeper for information, and all the stages of lifecycle need to be considered to enable knowledge-based decision making. The third and fourth publication are based on the qualitative data. Third publication found challenges in the information activities of the asset owner, and the fourth publication addressed the challenges hindering digital transformation. Based on empirical findings and theoretical background, this thesis suggests that the prominent barriers to knowledge-based decision making in asset lifecycle are lack of collaboration between the stages of asset lifecycle and the challenges asset owners have with their information activities in asset lifecycle. Thus, developing the information activities of asset owner has a promising effect to the whole lifecycle regarding the information use. The thesis also suggests ways to develop information activities to better respond to the needs of lifecycle setting, and that it is essential to consider the dependencies of the lifecycle stages from the information point of view. The final suggestion of this thesis is that developing asset owner’s information activities, and the process they form, supports digital transformation by providing reliable data and information for decision makers. This thesis contributes theoretically on several levels, as it contributes to the literature on lifecycle management, digital transformation, and information activities. In addition, it brings together different research paradigms and provides perspectives that are not too common in these fields of research. For practical community, this thesis provides managerial propositions that guide asset owners in developing their information activities and support successful digital transformation. In addition, the thesis challenges the technological focus of the practical community and encourages developing the activities and practices too, which in the long run can lead to more successful implementation of new technologies in AEC-industry

Sähköenergian varastointiteknologiat: Tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat

Sähköenergian varastointiteknologiat ovat keskeisessä asemassa nykyaikaisissa energiajärjestelmissä, joissa uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, kasvava osuus asettaa vaatimuksia energiantuotannon ja -kulutuksen tasapainottamiselle. Sähköenergian varastointi mahdollistaa tuotannon vaihteluiden hallinnan, sähköverkon vakauden ylläpidon ja uusiutuvan energian tehokkaamman integroinnin. Teknologioiden monimuotoisuus tarjoaa ratkaisuja eri sovelluksiin, mutta niiden käyttöönotto vaatii teknisten, taloudellisten ja ympäristöllisten näkökulmien huomioimista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sähköenergian varastointiteknologioita ja niiden soveltuvuutta nykyaikaisiin energiajärjestelmiin. Työ analysoi mekaanisia, kemiallisia ja sähköisiä varastointimenetelmiä, ja näitä arvioidaan erityisesti teknisen suorituskyvyn, kuten kapasiteetin, vasteajan ja käyttöiän perusteella. Lisäksi huomioidaan taloudelliset kustannukset, kuten alkuinvestoinnit ja käyttökustannukset, sekä ympäristövaikutukset, kuten raaka-aineiden louhinnan ja kierrätyksen haasteet. Tutkielma osoittaa, että mekaaniset teknologiat, kuten pumppuvoimalat, soveltuvat suurimittaiseen ja pitkäkestoiseen energiavarastointiin, kun taas kemialliset menetelmät, kuten litiumioniakut, ovat erinomaisia pienemmän mittakaavan sovelluksissa korkean energiatiheytensä ansiosta. Sähköiset varastointimenetelmät, kuten superkondensaattorit ja SMESjärjestelmät, ovat hyödyllisiä lyhytaikaisiin ja toistuviin energiantarpeisiin nopean vasteaikansa ansiosta. Ympäristönäkökulmasta kestävä kehitys vaatii kierrätyksen tehostamista, ympäristöystävällisempiä materiaalivalintoja ja energiatehokkaampia tuotantoprosesseja. Taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan innovaatioita, jotka alentavat kustannuksia ja lisäävät järjestelmien pitkäikäisyyttä. Tutkielma tarjoaa kattavan kuvan sähköenergian varastointiteknologioiden roolista, haasteista ja mahdollisuuksista osana kestävää ja tehokasta energiajärjestelmää

Neuromyelitis optica - harvinaissairaus, joka on tärkeä erottaa MS-taudista

Vertaisarvioitu. Teema : neuroimmunologia.Neuromyelitis optica on autoimmuunisairaus, joka alkuperäisen määritelmänsä mukaan kohdistuu pääasiassa näköhermoratoihin ja selkäytimeen. Viime vuosina taudin diagnostiset kriteerit ja oirekirjo ovat kuitenkin laajentuneet ja nimeksi on muotoutunut neuromyelitis optica -kirjon sairaudet (neuromyelitis optica spectrum disorder, NMOSD). Sairaus muistuttaa aaltomaista MS-tautia, josta se on kuitenkin tärkeää erottaa. Taudit eroavat toisistaan immunologisesti, ja osa MS-taudin lääkkeistä voi jopa pahentaa NMOSD:tä. Näköhermo- ja selkäydintulehdus ovat yleensä vaikeampia kuin MS-taudissa. Taudin oirekirjon ja magneettikuvauslöydösten täsmentyminen sekä akvaporiini-4 (AQP4)- ja myeliinioligodendrosyyttiglykoproteiini (myelin oligodendrocyte glycoprotein, MOG) -vasta-aineiden löytyminen ovat selkeyttäneet diagnostiikkaa. Hoitoperiaatteetkin alkavat vähitellen selkiytyä viimeaikaisten havainnoivien ja kaksoissokkotutkimusten ansiosta.Peer reviewe

Paljon palveluja käyttävän asiakkaan tunnistaminen : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ja heidän palvelutarpeeseensa vastaaminen on ollut pitkään haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suurista käyntimääristä huolimatta asiakasryhmän hoitoon ja hoidon jatkuvuuteen ei ole pystytty vastaamaan riittävän kokonaisvaltaisesti. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli määritellä ja kuvata paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä asiakas. Tavoitteena oli parantaa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamisen malleja ja palvelupolkuja. Tutkimuskysymyksenä: kuinka määritellään paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävä asiakas. Tiedonhaku toteutettiin tietokannoista CINAHL, Medline, Medic ja Finna. Lisäksi tiedonhakua tehtiin manuaalisesti. Hakusanoina käytettiin Frequent user* OR frequent attender OR “high need high cost patient” OR HNHC AND Health care OR Social services OR "Social and Health Care services". Suomalaisessa Finna tietokannassa hakusanoina käytettiin Paljon palveluja käyttävä* OR tarvitseva* asiak* sekä High care high cost patient OR freque* use*OR freque* attend*. Tietokantahaku Medic tietokannasta tehtiin hakusanoilla Paljon palvelu*tarvitsev*OR käyttävä potilas OR asiakas OR moniongelmain* OR moniammatilli* OR hoito. Sisäänottokriteereinä valituille tutkimuksille olivat, että tutkimuksen piti käsitellä paljon palveluja käyttävää asiakasryhmää, tutkimuksen piti vastata annettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksen kohderyhmänä piti olla aikuiset asiakkaat. Tietokanrajaukset olivat: tutkimus julkaistu 2012–2022, koko teksti saatavilla, julkaisukieli suomi tai englanti ja vertaisarvioitu. Tiedonhaut tuottivat kokonaisuudessaan 29075 tulosta. Tietokantarajausten ja sisään- ja poissulkukriteerien sekä laadun arvioinnin jälkeen katsaukseen valittiin 20 tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisinä tuloksina löydettiin paljon palveluja käyttäville asiakkaille yhteisiä piirteitä, joiden perusteella asiakasryhmän tunnistaminen on helpompaa. Tutkimustulosten perusteella tunnistettiin viisi pääluokkaa, jotka yhdistävät paljon palveluja käyttäviä asiakkaita. Pääluokat olivat lisääntynyt psykosomaattinen monisairastavuus, heikentynyt taloudellinen tilanne, kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluiden monialainen käyttö, asiakkaan elämäntilanne ja asiakkaan negatiivinen kokemus omasta tilanteestaan. Asiakasryhmään kuuluvilla todettiin esiintyvän useita erilaisia terveyteen, elämäntilanteeseen ja talouteen liittyviä haasteita, mitkä lisäävät palveluiden suurta käyttöä. Palveluiden käyttöön altistavat tekijät ovat hyvin yksilöllisiä ja moninaisia. Asiakasryhmän tunnistamisen lisäksi tarvitaankin yksilöllisiä tapoja tukea paljon palveluja käyttäviä, ja ennen kaikkea aikaa käyntimäärien juurisyiden selvittämiseen ja hallintaan

Towards Digital Transformation : Knowledge Management as an Enabler in a Public Sector Asset Lifecycle

Organisations often have visions of implementing advanced digital technologies, such as digital twins, regardless of whether the organisations are mature enough for these technologies. It is a common misconception that implementing advanced technologies will automatically lead to digital transformation and solve organisational challenges, such as disruptions in information flows or the inability to learn from recurring mistakes. The reality is, however, the contrary: emerging advanced technologies and digital transformation demand first and foremost reliable, high-quality data and the ability to use them. Therefore, organisations with inadequate information processes need to pay attention to their knowledge management (KM). In this paper, we demonstrate how KM is an enabler of digital transformation. A case study of a public sector asset lifecycle was conducted. Data were collected by interviewing 26 people representing the focal case organisation and its stakeholders. The results highlight the importance of organised KM for digital transformation. We identify enablers of digital transformation from the KM perspective.Peer reviewe

Knowledge-Based Management Challenges in the Asset life Cycle

This study examines knowledge-based management challenges at different stages of the asset life cycle in project networks. The case network is the infrastructure construction sector, which includes organizations in design, construction and maintenance. This sector forms an interesting case as there are multiple problems related to knowledge-based management. By comparing the maturity levels of the different stages of the asset life cycle, we aim to identify the major challenges in knowledge-based management in asset life cycles within the infrastructure sector. A maturity survey on knowledge-based management was distributed to 22 organizations, generating 68 respondents. The respondents worked in infrastructure sector organizations at different stages of the asset life cycle, including design, construction and maintenance. The findings of the survey were compared, so as to present relevant issues at each stage, and analysed with a framework suggested for the maturity model. There is little research on knowledge-based management relating to the asset life cycle. Therefore, this study creates new knowledge in this area and enhances understanding of how issues of knowledge-based management differ in the stages of the life cycle as a manifestation of knowledge management. Organizations in the infrastructure sector gain valuable information on the issues that need to be fixed so as to gain more value from digitalization. This research is part of the ProDigial research programme whose practical contribution will be a manual on knowledge-based management for asset-managing organizations.publishedVersionPeer reviewe

Tackling misinformation with games : a systematic literature review

Misinformation and fake news are severe threats to society. The role of critical reading skills is crucial in the battle against misinformation. Despite the promising results of game-based interventions to mitigate the effects of misinformation, the corpus of research on games supporting critical reading skills needs an overview. Therefore, a systematic literature review was conducted to analyze how games have been used to tackle misinformation and reveal game design trends. A total of 15 papers eventually met the defined inclusion criteria and were analyzed. The review revealed that the use of games in critical reading education had emerged recently and focused mainly on fake news. Most games were grounded on inoculation theory and consequently designed to expose players to weakened doses of the misinformation manipulation techniques to build resistance against them. So far, the games have been studied mainly in informal settings and with adult participants. The median sample size was 196, and the median playing time was 15 min across the studies reported in the papers. Although all the reviewed papers reported positive outcomes, the game-based learning research on the critical reading domain is not yet mature enough to generalize findings.Peer reviewe