Radioetupää integroituihin tutkavastaanottimiin

Beam-steering is used in radars as well as in future communication systems. With increasing transmission bandwidths, implementing beamsteering with time delays instead of phase shifts is beneficial. The main goal of this thesis was to study a concept called the sampling mixer. The concept would permit the creation of receiver front-ends supporting true time delay beam-steering. The sampling mixer concept was studied with circuit simulations and the results support the feasibility of an implementation based on the concept.Keilanmuodostusta voidaan hyödyntää tutkajärjestelmissä, sekä tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmissä. Keilanmuodostus voidaan toteuttaa vaihesiirroilla, mutta taajuuskaistojen kasvaessa viiveisiin perustuvalla järjestelmällä saavutetaan etuja. Tämän työn päätavoite oli tutkia näytteistävään alassekoitukseen perustuvaa radiovastaanotinkonseptia, joka mahdollistaisi viiveiden käytön. Konseptia tutkittiin piirisimulaatioilla. Tulokset tukevat konseptin käyttökelpoisuutta

Suomalaisten työllisten vapaa-aika 2010-luvulla

Vapaa-aika on käsitteenä koko ajan liikkuva ja konteksteissaan muotoutuva sekä toimii jonkinlaisena yhteiskunnan muutoksia heijastavana ja ennakoivana asiana. Ennen kaikkea se on ihmisten vapaavalintaista käytöstä, joka jää jäljelle työn, kotitöiden ja muiden tarpeellisten toimien (ruokailu, nukkuminen ja peseytyminen) jälkeen. Vapaa-ajan tutkiminen onkin tärkeää juuri siksi, että sen avulla pyritään selvittämään ihmisten vapaa-ajan toimintaa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaista on työssäkäyvien suomalaisten vapaa-aika ja miksi vapaa-aika eroaa naisten ja miesten välillä sekä mitkä tekijät tähän vaikuttavat. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen Ajankäyttöaineistoa 2009–2010. Vapaa-ajaksi määriteltiin aika, joka jäi jäljelle työn, opiskelun sekä niihin liittyvien matkojen jälkeen. Ajasta poistettiin myös tarpeellisiin toimintoihin käytetty aika. Tutkimuksessa saatiin selville, että työlliset katsovat vapaa-aikanaan eniten televisiota. Kotitöillä ja lastenhoidolla ei voitu täysin selittää naisten ja miesten eroja vapaa-aikana. Tutkittavien ja heidän puolisoidensa sosioekonomisilla asemilla oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Päätutkimustuloksena olikin, että perheiden välillä oli sisäistä työnjakoa ja se kenen kanssa ollaan naimisissa tai avoliitossa vaikuttaa vapaa-ajan ajankäyttöön.Siirretty Doriast

Happamat sulfaattimaat ja eloperäiset maat – ympäristöriskit ja niiden hallintakeinot Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla : Hydro-Pohjanmaa -hankkeen loppujulkaisu 2

Tähän raporttiin on koottu Hydro-Pohjanmaa –hankkeessa tehdyt happamiin sulfaattimaihin ja eloperäisiin maihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset. Hanketta on hallinnoinut Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Elintarvike ja maatalous) ja toteuttajina ovat olleet lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu (Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö) ja MTT Ruukin toimipiste

Catalytic oxidation of methane : Modeling and simulations

©2020 VTT Technical Research Centre of Finlandfi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Reduction of Particulate Matter Emissions in EU Inland Waterway Transport

In September 2014, the European Commission adopted a proposal on new requirements relating to emission limits and type-approval for non-road engines. The introduction of a new emission stage (Stage V) establishes extremely tight limits for particulate matter emissions for mobile non-road applications, including inland waterway vessels. These new emission limits will eventually require many ships to apply efficient exhaust gas after-treatment technology. The aim of this study was to find out which kinds of exhaust gas after-treatment solutions could fulfil these tightening particulate emission standards in EU inland navigation. A marine dual fuel engine was used as an example. The engine can be run both with gas and diesel fuel. The first part of the study consists of a literature review of various exhaust gas after-treatment technologies. This part serves as a general technology guide for particulate emission abatement from diesel engines. In the second part of the study, different supplier technologies and solutions were evaluated. The targets for particulate filtering system were defined and a specific inquiry was sent to potential suppliers. Based on the replies, passive diesel particulate filter systems with catalytic coating or/and an upstream diesel oxidation catalyst can be regarded as the primary choice for particulate emission control in inland navigation. This study was conducted as part of the EU Hercules-2 research and development programme, aimed at fostering environmentally sustainable and more efficient shipping.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

An evaluation of renewable fuels´ potential to reduce global and local emissions in non-road and heavy-duty on-road sectors

Achieving carbon neutrality in the European Union by 2050 requires deep reductions in greenhouse gas emissions in all forms of transport. Powertrain electrification and hybridisation are growing trends for light vehicles. Instead, electrification of maritime and heavy long-distance transport is far more difficult due to their massive energy needs. Battery technology is also problematic for mobile non-road machinery operating for long periods far from the charging infrastructure. However, fuel choices can significantly influence greenhouse gas emissions from internal combustion engines. Therefore, a transition to alternative fuels is one of the strategies under discussion. This study investigated the emission performance of two alternative fuels: biomethane and tall oil-based renewable diesel. In addition to greenhouse gas emissions, the harmful local emissions originating from fuel combustion were investigated. Biomethane was evaluated through a case study of a RoPax vessel operating in the Baltic Sea. In addition, real-driving emissions from a biomethane-powered city bus were measured. The study of renewable diesel´s emissions was carried out with engine experiments on an off-road diesel engine under laboratory conditions. Greenhouse gas emissions were calculated over the entire life cycle of the fuels. The results showed that using renewable fuels derived from sustainable biomass sources can reduce life-cycle greenhouse gas emissions by 65−90 % compared with fossil fuels. In addition, biomethane and renewable diesel can immediately improve local air quality by reducing local emissions. Burning liquefied biomethane reduced particulate matter by 80 % relative to marine diesel oil. Sulphur dioxide emissions were negligible and NOx emissions were low. Renewable diesel slightly reduced all regulated local gaseous emissions. The reduction in particulate number was more significant, at up to 26 % compared with conventional market diesel. Biomethane and renewable diesel proved to be effective ways to decarbonise transport in the short to medium term in hard-to-abate sectors with no immediate alternatives. The primary concern with biomethane and renewable diesel today is their limited availability. Guaranteed long-term policy is needed to scale up the supply of sustainably produced biofuels and accelerate the necessary investments.Hiilineutraaliuuden saavuttaminen EU:ssa vuoteen 2050 mennessä vaatii kasvihuonekaasujen merkittävää vähentämistä koko liikennesektorilta. Sähköistys ja hybridisaatio ovat kasvavia trendejä kevyissä ajoneuvoissa. Sen sijaan raskaan runkoliikenteen ja laivaliikenteen vaatimat suuret energiamäärät on vaikea korvata sähköllä. Liikkuvien työkoneiden kohdalla sähköistystä vaikeuttaa puuttuva latausinfrastruktuuri. Polttomoottoreiden kasvihuonekaasupäästöihin voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa polttoainevalinnoilla. Tämän vuoksi siirtyminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on yksi keskustelun kohteena olevista strategioista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin biometaanin ja mäntyöljypohjaisen uusiutuvan dieselpolttoaineen käytön vaikutuksia päästöihin. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi selvitettiin polttoaineiden poltosta aiheutuvat haitalliset paikallispäästöt. Biometaania tutkittiin Itämerellä liikennöivään matkustaja-autolauttaan kohdistuvalla tapaustutkimuksella. Lisäksi tutkittiin biometaanikäyttöisen kaupunkibussin ajonaikaisia päästöjä todellisissa ajo-olosuhteissa. Uusiutuvalla dieselillä päästömittaukset tehtiin työkonedieselmoottorikokeilla laboratorio-olosuhteissa. Kasvihuonekaasupäästöt laskettiin polttoaineiden koko elinkaaren ajalta. Tulokset osoittivat, että kestävistä biomassalähteistä tuotettujen uusiutuvien polttoaineiden käyttö voi vähentää elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä 65–90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Lisäksi biometaanilla ja uusiutuvalla dieselillä voidaan välittömästi parantaa paikallista ilmanlaatua, koska polton aikaiset paikallispäästöt vähenevät. Nesteytetty biometaani pienensi meriliikenteen hiukkaspäästöjä 80 % dieselöljykäyttöön verrattuna. Rikkidioksidipäästöt vähenivät 99 % dieselöljyyn verrattuna ja typen oksidit olivat alhaiset. Uusiutuvalla dieselillä kaikki säännellyt kaasumaiset paikallispäästöt olivat hieman pienempiä kuin dieselöljyllä. Uusiutuvalla dieselillä hiukkaslukumäärä laski jopa 26 % perinteiseen fossiiliseen dieseliin verrattuna. Biometaani ja uusiutuva diesel osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikeasti sähköistettävässä liikenteessä. Biometaanin ja uusiutuvan dieselin ensisijainen huolenaihe on niiden rajallinen saatavuus. Kestävästi tuotettujen polttoaineiden tarjonnan lisäämiseksi ja välttämättömien investointien nopeuttamiseksi tarvitaan päättäväistä pitkän aikavälin politiikkaa.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Emission reduction by biogas use in short sea shipping

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Environmental and economic evaluation of fuel choices for short sea shipping

The shipping industry is looking for strategies to comply with increasingly stringent emission regulations. Fuel has a significant impact on emissions, so a switch to alternative fuels needs to be evaluated. This study investigated the emission performances of liquefied natural gas (LNG) and liquefied biogas (LBG) in shipping and compared them to conventional marine diesel oil (MDO) combined with selective catalytic reduction (SCR). For assessing the complete global warming potential of these fuels, the life-cycle approach was used. In addition, the study evaluated the local environmental impacts of combustion of these fuels, which is of particular importance for short sea shipping operations near coastal marine environment and residential areas. All three options examined are in compliance with the most stringent emission control area (ECA) regulations currently in force or entering into force from 2021. In terms of local environmental impacts, the two gaseous fuels had clear advantages over the MDO + SCR combination. However, the use of LNG as marine fuel achieved no significant CO2-equivalent reduction, thus making little progress towards the International Maritime Organization’s (IMO’s) visions of decarbonizing shipping. Major life cycle GHG emission benefits were identified by replacing fossil fuels with LBG. The most significant challenge facing LBG today is fuel availability in volumes needed for shipping. Without taxation or subsidies, LBG may also find it difficult to compete with the prices of fossil fuels.©2020 by the authors. Licensee MDPI, Basel, Switzerland. This article is an open access article distributed under the terms and conditions of the Creative Commons Attribution (CC BY) license, http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Vuokratyösuhteessa sovellettavien vähimmäistyöehtojen määräytymisestä

Tässä lainopillisessa tutkielmassa pyritään selvittämään vuokratyösuhteeseen kohdistuvan vähimmäistyöehtojen erityissääntelyn soveltamisalan suhdetta vähimmäistyöehtojen määräytymisen yleiseen systematiikkaan sekä kysymystä minkä vähimmäistyöehtojen normilähteen mukaan vuokratyösuhteessa sovellettavat vähimmäistyöehdot kulloinkin määräytyvät. Tutkielman perusteella vuokratyösuhteen vähimmäistyöehtojen määräytymistä sääntelevän työsopimuslain (55/2001) 2:9:n soveltamisala jää tulkinnanvaraiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on pääasiassa lähdetty sääntelyn soveltamisesta työsopimuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vahvistetun työvoiman vuokraustoimialaan liittyvän toiminnan yhteydessä. Toisaalta säännöksen sanamuodon ja sen säätämisen yhteydessä esitettyjen perusteluiden perusteella voi päätyä myös tulkintaan, jonka perusteella erityislainsäädäntöä sovellettaisiin aina kun työntekijä siirretään vastikkeellisesti toisen työnantajan johdon ja valvonnan alaisuuteen. Korkeimman oikeuden vähimmäistyöehtojen määräytymistä koskevan oikeuskäytännön perusteella, yleissitovan työehtosopimuksen määräytymisen tulkinnassa on, työsopimuslain 2:9:n sanamuodossa asetetun etusijajärjestyksen lisäksi, otettava huomioon lain 2:7:n ja 2:9:n muodostama kokonaisuus vuokratyösuhteen vähimmäistyöehtojen määräytymisessä. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä on korostettu työntekijän ammatin ja työtehtävien merkityksen asemaa säännöksen tulkinnassa, jos työsuhteessa ei muutoin tulisi lainkaan sovellettavaksi työehtosopimusta. Tällöin työsopimuslain 2:7:n tulkinnassa olisi otettava huomioon myös lain 2:9:n mukaan vuokratyösuhteessa sovellettavaksi tulevat käyttäjäyritystä sitovat vähimmäistyöehdot. Tulkinta näyttäisi eriyttävän vuokratyösuhteen vähimmäistyöehtojen määräytymistä koskevaa tulkintakäytäntöä suhteessa yleisen systematiikan mukaiseen vähimmäistyöehtojen määräytymiseen. Kysymys työsopimuslain 2:9:n perusteella määräytyvästä käyttäjäyritystä sitovasta vähimmäistyöehtojen normilähteestä näyttää jäävän tulkinnanvaraiseksi myös tilanteissa, joissa työsuhteesta osapuolille johtuvat oikeudet ja velvollisuudet eivät ole suoraan yhdistettävissä käyttäjäyrityksessä suoritettavaan toimeksiantoon. Työn taustalla olevan vähimmäistyöehtojen määräytymistä koskevan systematiikan näkökulmasta vaikuttaisi perustellulta tulkita vähimmäistyöehtojen vaikuttavan työsuhteen vähimmäistyöehtoina, kunnes vuokratyöntekijä siirtyy toisiin työtehtäviin vähimmäistyöehtojen määräytymistä sääntelevän työehtosopimuslain (436/1946) 4:n, työsopimuslain 2:7:n tai työsopimuslain 2:9:n mukaisin oikeusvaikutuksin. Tutkielmassa kysymystä tarkastellaan sairausajan palkkaoikeuden näkökulmasta

"Pintaa syvemmälle" : Eettinen pohdinta opettajan voimavarana luokanopettajan ja erityisopettajan silmin

The purpose of this study is to determine what class teachers and special teachers emphasise in ethical consideration, in which situations they find that ethical difficulties arise and how they would overcome them. In additions, the study aims to describe the effects of ethical con-sideration on the teachers` work. The theoretical backround is based on theories concerning the ethics of the teacher and the literature associated with education and teaching. The empirical study was based on data obtained through questionnaires and interviews. The questionnaires were posted to 470 randomly-selected class teachers and special teachers; 298 of them (63%) completed and returned the questionnaire, and 19 teachers were inter-viewed. The results of the questionnaires and the interviews were examined crosswise with a mixed-methods procedure. The questionnaires were analysed by factor analysis. Those items which rose above the av-erage served as the foundation for the analysis. The questionnaires also included open ques-tions. These questions and the interviews were analysed with a content analysis method. Some principles of this method were combined with the results of the questionnaires to in-crease mutual understanding. In this study, the ethical consideration of the teachers was divided in to four notable parts: 1) moral obligations, 2) respect for the teaching stuff, 3) the demand for responsibility, and 4) dependence on the situation. These items were also notable both in situations that were ethi-cally difficult for teachers and in their solutions to these situations. It became evident that these situations were very common in everyday work and resulted from the character of the teachers´ work. This study showed that the teacher meets the pupils as a group and that the teacher must examine according to the circumstances the truth, individuality, special ar-rangements and co-operation between the school and the parents. The teachers` continuous lack of time limited the ethical consideration. It emerged that the teachers consider their work very multi-faceted and that the sense of obligation, power and responsibility was inevitably received emphasis. The consciousness of authority and the responsibilities associated with it seemed, however, to strengthen this ac-tion. The study showed that the teachers, especially the young female ones, long for more solidarity. Significantly, such experience does not eliminate the importance of ethical consid-eration; on the contrary, it deepens it. According to the results, creating conditions and cir-cumstances for the teachers that open co-operation is inevitable, and easy interaction will in-evitably be possible in the future. There was not observed any differences in ethical consideration between class teachers and special teachers. Therefore, the integration of the pupils to general teaching cannot be consid-ered questionable. Teachers´ answers suggested that ethical consideration improved the tolerance of stress, increased self-confidence and courage as well as belief in the future. The teachers considered ethical consideration important and encouraging for it increased justice and empathy in the teachers´ work.KM Marja Spoofin väitöstutkimus: Pintaa syvemmälle - eettinen pohdinta opettajan voimavarana luokanopettajan ja erityisopettajan silmin Opettajien moraaliset ja eettiset ratkaisut ovat yhteiskunnan jatkuvan tarkkailun alla. Opettajakunnalta odotetaan arvokeskusteluja ja ammattieettisiä kannanottoja uusien opetussuunnitelmien myötä. Opettajat on asetettu tilanteeseen, joka vaatii oman arvopohjan tarkastelua ja omien ratkaisujen syvällistä pohtimista ja perustelua. Kouluyhteisö on jatkuvassa muutoksessa. Jokainen opettaja joutuu itse päättämään, miten hän edistää oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää luokanopettajien ja erityisopettajien eettiseen pohdintaan liittyviä tilanteita ja ratkaisumalleja. Tutkimuksen tavoitteena on löytää opettajan työtä helpottavia vaikutusmahdollisuuksia ja herättää keskustelua eettisessä pohdinnassa eteen tulevista tekijöistä. Marja Spoof on koonnut tutkimusaineiston kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kahden erilaisen tutkimusaineiston yhdistämisellä oli mahdollista syventää opettajien eettiseen pohdintaan liittyvien asioiden ymmärtämistä. Tutkimustuloksissa opettajien eettinen pohdinta painottui moraalisiin velvoitteisiin, opettajakunnan arvostukseen, vastuullisuuden vaatimukseen ja työn tilannesidonnaisuuteen. Tutkimuksessa mukana olevat opettajat totesivat eettisen pohdinnan liittyvän varsin arkipäiväisiin tilanteisiin. Opettajan työn luonteeseen kuuluu se, että hän kohtaa oppilaat ryhmänä. Opettaja joutuu aina tarkastelemaan tilannekohtaisesti niin totuudellisuutta, yksilöllisyyttä, erityisjärjestelyitä kuin kodin ja koulun yhteistyötä. Opettajien mielestä jatkuva aikapula rajoittaa eettistä pohdintaa. Spoof havaitsi tutkimuksessaan opettajien pitävän työtään hyvin monitahoisena. Erityisesti painottuivat työhön sitoutumisen, vallan, vastuun ja vapauden merkitys. Opettajan valta-asemaan liittyvät velvoitteet näyttivät tutkimuksen mukaan vahvistavan hänen toimintaotettaan. Marja Spoofin tutkimustulosten pohjalta voi todeta, että opettajankoulutuksen ja opetuksen järjestäjien tulee jatkossa antaa opettajakunnalle sellaiset edellytykset ja olosuhteet, että avoin yhteisöllinen toiminta ja vaivaton vuorovaikutus voidaan tulevaisuuden kouluyhteisöissä toteuttaa. Rehtorilla on merkittävä rooli edistäessään työyhteisön avointa toimintaa. Tutkimustuloksissa korostui, että opettajakokemus ei poista eettisen pohdinnan tarpeellisuutta, vaan pikemminkin syventää sitä. Luokanopettajien ja erityisopettajien eettisen pohdinnan välillä Spoof ei havainnut sellaisia eroja, joiden mukaan erityisoppilaan yleisopetukseen integrointia voitaisiin kyseenalaistaa. Opettajien vastausten perusteella eettinen pohdinta parantaa stressinsietokykyä sekä antaa opettajalle itseluottamusta, rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen. Opettajat pitivät eettistä pohdintaa tärkeänä ja kannustavana opettajan työn oikeudenmukaisuutta ja empaattisuutta lisäävänä voimavarana. Tietoja väittelijästä: Marja Spoof on kirjoittanut ylioppilaaksi Kouvolassa vuonna 1976, valmistunut luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1979 ja täydentänyt opintojaan kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1999. Spoof on toiminut luokanopettajana vuosina 1979 2001. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden kaupungin koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikkönä