ELLIPSIS AS A MARKER OF INTERACTION IN SPOKEN DISCOURSE

In this article, we discuss strategies for interaction in spoken discourse, focusing on ellipsis phenomena in English. The data comes from the VOICE corpus of English as a Lingua Franca, and we analyse education data in the form of seminar and workshop discussions, working group meetings, interviews and conversations. The functions ellipsis carries in the data are Intersubjectivity, where participants develop and maintain an understanding in discourse; Continuers, which are examples of back channel support; Correction, both self- and other-initiated; Repetition; and Comments, which are similar to Continuers but do not have a back channel support function. We see that the first of these, Intersubjectivity, is by far the most popular, followed by Repetitions and Comments. These results are explained as consequences of the nature of the texts themselves, as some are discussions of presentations and so can be expected to contain many Repetitions, for example. The speech event is also an important factor, as events with asymmetrical power relations like interviews do not contain so many Continuers. Our clear conclusion is that the use of ellipsis is a strong marker of interaction in spoken discourse

From Rookies To Synthesis: Agile Solutions For Sustainable Doctoral Studies

Modern doctoral education in engineering lies at the intersection of three topical phenomena: firstly, the surge of wicked sustainability concerns and the subsequent burgeoning demand for cross-disciplinarity. Secondly, the rapidly developing new technologies and global knowledge economy provide a thriving problem-solving potential, although – thirdly – this requires proactive and innovative collaboration beyond the scope of a single discipline. Thus, doctoral education needs new practices to ensure that students are equipped with new kinds of competencies to solve unpredictable and wicked sustainability problems. In order to reach these demands, we need to favor collaboration over competition. Here we approach these issues by presenting key findings from a five-year empirical study on doctoral education in engineering. Data were collected by using a journey mapping method on recently graduated doctors in engineering at Aalto University, Finland. Students from the examined research group were compared with a control group. The data were clustered and the main factors contributing to the individual journeys were analyzed. Community, colleagues, and collaboration turned out to have the strongest positive impact on their doctoral journey (average +1.26, scale -3…+3), and they were distributed across the thesis process. Most observations were related to external academic factors, such as funding and journal decisions. Additionally, we present research group practices, such as “Rookies club” and "Synthesis groups" that strengthened students’ resilience and internal support on these factors. These practices initiated positive interdependencies among the students and supported sustainable supervision practices. Our results are applicable to a wide range of doctoral education.Peer reviewe

Englanninkielisten luentojen vuorovaikutteiset piirteet

Internationalization is one of the strategic goals of universities and other higher education institutions in Finland. This tends to be transferred to English-medium instruction (EMI) and English degree programs. This "Anglicization has raised concerns and discussion despite its perceived benefits. The aim of this study was to investigate an international Master s Program in the field of engineering and to explore students perceptions of lectures and their comprehension within this Master s Program. These lectures were further examined in order to shed light on what linguistic features used in English as a lingua franca (ELF) lecturing influence students perceptions. This exploratory, descriptive case study takes a phasal approach to obtain a holistic view on this Master s Program. The findings of the study are based on authentic data: video-recorded lecture material, their transcriptions, and surveys. These surveys contain lecture evaluations provided by the students immediately after attending them. Guided by the student evaluations, an analysis based on genre analysis and discourse analysis was conducted to locate the linguistic differences of these lectures. The results indicate that students perception of lectures relates to the use of interactional features regardless of the lecturers perceived English skills. Those lectures students found accessible contained more interactional features than those lectures students found challenging. Additional results, contrary to prior studies, also show that the use of interactional features in native language (Finnish) lecturing is notably lower than in ELF lecturing. Furthermore, the comparison of student achievements when lecturing in the Master s Program was in Finnish with the student achievements from the ELF lectured program showed slightly higher results in the ELF lectured program. Conclusions drawn from these results suggest that when lecturing in a non-native language, lecturers attempt to ensure the audience s comprehension through various linguistic devices, interactional features being one of them. Therefore, ELF lectures do not have an adverse effect on lecture comprehension or course results.Kansainvälisyys on ollut muutaman vuosikymmenen ajan yksi yliopistojen keskeisistä strategisista tavoitteista. Käytännössä kansainvälistymiseen on panostettu perustamalla englanninkielisiä maisteriohjelmia ja lisäämällä englanninkielistä opetusta. Tutkimuksessa perehdytään englanninkielisen maisteriohjelman toimintaan ja selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä englanninkielisestä opetuksesta. Tutkimusaineistona on käytetty luentojen videotallenteita ja niiden litteraatteja sekä opiskelijoden kyselylomakevastauksia. Vastausten perusteella luennot jaettiin haastaviin ja helposti lähestyttäviin. Tavoite oli selvittää, mikä erotti näitä erityyppisiä luentoja. Luentojen litteraatit paljastivat, että helposti lähestyttävillä luennoilla opettajat olivat käyttäneet vuorovaikutteisia menetelmiä huomattavasti enemmän. Lisäksi aineisto osoitti, että suomenkielisillä luennoilla käytettiin vähemmän vuorovaikutteisia menetelmiä kuin luennoilla, joissa käytettiin englantia vieraana kielenä eli lingua francana (ELF). Tulos poikkeaa merkittävästi monista aiemmista tutkimuksista. Tutkimus osoittaa, että ELF-luennot ja niihin perustuvat englanninkieliset maisteriohjelmat eivät haittaa oppimista tai luentojen ymmärtämistä. Tämä perustuu siihen, että englantia vieraana kielenä puhuvat luennoitsijat käyttävät kielessä tietoisesti tai vaistomaisesti vuorovaikutteisia työkaluja viestin perille menon varmistamiseksi

Accommodating to English-medium instruction in teacher education in Finland

This study analyses teacher educators’ and student teachers’ perceptions of teaching and learning situations in an international English as a lingua franca (ELF) context in an English-medium instruction (EMI) teacher education programme in Finland. The analysis of semi-structured interviews revealed that the participants perceived a partial reversal of traditional teacher and student roles; students assisted voluntarily and teaching became reciprocal. Some teachers reflected on having used typical strategies in ELF context such as code-switching to further communication and engage students. However, teachers’ lack of fluency was sometimes considered causing frustration among students and affected negatively their feeling of being professional teacher educators. Nevertheless, by increasing more learner-led activities, ELF can positively affect teacher education pedagogy.Peer reviewe

En dedans en dehors : nuorallatanssin kauhean ihanat käännökset

Käännökset ovat nuorallatanssissa haastava tekniikka, sillä oman kehon painopiste ja katseen suunta muuttuvat pienellä pinta-alalla nopeasti. Pyrin opinnäytetyössäni selventämään, mitä käännös on, mitkä tekijät vaikuttavat kääntymiseen biomekaniikan ja tasapainon kannalta sekä esittelen itseäni auttaneita oheislajeja, Alexander-tekniikan sekä baletin, jotka voivat auttaa käännösten oppimisessa ja niiden toteuttamisessa sulavasti. Opinnäytetyö on toteutettu trianguloimalla kirjallisuutta, tekniikkaohjeistuksia sekä omakohtaisia kokemuksia. Lisäksi olen liittänyt tekstin rinnalle kuvia, jotka havainnollistavat erilaisia käännöksiä nuorallatanssissa. Koska ihminen on kokonaisuus, olen sivunnut tasapainoon paneutuessa sekä Alexander-tekniikan metodia esitellessäni myös ihmisen psyykkisen puolen tasapainon ja oppimisen kannalta. Opinnäytetyö on avuksi käännösten harjoittelussa niin sirkusalalla toimiville opettajille, esiintyjille ja harrastajille kuin myös tanssijoillekin. Baletin yhtäläinen tekniikka nuorallatanssin kanssa ja kehonhallinnan kehittäminen yhdessä Aleksanteri-tekniikan itseohjaukseen kannustavien lähestymistapojen avulla ovat oman kokemukseni mukaan toimivia oheislajeja, joita suosittelen muillekin nuorallatanssijoille

Kehoaistin herkkyyden, sosiaalisten suhteiden sekä yksilön resilienssin yhteydet COVID-19 pandemian aikaiseen stressiin

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pandemia-aika on aiheuttanut koetun stressin sekä mielenterveysongelmien lisääntymistä. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja resilienssin tiedetään suojaavan näiltä pandemian aiheuttamilta negatiivisilta psyykkisiltä vaikutuksilta. Vaikka aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty verrattain paljon, tutkimuksia on vielä puutteellisesti taustalla vaikuttavien tekijöiden merkityksistä stressin kokemukseen. Esimerkiksi kehoaistin herkkyyden roolista koronapandemian aikaiseen stressin kokemukseen ei ole tehty vielä yhtään tutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kehoaistin herkkyys, sosiaalisten suhteiden määrä ja resilienssi ovat yhteydessä COVID-19 pandemian aikaiseen stressin kokemukseen. Lisäksi tarkasteltiin, ovatko sukupuoli ja ikä yhteydessä stressin kokemukseen samansuuntaisesti kuin aiemmissa tutkimuksissa niin, että korkeampi ikä ja miessukupuoli ovat yhteydessä matalampaan stressitasoon. Aineisto kerättiin joulukuussa 2020 sekä tammikuussa 2021 Webropol -alustan kyselyllä ja sitä levitettiin sosiaalisen median kautta. Tutkimukseen osallistui 434 henkilöä. Kehoaistin herkkyyden, sosiaalisten suhteiden määrän ja resilienssin yhteyksiä COVID-19 pandemian aikaisen stressin kokemukseen tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimella. Lisäksi moderoivia yhteyksiä tarkasteltiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Iän yhteyksiä stressin kokemukseen tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä ja sukupuolen yhteyksiä stressiin X2-riippumattomuustestillä. Muuttujien välillä havaittiin yhteyksiä, mutta ei moderoivia yhteyksiä. Tulokset viittaavat siihen, että vahva kehoaistin herkkyys on yhteydessä korkeampaan pandemian aikaiseen stressin kokemukseen. Resilienssi oli puolestaan yhteydessä vähäisempään koronan aikaiseen stressiin. Tämä tulos on yhdenmukaisia aiemmissa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Myös sosiaalisten suhteiden määrä oli yhteydessä suuntaa-antavasti vähäisempään koettuun stressiin ja oli siten samansuuntainen aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Lisäksi sukupuolen ja iän osalta tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että naiset ja iältään nuoremmat kokevat enemmän stressiä.Previous studies have indicated that the COVID-19 pandemic has caused an increase of stress and mental health problems in the general population. Furthermore, social relationships and resilience have shown to be key protective factors from the negative effects of the pandemic. Although a fair number of studies have been conducted on this subject, information regarding the significance of the underlying factors to stress is still insufficient. At the moment, research about the role of interoceptive sensitivity on stress during the COVID-19 pandemic is non-existent. The present study explored the connection of interoceptive sensitivity, social support and resilience to the experience of stress during the COVID-19 pandemic. An additional goal was to view whether gender and age would form a similar connection to the experience of stress as previous studies have demonstrated. These studies have found male-gender and higher age to correlate with lower levels of stress. The data collection was conducted through a Webropol-based questionnaire between December 2020 and January 2021. This survey was distributed through social media and 434 participants took part in it. The connections of interoceptive sensitivity, number of social relationships and resilience to the experience of stress during the COVID-19 pandemic were tested with Pearson’s correlation coefficient. Hierarchical regression analysis was used to examine moderative connections. The connection of stress and age was tested with independent samples t-test and the gender’s connection to stress with X2-test of independence. Correlations were detected between variables, but no moderative effects were discovered. The results indicate that a strong interoceptive sensitivity is connected to a higher experience of stress during the pandemic. Resilience was connected to a lower experience of stress during the pandemic. These results are consistent with those of previous research. Additionally, the number of social relationships was indicatively connected to a lower experience of stress and was, therefore, parallel with previous literature. With regard to gender and age, the results of this study support the findings of past research, namely that younger people and women experience more stress

Sähköinen lastenlauluhakemisto

Sähköiset apuvälineet ovat monilla aloilla jo arkipäivää, mutta lähes kaikki varhaisiän musiikkikasvattajien työssä käytettävä materiaali on edelleen kirjojen ja CD-levyjen varassa. Halusimme opinnäytetyössä selvittä, olisiko sähköiselle lastenlauluhakemistolle käyttöä varhaisiän musiikkikasvattajien työkentällä, kuinka se toteutettaisiin ja miten se toimisi käytännössä. Tämän lisäksi pohdimme lastenlauluhakemiston laajentamista sekä sen vientiä koti- ja päiväkotiympäristöön. Keräsimme Googlen tarjoamalle online-pohjalle 391 lastenlaulua, jotka analysoimme laulun sanojen sekä musiikillisten elementtien pohjalta. Keräsimme myös tietoa lastenlauluhakemiston tarpeellisuudesta haastattelemalla yhdeksää musiikkialan opiskelijaa ja ammattilaista, jotka työskentelivät monipuolisesti musiikkikasvatuksen parissa. Testaajat kokeilivat lastenlauluhakemistoamme kahden viikon ajan. Ensimmäisen testiviikon jälkeen kehitimme lastenlauluhakemistoa saamamme palautteen perusteella. Toisen viikon jälkeen saimme palautetta parannusten onnistumisesta. Opinnäytetyö sisältää tietoa varhaisiän musiikkikasvattajien työkentältä, sen tarpeista, vaatimuksista ja odotuksista sekä musiikkikasvatuksen, etenkin laulamisen, vaikutuksista lapsen kehitykseen. Käsittelemme myös yhteiskuntamme digitalisoitumista ja sen vaikutuksia varhaisiän musiikkikasvatuksen alaan. Taustatietojen ja opinnäytetyön eri työvaiheiden kuvailun lisäksi pohdimme lopuksi aiheemme tulevaisuuden näkymiä. Uskomme, että opinnäytetyöstämme on apua varhaisiän musiikkikasvattajille sekä digitaalisten työkalujen käyttöönottoon ja kehittämiseen alallamme. Opinnäytetyömme koostuu kirjallisen osuuden lisäksi lauluhakemistosta sekä hakemiston käyttöohjeista.Early childhood music education is a young profession in the field of music pedagogy. Therefore, digitalization has not reached the music playschools yet and teachers rely on books and CDs for their musical material - despite the existing, very evolved technology. The aim of the present study was to determine whether a digital index of children’s songs would be needed among the early childhood music teachers. Another important goal was to explore whether such index provided actual (hands-on) benefit to these teachers in their daily work. We also had to find the right basis for constructing an optimal user-friendly index. The index we chose worked successfully for the purpose of our study. For this thesis, we listed 391 children’s songs, analyzed them and wrote the analysis down on an online database called Google Sheets. This children’s song index was forwarded to be tested by nine early music professionals, some of whom were students while others had already graduated as early childhood music teachers. These testers worked in various fields of early childhood music education. They tested the index of children’s songs for a week and gave us feedback on their experiences. Based on the feedback, we developed the index of children’s songs further, and then gave it back to the same testers for another week. The testers provided a second round of feedback and conveyed whether they would use this type of tool in their job. This study first overviews early childhood music education, especially singing, and what effect/influence music and singing have on the interaction between children and parents. Another important topic was to explore how music education can support children in their different developmental phases. In addition, the present study further discusses more overall the work in the field of early childhood music education as well as digitalization in our society. After the theoretical rationalizations, the online index of children’s songs is displayed. The stages of testing the index are described and, finally, we provide a reflection of the process. We also evaluate the outcome of the study and look ahead at the following digital steps to be taken in the field of early childhood music education.Lastenlauluhakemiston linkki: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1GzhnCiHPHJ073I2Otz202cIrhZlQ1QTorJH9hjy8ovs/edit?usp=sharin

Developing a recognition of prior learning procedure : from exemption exam to e-portfolio

Peer reviewe

Increasing interest towards engineering in the context of Nordic STEM outreach activities

While the demand for employment in engineering is growing, most Nordic countries are struggling to attract enough adolescents to study Science, Technology, Engineering, and Mathematics (STEM). Previous studies have identified outreach activities as an essential tool for sharing information about STEM education, but their effectiveness in motivating adolescents to apply for engineering education is difficult to measure. To counteract the decline in recruits, universities are looking for ways to improve the effectiveness of their STEM outreach activities. This study examines how different university-led STEM outreach activities are designed to support adolescents’ interest development in STEM subjects. The data is based on semi-structured interviews with the organisers of 10 Nordic outreach activities, ranging from one-day events to nationwide umbrella organisations involving universities. The resulting 100 descriptions of supporting interest development in STEM subjects are analysed using content analysis. The findings identify common practices for supporting interest development in STEM subjects by supporting relatedness, strengthening competence, promoting autonomy, raising awareness, and building knowledge in STEM. The present study reveals the significance of applying both affective-emotional and cognitive-rational practices to create engaging outreach experiences that motivate participants to study engineering.QC 20250131</p