Adaptive Nonlinear RF Cancellation for Improved Isolation in Simultaneous Transmit-Receive Systems

This paper proposes an active radio frequency (RF) cancellation solution to suppress the transmitter (TX) passband leakage signal in radio transceivers supporting simultaneous transmission and reception. The proposed technique is based on creating an opposite-phase baseband equivalent replica of the TX leakage signal in the transceiver digital front-end through adaptive nonlinear filtering of the known transmit data, to facilitate highly accurate cancellation under a nonlinear TX power amplifier (PA). The active RF cancellation is then accomplished by employing an auxiliary transmitter chain, to generate the actual RF cancellation signal, and combining it with the received signal at the receiver (RX) low noise amplifier (LNA) input. A closed-loop parameter learning approach, based on the decorrelation principle, is also developed to efficiently estimate the coefficients of the nonlinear cancellation filter in the presence of a nonlinear TX PA with memory, finite passive isolation, and a nonlinear RX LNA. The performance of the proposed cancellation technique is evaluated through comprehensive RF measurements adopting commercial LTE-Advanced transceiver hardware components. The results show that the proposed technique can provide an additional suppression of up to 54 dB for the TX passband leakage signal at the RX LNA input, even at considerably high transmit power levels and with wide transmission bandwidths. Such novel cancellation solution can therefore substantially improve the TX-RX isolation, hence reducing the requirements on passive isolation and RF component linearity, as well as increasing the efficiency and flexibility of the RF spectrum use in the emerging 5G radio networks.Comment: accepted to IEE

Happy moderation : Serge de Chessin’s promotion of Sweden in France as a counter image to bolchevik Russia

Peer reviewe

Afterword 2

Peer reviewe

The Finnish Petsamo 1920-1940 : Strategies and Rhetoric of Colonialism and Finnishness

In 1920, Finland obtained a corridor to the Arctic Ocean, a land area that, until then, had been part of Russia. Petsamo, as the corridor was named in Finnish, was part of Finland from 1920 to 1944. As a new territorial acquisition, Petsamo raised expectations and was projected as a potential space for national expansionist policy. To answer the question of how Petsamo was to be put in use for building a strong and vital Finland, and not to become a burden and failure of Finnish state agency, many experts published views regarding how Petsamo should be developed. A dominating feature in this body of texts is a colonial mindset and rhetoric, promoting a comprehensive Finnish majority culture policy. These plans, including concrete actions, paved the way for a change in the region’s environment and ethnic balance. The dominating discourse was that of ethnic Finnish settlement, and local features contradicting this were articulated as problems. From a Finnish majority perspective, Petsamo was often conceptualized as almost empty space waiting for a civilized and modern nation to take it into its possession and to develop it. The local Skolt Sami population became subject to much incomprehension and were viewed as a group doomed to perish under the pressure of a modern Finnish state.Peer reviewe

Adapting the Swedish Model : PSOE-SAP Relations During the Spanish Transition to Democracy

Peer reviewe

Introduction : North and South in European and Global Social Democracy

This chapter introduces the book’s perspective on the political history of European social democracy and its particular emphasis on Northern and Southern European experiences in the period from the end of what is sometimes referred to as the golden age of capitalism in the 1970s, until the end of the Cold War and the early 1990s. Focusing on the European North–South axis as our point of departure not only enables us to historicise a major division of contemporary European politics but also allows us to shed new light on the transformation of socialism and social democracy in the critical juncture that stretches from the international economic crises of the 1970s to the launch of third way politics in the 1990s.Peer reviewe

Introduction : North and South in European and Global Social Democracy

This chapter introduces the book’s perspective on the political history of European social democracy and its particular emphasis on Northern and Southern European experiences in the period from the end of what is sometimes referred to as the golden age of capitalism in the 1970s, until the end of the Cold War and the early 1990s. Focusing on the European North–South axis as our point of departure not only enables us to historicise a major division of contemporary European politics but also allows us to shed new light on the transformation of socialism and social democracy in the critical juncture that stretches from the international economic crises of the 1970s to the launch of third way politics in the 1990s.Peer reviewe

Core Citizens, Imagined Nation : Historical Security Practices of the Majority and Strategies of the Minorities in Finland; An Introduction to the Issue

Peer reviewe

Työntekijän ja viranhaltijan työtaisteluoikeus ja sen rajoittaminen

Työtaisteluoikeus on yksi yhteiskunnan keskeisimmistä perusoikeuksista, vaikka sitä ei ole erikseen kirjoitettu perusoikeuksiin. Työtaisteluoikeudella on pitkät perinteet suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä ensimmäiset työtaistelutoimenpiteet toteutuivat tiettävästi jo vuonna 1872. Työtaisteluoikeuden perusta rakentuu perustuslain (731/1999) 13.2 § mainittuun yhdistymisvapauteen, joka turvaa yksilön ja kollektiivisen joukon oikeuden järjestäytyä ammatillisesti ja turvata jäsentensä oikeuden toteutuminen. Työtaisteluoikeuden määritelmä on siinä mielessä häilyvä, ettei kirjoitettua lainsäädäntöä löydy suoraan kirjoitettuna, vaan lainsäädäntö on pirstaloitunut eri oikeudenalojen alle, kuten muun muassa työsopimuslain (55/2001), työ- ja virkaehtosopimuslain (664/1970), rikoslain (39–001/1889) ja työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) säännöksiin. Työtaisteluoikeus saa merkittävästi oikeusjärjestelmäämme täydennystä myös kansainvälisten sopimusten ja lakien suunnalta, jotka velvoittavat jäsenmaita ja näihin sopimuksiin sitoutuneita jäsenmaita. Työtaistelun eri muotoja voivat olla muun muassa lakot, poliittiset työtaistelut ja myötätuntotaistelut. Toukokuussa 2024 tuli voimaan eduskunnan säätämä lainsäädäntömuutos, jonka perusteella eri työtaistelutoimenpiteitä voidaan rajoittaa. Hallituksen esityksessä on todettu, että työtaisteluoikeuden rajoittamista oikeutettiin erityisesti työnantajan oikeuksiin kuuluvien omaisuuden suojan ja elinkeinotoiminnan suojaamista koskevien periaatteiden perusteella. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on, miten työntekijän työtaisteluoikeus toteutuu nykyisen työrauhalainsäädännön mukaan? Työssäni olen tarkastellut, miten työtaisteluoikeus on rakentunut yleisessä työsuhteessa ja virkahenkilöiden keskuudessa. Olen tuonut esille myös eduskunnan hyväksymien lain muutosten sisältöä ja työtaisteluoikeuden yleisiä rajoitusperiaatteita. Lopuksi olen tarkastellut EU:n, YK:n ja ILO:n oikeusjärjestelmää ja oikeusvertailevaa tutkimusta vastaavasta ruotsalaisesta työrauhalainsäädännöstä. Tutkimukseni metodeina olen hyödyntänyt lainopillista teoriaa ja systematisointia, ja oikeusvertailevaa metodia. Oikeuslähteinä olen käyttänyt tuomioistuinten päätöksiä, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön sisältöä, oikeuskirjallisuutta, ja virallislähteistä erityisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja asiantuntijoiden lausuntoja. Tutkimuksen lopuksi olen todennut, että vaikka työtaisteluoikeus on todistettu oikeuskäytännössämme ja kansainvälisissä sopimuksissa, on sen merkitys edelleen häilyvä. Ongelma syntyy myös työntekijän perusoikeudellisesta mahdollisuudesta olla järjestäytymättä ammatillisesti, joka saattaa aiheuttaa syrjinnän järjestäytyneiden työntekijöiden ja järjestäytymättömien välillä, sillä ammattiliittoon kuuluvilla on parempi oikeussuoja kuin liittoon kuulumattomilla. Työtaisteluoikeutta rajoitetaan virkahenkilöillä yleisesti suojatyön vaatimuksella, kuten myös niillä virkahenkilöillä, jotka edustavat valtiota. Vaikka työrauhalainsäädännön kehittämiseen liittyvät uudistukset on perusteltu ruotsalaisen lainsäädännön vastaavuudella, on suomalainen lainsäädäntö edelleen osittain vapaampaa