A search for Earth-crossing asteroids, supplement

The ground based electro-optical deep space surveillance program involves a network of computer controlled 40 inch 1m telescopes equipped with large format, low light level, television cameras of the intensified silicon diode array type which is to replace the Baker-Nunn photographic camera system for artificial satellite tracking. A prototype observatory was constructed where distant artificial satellites are discriminated from stars in real time on the basis of the satellites' proper motion. Hardware was modified and the technique was used to observe and search for minor planets. Asteroids are now routinely observed and searched. The complete observing cycle, including the 2"-3" measurement of position, requires about four minutes at present. The commonality of asteroids and artificial satellite observing, searching, data reduction, and orbital analysis is stressed. Improvements to the hardware and software as well as operational techniques are considered

Tekijänoikeuslaki muuttuu : mitä uutta arkistoille?

Ajankohtaist

Moskova - Tula - Oriol : Opintomatka hedelmänjalostusinstituutteihin

Matkaraportti 30.9.-6.10.201

Siperian yrttimatka 17.-24.8.2014

Matkaraportt

Pilaantuneen maaperän ekologinen riskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi (ERA) on muodollinen, tieteellisiin menetelmiin perustuva menettely, jossa arvioidaan ja määritellään jonkun stressitekijän aiheuttamien, kasveihin tai eläimiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten suuruus, todennäköisyys ja ajallinen ja alueellinen ulottuvuus.Tässä oppaassa esitellään menettelytapa, jota käyttäen voidaan tehdä pilaantuneen maa-alueen ekologinen riskinarviointi. Menettelytavan yhtenäistämisellä saavutetaan etuja päätöksenteon helpottuessa, eri arvioiden vertailun yksinkertaistuessa, oleellisten seikkojen mukana olon varmistuessa ja raportoinnin selkeytyessä. Oppaassa esitellään myös muita riskinarvioinnin menettelytapoja ja testimenetelmiä.Ekologinen riskinarviointi esitetään suoritettavaksi kuusivaiheisena prosessina:  Tiedon keruu (1) ja alustavien arviointien tekeminen (2) ovat tarpeen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tavoitteiden määrittelyn (3) yhteydessä määritellään tiedon tarpeet sen suorittamiseksi. Arvioinnin kohteiden tunnistuksessa (4) selvitetään, mitkä eliöt, yhteisöt tai ekologiset prosessit saattavat olla vaarassa haitta-aineiden takia ja mitä näistä halutaan suojella. Koottujen tietojen ja alustavien arviointien perusteella tehdään työsuunnitelma (5) puuttuvien tietojen hankkimiseksi. Riskien määrittäminen (6) tehdään yhdistämällä kootut tiedot niin, että voidaan päätellä, miten tarkasteltavat haitta-aineet vaikuttavat valittuihin kohdeorganismeihin tai prosesseihin.Menettelytapaa selkeytetään käytännön esimerkkien avulla

Superfoodien tulevaisuus : Suomen luonnontuotealan nykytilanne sekä sen tulevaisuuden näkymät megatrendien valossa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saavuttaa laaja ymmärrys Suomen luonnontuotealasta, siihen vaikuttavista ulkoisista muutosvoimista ja alan tulevaisuuteen vaikuttavista megatrendeistä. Aiheen valinnan taustalla vaikuttaa oma mielenkiintomme superfoodeja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan. Työn tavoitteena on identifioida ne megatrendit, jotka tulevat vaikuttamaan alaan eniten, ja selvittää kuinka niiden ennakointi voi auttaa alalla toimivia ja alalle vasta pyrkiviä superfood-yrityksiä. Termiä superfood-yritys käytetään yrityksestä, joka toimii superfood-tuotteiden maahantuojana ja/tai valmistajana. Tutkimuksen tietoperusta muodostui toimialaraporteista sekä kirjallisuudesta. Toimialan analysoinnissa hyödynsimme viiden voiman mallia sekä PESTE-analyysia. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka analysoinnilla aineistosta kyettiin tunnistamaan keskeisimmät teemat eli trendit. Nämä trendit sisällytettiin skenaario-menetelmää hyödyntäen kolmeen eri tulevaisuuden skenaarioon. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että superfoodeihin keskittyviä yrityksiä on Suomessa jo useita ja tarjonta tulee kasvamaan lähivuosina. Alalla menestyminen vaatii rohkeaa erottautumista muista yrityksistä. Lisäksi voidaan todeta, että superfood-ilmiö on jo laantumassa, eikä termin käyttö tuotteen yhteydessä tule takaamaan tuotteelle enää totuttua lisäarvoa. Aineiston tulosten perusteella voidaan sanoa, että tulevaisuudessa luonnontuotealan kehitystä voimakkaimmin muokkaavat globaalit megatrendit ovat digitalisaatio, terveys ja hyvinvointi sekä yksilöllisyys. Tulevaisuudessa kuluttajille tulee tarjota yhä yksilöllisempiä ratkaisuja vastaamaan heidän henkilökohtaisia tarpeitaan. Yksilöllinen terveydentilan mittaamisen suosio tulee kasvamaan teknologian kehityksen myötä, mikä luonnontuotealan yritysten tulisi huomioida tämä sekä kehittää kyseiseen trendiin sopivia palveluita ja tuotteita. Digitalisaatio tulee lisäämään verkkokaupan myyntiä ja kuluttajat tulevat myös hakemaan yhä enemmän tietoa tuotteista ja niiden vaikutuksista hyödyntäen internetiä ja eri mobiiliapplikaatioita. Huomioimalla näiden väistämättömien megatrendien vaikutukset liiketoiminnassaan, yritysten on mahdollista saavuttaa huomattavaa kilpailuetua tulevaisuudessa.The purpose of our thesis is to form a deep understanding of Finland’s natural product sector and of the driving forces and megatrends that have an impact on the development of the sector. The goal of this thesis is to identify the megatrends that have the most impact on the sector and study how the anticipation of these megatrends can help superfood companies. The term superfood company is used for a company that imports or produces superfood products. The knowledge base of this thesis consists of industry reports as well as literature. The analysis of the industry was done by using the framework of PESTE analysis and Five Forces model. The chosen research method of this thesis is half-structure theme interview. The most central themes, or trends, of the industry were found through analysis of the material gathered in the interviews. These trends were implemented via the scenario method into the three future scenarios. The derived results present that natural product sector is already quite vast and it will continue growing in the imminent future. To succeed in the field differentiation is crucial. The superfoods phenomenon has already begun to depreciate and simply using this term does not guarantee any added value to a product. The most influential megatrends that will have an impact on the development of the natural product sector in future are digitalization, health and wellbeing and individualism. In the future, companies should provide individualistic and tailored solutions for consumers which support the consumer’s personal needs better. By developing technological solutions, the interest of measuring one’s state of health will increase. Companies operating in the natural product sector should take advantage of this and develop services and products to support this need. Digitalization will elevate the popularity of online shopping and encourage consumers to research products and their benefits via internet and different mobile applications. It is possible for companies to achieve competitive advantage by taking these megatrends into consideration in their business operations

Herb, berry and fruit production in Finland : Excursion for Russian agricultural teachers and project partners

Report, 19th to 22nd of August 201

Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan ekotehokkuus

Tässä raportissa esitetään “Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus” projektin toisen vaiheen (PIRRE2) tulokset. Projekti oli jatkoa työlle (PIRRE1), jossa kehitettiin internet-pohjainen tukijärjestelmä (www.ymparisto.fi/syke/pirre/). Tukijärjestelmä sisältää tietoa, ohjeita ja suosituksia koskien riskien, kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointia, riskiviestintää ja kommunikointia sekä laskentatyökalun, jonka avulla voidaan kohdekohtaisesti vertailla eri riskinhallintavaihtoehtojen ekotehokkuutta. PIRRE2-projektissa ekotehokkuustarkastelu laajennettiin alueelliselle tasolle. Tätä varten tehtiin kirjallisuusselvitys, jonka pohjalta kehitettiin alueellisen ekotehokkuuden määrittämiseen soveltuvat mittarit. Työn tuloksena päädyttiin seuraaviin mittareihin: alueen kokonaispinta-ala, keskiväkiluku, väestöntiheys, kunnostettujen kohteiden lukumäärä, käytetyt puhdistusmenetelmät, kunnostus paikalla, poiskuljetetun pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärä, poiskuljetettujen maa-ainesten haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, pilaantuneisuuden toimialat, neitseellisen puhtaan täyttömaa-aineksen tarve, kuljetusmatka, ilmastonmuutos, vedenkulutus ja “ekotehokkuusmittari”. Mittareita testattiin kolmella esimerkkialueella eli Helsingin kaupungin sekä Pirkanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten toimialueilla. Testaus tehtiin kokoamalla mittarien arvojen määrittelyyn tarvittavat tiedot vuosilta 2004, 2005 ja 2006. Alueiden erilaisuus näkyi eroina etenkin pilaantuneiden maa-alueiden ja käsittelypaikkojen lukumäärässä sekä kunnostettavien kohteiden pinta-alassa ja muodostuvissa pilaantuneiden maa-ainesten määrissä. Tulosten perusteella ekotehokkuuden toteutumisessa ei millään alueella kuitenkaan ollut havaittavissa selkeitä eroja tarkasteluvuosien välillä. Myös kustannuksia ja riskejä kuvaavien mittarien lisääminen todettiin tärkeäksi jatkokehitystarpeeksi. Tiedonpuute esti näiden tekijöiden huomioon ottamisen tässä työssä. Etenkin kustannusten osalta ekotehokkuuden mittaaminen edellyttää systemaattista tietojen kokoamista ja seurantaa alueellisella tasolla. Ekotehokkuuden toteutumiseen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa tulevaisuudessa vaikuttavat useat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat lainsäädäntö ja ohjeet, markkinatilanne, väestön liikkuminen sekä kunnostus-, arviointi- ja suunnittelumenetelmien ja -käytäntöjen kehittyminen. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan myös siihen, minkälaisia alueita (sijainti, koko, haitta-aineet) tulevaisuudessa tullaan kunnostamaan ja minkälaisilla menetelmillä ja mihin kaivetut tai käsitellyt pilaantuneet maa-ainekset ohjautuvat. Tehdyn arvion perusteella tekeillä olevat muutokset ohjauskeinoissa, ympäristöpolitiikkaan kirjatut tavoitteet ja menetelmien kehitystyö ja käyttöönotto tulisivat toteutuessaan kukin osaltaan ohjaamaan pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa ekotehokkaampaan suuntaan