Elintavat ja toimintakyvyn moniulotteisuus terveyden ennustajina : suosituksia interventioiden ja tukiohjelmien tueksi

Suomalaiset elävät yhä pidempään ja aikaisempia sukupolvia terveempinä. 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakykyiset, terveet elinvuodet, ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Väestön ikääntyessä, on entistä tärkeämpää tuoda esille niitä tekijöitä, joilla on vaikutusta toimintakyvyn säilymiseen ja itsenäisen elämisen edellytyksiin. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli seurata samojen ikääntyneiden päijäthämäläisten ihmisten elintapojen muutoksia kuuden vuoden aikana sekä sitä onko näissä muutoksissa sosioekonomisen aseman mukaisia eroja. Lisäksi tarkasteltiin ikääntyneiden ihmisten verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytön yhteyttä vyötärönympärysmittaan kuuden vuoden seurannassa. Erityinen kiinnostus kohdistui siihen, muuttuuko niiden henkilöiden vyötärönympärys, joilla on ollut lääkitys seurannan alku- ja loppuvaiheessa ja poikkeaako mahdollinen muutos lääkkeitä käyttämättömistä. Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena oli selvittää toimintakyvyn kuuden vuoden muutoksia ja tarkastella miten eri taustatekijät (sosiodemografiset tekijät, elintavat ja sairaudet) vaikuttavat toimintakyvyn kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin miten fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä näistä muodostetut summamuuttujat ennustavat koetun terveyden muutoksia. Tutkimushankkeen aineistona käytettiin Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kerättyä seurantakyselytutkimusta. Vuonna 2002 kyselyyn vastasi 2815 päijäthämäläistä. Vastausprosentiksi saatiin 66. Vastanneet henkilöt edustivat kolmea syntymävuosikohorttia: vuosina 1946–50, 1936–40 ja 1926–30 syntyneitä. Tässä tutkimushankkeessa tarkasteltiin vuosina 2002 ja 2008 toteutettuja kyselyitä. Vuoden 2008 kyselyyn vastasi yhteensä 1889 henkilöä vuoden 2002 osallistuneista. Osallistumisaktiivisuus oli 67 % (miehet 63 %, naiset 69 %). Tähän seurantatutkimushankkeeseen osallistuneet päijäthämäläiset miehet ja naiset paransivat elintapojaan kaikkien muiden elintapojen paitsi tuoreiden tai kypsennettyjen vihannesten/kasvisten sekä hedelmien ja/tai marjojen syömisen osalta. Erityisesti suurten ikäluokkien edustajat vähensivät tupakointia ja lisäsivät liikuntaa. Positiiviset elintapamuutokset havaittiin sekä hyvin että huonosti toimeentulevien keskuudessa vaikka hyvin toimeentulevista useampi noudatti terveellisiä elintapoja. Pienin keskimääräinen vyötärönympärys oli lääkkeitä käyttämättömillä, joilla myös vyötärönympäryksen kasvu oli pienintä. Suurin keskimääräinen vyötärönympärys havaittiin molempina vuosina niillä henkilöillä, joilla oli käytössään ainakin verenpainelääke molempina vuosina. Etenkin naisilla vyötärönympärys oli suurentunut kuuden vuoden seurannan aikana enemmän lääkkeitä käyttävillä kuin niillä, joilla ei ollut lääkitystä. Tämä ero selittyi suureksi osaksi elintapaeroilla ryhmien välillä. Niillä henkilöillä, joilla oli käytössä ainakin verenpainelääke, keskimääräinen vyötärönympärysmitta oli riskirajoja suurempi. Fyysinen toimintakyky sekä 2002 että 2008 oli heikoin vanhimpaan kohorttiin kuuluvilla miehillä ja naisilla. Toimintakyky heikkeni kuuden vuoden aikana vanhimman kohortin miehillä sekä naisilla kaikissa kohorteissa. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla miehillä ja naisilla oli parempi toimintakyky kuin kansakoulun suorittaneilla vuonna 2002. Ylioppilastaustaisten miesten toimintakyky heikkeni hieman kansakoulun käyneitä nopeammin. Elintapojen vakiointi ei vaikuttanut tähän tulokseen. Miehillä ja naisilla, joilla oli keskinkertainen tai huono rahojen riittävyys, oli huonompi toimintakyky kuin niillä, joilla rahat riittivät hyvin sekä vuonna 2002 että 2008. Tämä tulos säilyi, kun elintavat vakioitiin analyyseissä. Useista eri taustatekijöistä vyötärönympärys selitti voimakkaimmin fyysisen toimintakyvyn heikentymistä sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäkohorteissa. Fyysisellä, psykologisella ja sosiaalisella toimintakyvyllä oli kaikilla itsenäinen vaikutus myöhempään koettuun terveyteen. Näistä toimintakyvyn osa-alueista tehtyjen yhdistelmämuuttujien mukaan näytti, että fyysisellä ja psykologisella toimintakyvyllä oli niin voimakas vaikutus koettuun terveyteen, että sosiaalisen toimintakyvyn osuus tässä yhteydessä osin hävisi. Tämä tutkimushanke on osoittanut, että ihmiset tekevät terveyden kannalta suotuisia muutoksia ikääntymisen myötä. Terveydenhuollossa olisi syytä yhä voimakkaammin panostaa terveyden edistämistyöhön, koska iäkkäät ihmiset ovat selvästi otollinen joukko, johon edistämistoimenpiteitä kannattaa kohdistaa. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien elintapoihin on jatkossa kiinnitettävä parempaa huomiota. Lääkkeiden käyttäjät eivät tulosten perusteella muuta tottumuksiaan ja he lihovat jopa nopeammin kuin muu väestö. Suomessa on tutkittu sosioekonomisia terveyseroja jo muutamien vuosikymmenten ajan. Tästä tutkimistraditiosta olisi siirryttävä eteenpäin kehittämään keinoja miten näitä eroja voitaisiin supistaa

ADHD-lapsen perheen tukeminen : kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaisia hoitomuotoja ADHD-lasten perheille on tarjolla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ADHD-lasten perheiden tukimuotoja, ja selvittää saavatko vanhemmat riittävästi tukea. Tavoitteena oli selvittää myös, mitkä asiat ovat tärkeitä huomioida ADHD-hoidon kuntoutuksessa ja minkälaisia puutteita ADHD-lasten perheiden tukemisessa mahdollisesti löytyy. Tavoitteena oli myös lisätä tietoa ADHD:sta ja antaa työkaluja niin kotiin, terveydenhuollon henkilökunnalle, kouluille kuin muillekin lasten kanssa toimiville tai lasten asioista päättäville tahoille. Yksi tavoitteista oli oman ammatillisen osaamisen lisääminen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin vuosiin 2011 - 2016. Tutkimusaineistoa kerättiin seuraavista tietokannoista: Arto, Medic, Melinda sekä Mastofinna. Hoitoalan termejä haettiin YSA:sta, Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Haussa käytettiin suomalaisia ja englanninkielisiä hakusanoja. Aihe oli rajattu mahdollisimman ajankohtaiseksi ja vastaamaan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Lopullinen aineisto sisälsi 7 tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista 3 oli englanninkielisiä ja loput suomenkielisiä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esimerkiksi vertaistuki ja ryhmäohjaus lisäävät itseluottamusta vanhempana, sekä antavat voimavaroja arkeen. Tärkeä elementti ADHD-kuntoutuksessa on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutussuhde. Hyvä vuorovaikutussuhde lieventää käytöshäiriöitä ja edistää lapsen itsesäätelykyvyn kehittymistä. ADHD-lääkehoito herättää vanhemmissa ristiriitaisia ajatuksia. Vanhemmat tarvitsevat ammattilaisten antamaa tietoa ja tukea lääkehoitoon. Perheet kokevat kuntoutuksen saamisen olevan oman aktiivisuuden ja vaatimisen takana. Kuntoutuksen tulee olla helpommin saatavilla, sekä arkea helpottava tekijä.The purpose of this thesis was to describe treatment options that are available for families with children having ADHD. The aim was to collect data and find out the variety of support options for ADHD-families and to see if parents receive enough support. The goal was to research important factors of treatment plan with ADHD and to find out possible deficiency in supporting ADHD-families. The aim was also to increase information about ADHD and give tools for families, health care professionals, and schools among others who make decisions in children’s lives. One aim was to improve our professional competence. The method used in the thesis was a descriptive literature review. The data was limited to the years 2011-2016. Data was collected from the following databases: Arto, Medic, Melinda and Mastofinna. Data were found with Finnish and English search words. The subject was restricted to the current information and had to match the research topic of the thesis. Literature included 7 studies and research articles of which 3 were in English and the rest in Finnish. The result of this descriptive literature review showed that peer support and guidance council increase self-confidence as a parent and give assets to everyday life. Important element of treatment is interaction among children and parents. Good interaction reduces behavior disorder and improves children’s self-control development. Pharmacological treatment generates conflicting thoughts among parents. Parents need guidance and support for medicine use from health care professionals. Families experience that rehabilitation depends on their activity and requirement. Rehabilitation must be available and easier to access and it should be helpful in everyday life

3D-tiedosta lisäarvoa kaupunkien vihersuunnitteluun sekä katu- ja puistopuiden hoitoon

Tieteen tori: Yksityiskohtainen metsävaratiet

Cultural well-being with Kulttuuripaja Kide : an art-based methods folder

The objective of this thesis was to create a practical, accessible resource to support peer tutors at Kulttuuripaja Kide, an arts-based culture house operated by the Sosped Foundation, in organizing arts-based activities that align with its mission to enhance young adults' well-being through culture. Kulttuuripaja Kide is one of several Sosped Foundation culture houses across Finland that provide safe, peer-supported spaces where young adults aged 18–35, who may face challenging life situations such as mental health struggles, can participate in hobby groups, practice new skills, and engage in a supportive community. Kulttuuripaja Kide requested a collection of theory-backed, user-friendly methods to facilitate volunteer-led sessions that foster a welcoming, inclusive environment and encourage creative expression as a means of enhancing well-being. The theoretical framework was based on literature about well-being, empowerment, peer-led support and the role of cultural engagement in mental health. The methods chosen include grassroots comics, collage art, blackout poetry, nature-based art, mandala and art for ataraxia, and were selected based on criteria emphasizing accessibility, adaptability, and practicality. Each method was evaluated for its potential to promote self-expression, relaxation, and a sense of community among young adults facing social exclusion or marginalization. The folder includes an instructional page for each method, detailing required materials, estimated time, suggested modifications to tailor activities to different participant needs, step-by-step instructions, and an overview of each method’s specific benefits for mental and cultural well-being. Physical example pieces are included for each method, offering tangible inspiration and helping peer tutors communicate ideas more effectively. To further enhance accessibility and usability, the instructions were written in clear language and provide search terms for peer tutors and participants interested in finding more examples or information. Feedback from peer tutors and coordinators at Kulttuuripaja Kide was collected throughout the development process and incorporated to refine the content, ensuring that the methods are not only theoretically sound but also practical and aligned with the real-world resources available at Kulttuuripaja Kide. This collection aims to empower peer tutors, increase participant engagement, and contribute to Kulttuuripaja Kide’s long-term goals of fostering well-being and social connection through accessible, arts-based activities tailored to the needs of young adults

Ett steg i rätt riktning

På vilket sätt kan digitaliseringen vara en utvecklingsstrategi för en ö i yttre skärgården? Det är just denna övergripande fråga som står i fokus i denna kandidatuppsats inom ämnet landsbygdsutveckling. Syftet är att undersöka vilken betydelse utbyggnationen av det fiberbaserade bredbandet kan ha för en ö i yttre skärgården. Denna studie bygger på en kvalitativ metod med utgångspunkt i intervjuer med olika aktörer på ön Möja som är beläget i den yttre delen av Stockholms skärgård. 2013 fick Möjaskärgårdens ekonomiska fiberförening bifall på ansökan om stöd via Landsbygdsprogrammet 2007-2013 för utbyggnationen av det fiberbaserade bredbandet. Fibernätet täcker idag 35 öar i Möjaskärgården, och byggs än idag kontinuerligt ut till fler abonnenter. Olika aktörer på Möja har haft olika mål med utbyggnationen av fibernätet. Bland annat har det varit en vilja till att underlätta för eventuella inflyttningar till ön, det har också varit en vilja att bevara skolan och vården, men också att främja för olika verksamheter på ön. För vissa var fiberutbyggnaden en vägran att vara de som blir utan denna modernisering som digitaliseringen innebär. För Möja har alltså digitaliseringen varit en utvecklingsstrategi som varit den pusselbit som tidigare saknats.In what way can digitalisation be a development strategy for an island in the outer archipelago? This is the main question for this thesis in rural development. The purpose of this thesis is to investigate what meaning the construction of fiber based broadband in the archipelago has for the people living there. This essay is a qualitative study based on interviews at the island Möja, located in the outer rims of the Stockholm archipelago. Year 2013 the community of Möja fiber association got an approval on their application for financial support by Landsbygdsprogrammet 2007-2013 for the construction of fiber based broadband. The fiber-optic network today covers 35 different islands, and is still expanding. The informants interviewed in Möja have different goals and hopes with the development of fiber based broadband. Some want to facilitate for people to move out to the island, others hope for the development of schools, health care and other operations on the island. To some, the construction of fiber was a way to refuse to be that community, which doesn´t develop and modernize. To Möja, digitalisation has been a strategy to fit one bit of the puzzle to become a modernized rural society

Functional Ability and Health Behaviours : Trends and Associations among Elderly People, 1985-2003

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The main purpose of this study was to examine trends and associations of functional ability and health behaviour among a national sample of elderly people in Finland from the 1985 to 2003. Furthermore, sociodemographic variation of functional ability and health behaviour were assessed. Biennial surveys on health behaviour among 65-79-year-old Finnish population were used to study 13 232 men and women from 1985 to 2003. Response rate has surpassed 80 % on average. Self-reported activities of daily living were used to study functional ability. Indicators of health behaviour were diet, smoking, use of alcohol, physical activity and also body mass index. Furthermore chronic diseases were controlled for when examining associations between functional ability with health behaviours. Sociodemographic variation was studied through age groups, main occupation before retirement and marital status. Age adjusted trends and, logistic and ordinal regression analyses were computed to derive the results. The study revealed improving functional ability from the mid- 1980s to the shift of the millennium. Finnish elderly today eat healthier and smoke slightly less, but use more alcohol and are more often obese than their age-mates couple of decades ago. Healthy diet, smoking, alcohol consumption and obesity were most prevalent among youngest of the respondents. Former farmers had lowest prevalence of healthy diet and highest prevalence of obesity. Former office employees used more alcohol than others. Married elderly had higher prevalence of healthy diet and lower prevalence of smoking than non-married. Smoking, higher use of alcohol, unhealthy diet, physical inactivity and obesity were associated with inferior functional ability. These behaviours and chronic diseases were found to be mediating factors for sociodemographic differences in functional ability. Improving functional ability together with some improvements in health behaviour indicates healthier years for future elderly people. Despite these improvements, sub-group disparities are still evident. These disparities together with information on rising prevalence of alcohol use and obesity are challenges for public health

Att arbeta utanför strukturerna

Fem Leaderområden fick inte något startbesked under Landsbygdsprogrammet 2014–2020 och därmed ingen budget att bedriva landsbygdsutveckling med under programperioden. Examensarbetet syftar till att undersöka vad som har hänt i dessa Leaderområden fyra år in i programperioden. Detta har gjorts genom en kvalitativ intervjustudie med representanter från de fem Leaderområdena samt en litteraturgenomgång av litteratur som rör landsbygdspolitikens utveckling. Det empiriska materialet har sedan analyserats med hjälp av begreppen governance och handlingsutrymme. Utvecklingen av landsbygden har kommit att bli en politiserad sfär och det har visat sig vara svårt för ett Leaderområde att stå utanför strukturerna för de politiska programmen. I ett försök att ändra den förvaltande myndighetens beslut valde de fem områdena att gå ihop till en gemensam aktör för att öka sitt handlingsutrymme. Resultatet av den handlingen kom inte att ändra de rådande förutsättningarna men det kom att skapa en framtida diskussion om Leader i nästa programperiod. Områdena fick istället söka källor till finansiering i de egna områdena, med varierande resultat. Vissa områden lyckades få till en kommunal medfinansiering och vissa lyckades söka andra stöd från Länsstyrelsen, Regionen och Tillväxtverket. Det finns också de Leaderområden som under denna programperiod inte kunnat bedriva någon verksamhet. Gemensamt för samtliga områden är att finansiella resurser är av väsentlig betydelse för att ett område ska kunna fortsätta bedriva verksamhet. Risken med att ett område hamnar utanför strukturerna för det politiska programmet är att de nätverk och samarbeten som byggts upp går förlorade. Detta kan medföra problem inför en kommande programperiod då dessa samarbeten ska knytas ihop igen. Det finns också en risk med att utvecklingen av landsbygden återgår till en mer myndighetsstyrd verksamhet och att governance återgår till government då Leader försvinner som en utvecklingsaktör på landsbygdeDuring the rural development program of 2014-2020 there were five Leader areas that was not granted any support and therefore without a budget to conduct their plans for rural development. This paper aims to investigate what has happened to these non-prioritized Leader areas after four years during this program period. This is a qualitative semi structured interview research with representatives from these five Leader areas and a literature review regarding the development of rural politics. The results have been analysed using the terms governance and agency. Rural development has become a political sphere and it is hard for these areas to be left outside the structures of the political programs. In an attempt to change the decisions of the administrative authority, the five non-prioritized Leader areas joined to increase their agency. The results from this action did not change the decisions from the authority, but it did create a discussion of Leader areas for the next rural development program. The Leader areas had to start searching for funding in their own area with varying results. Some of the areas managed to get financial funding from their municipalities, some managed to get funding from the County Administrative Board, The Swedish Agency for Economic and Regional Growth and the region. Some of the areas hasn’t been able to conduct their operations. Common for all these areas is the utmost importance of financial funding to be able to continue to operate. One great risk when a Leader area ends up outside the structures of the political program is that cooperation and networks since years cannot be upheld. This might cause problems for a future rural development program when these cooperation’s must be built up again. There might also be a risk that rural development returns to be more regulated by the authorities and governance becomes government when Leader disappears as a rural development actor

Toimintakyky ja terveyskäyttäytyminen, trendit ja yhteydet eläkeikäisessä väestössä, 1985-2003

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa eläkeikäisten suomalaisten toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksia ja yhteyksiä väestötasolla vuosien 1985-2003 välillä. Lisäksi tutkittiin toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen sosiodemografisia eroja. Aineistona käytettiin kahden vuoden välein toteutettua Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistutkimusta (EVTK), jota on kerätty vuodesta 1985 lähtien. Tutkimukseen valittujen 65-79-vuotiaiden naisten ja miesten kokonaismäärä oli 13 232 vuosien 1985-2003 välillä. Keskimääräinen vastausprosentti oli hieman yli 80. Itse ilmoitettuja päivittäistoimintoja (ADL) käytettiin kuvaamaan toimintakykyä. Terveyskäyttäytymistä tutkittiin ruokavalion, tupakoinnin, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja myös painoindeksin kautta. Toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen yhteyksien tarkastelussa vakioitiin myös kroonisten sairauksien vaikutus. Sosiodemografisia eroja tarkasteltiin ikäryhmien, eläkeikää edeltävän ammatin ja siviilisäädyn kautta. Tulokset raportoitiin ikävakioitujen trendien sekä logistisen että ordinaalisen regression avulla. Tutkimus osoitti toimintakyvyn kohentuneen 1980-luvun puolestavälistä vuosituhannen vaihteeseen. Toimintakyky oli parempi nuoremmilla vastaajilla, toimistotyötä tehneillä ja naimissa olevilla. Tämän päivän eläkeikäiset syövät terveellisemmin ja tupakoivat vähemmän, mutta käyttävät enemmän alkoholia ja ovat lihavampia kuin ikätoverinsa pari vuosikymmentä sitten. Terveellisen ruokavalion noudattaminen, tupakointi, alkoholinkäyttö ja lihavuus olivat yleisimpiä nuorimassa ikäryhmässä. Maataloustyötä tehneiden keskuudessa oli vähiten terveellistä ruokavaliota noudattavia ja eniten lihavia. Alkoholinkäyttö oli puolestaan yleisempää toimistotyötä tehneillä. Naimissa olevat noudattivat useammin terveellistä ruokavaliota ja tupakoivat vähemmän kuin ei-naimisissa olevat. Terveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholin käyttämättömyys ja runsas käyttö, fyysinen passiivisuus ja lihavuus olivat yhteydessä huonompaan toimintakykyyn. Näiden tekijöiden sekä kroonisten sairauksien havaittiin vähentävän toimintakyvyn sosiodemografisia eroja tämä vika lause ei ehkä aukene kaikille. Toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen koheneminen tarkoittaa terveempiä elinvuosia tulevaisuuden eläkeikäisille. Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta väestöryhmittäiset erot ovat edelleen selkeät. Nämä erot yhdessä lisääntyvän lihavuuden ja alkoholinkäytön kanssa ovat haasteita kansanterveydelle