OPC UA suorituskyvyn arviointi

OPC Unified Architecture is an industrial communication specification, employing a client-server communication model. In this thesis, performance testing of OPC UA applications is explored. First, performance testing of software applications is discussed on a general level. After this, details of OPC UA and previous studies of OPC UA performance are examined. Based on this information, example test cases are designed. The testing procedure and results of the tests are presented in detail. As an important part of the work, the design and implementation of a generic test client for read and subscription testing is presented. The results provide information about overhead of OPC UA security modes in two different hardware platforms and comparison of two server applications in terms of read and subscription functionality. Substantial differences can be observed in terms of maximum number of requests as well as in the resulting resource usage. When overloaded, the servers again exhibit differences in their behavior. The test results should be thought of as examples of features, limits and differences that can be observed by performance testing OPC UA applications. The results of this thesis are used in the future development of the Prosys OPC UA Java SDK.OPC Unified Architecture on erityisesti teollisiin ympäristöihin suunniteltu tiedonsiirtomäärittely, joka käyttää asiakas-palvelin kommunikointimallia. Tässä työssä tutkitaan OPC UA -sovellusten suorituskykytestausta. Ensin muodostetaan yleisellä tasolla käsitys tavoista mitata ohjelmistojen suorituskykyä. Tämän jälkeen OPC UA -määrittelyn yksityiskohtia käydään läpi tähän työhön liittyvin osin. Aiemmin aihepiiristä julkaistujen tutkimusten avulla muodostetaan kuva siitä, mitä ja miten oikeastaan kannattaa tutkia. Suoritettavat testit dokumentoidaan mahdollisimman hyvin ja testien tulokset raportoidaan yksityiskohtaisesti. Tärkeänä osana työtä esitellään yleiskäyttöisen testisovelluksen suunnittelu ja toteutus. Tutkimuksen perusteella esitetään tietoa OPC UA -viestien tietoturvalliseen käsittelyyn kuluvasta resurssien kulutuksesta kahdella eri laitteistolla ja vertaillaan kahden OPC UA -palvelintoteutuksen ominaisuuksia. Toteutuksissa voidaan havaita selkeitä eroja käsiteltyjen pyyntöjen maksimimäärässä sekä palvelinohjelmistojen resurssienkäytössä. Kun palvelimiin tehdään enemmän pyyntöjä kuin ne ehtivät käsitellä, on tuloksena taas selkeitä eroja eri implementaatioiden välillä. Esiteltävät testitulokset pätevät tässä tietyssä konfiguraatiossa ja ne tulee käsittää esimerkkeinä siitä minkälaisia ominaisuuksia, rajoituksia ja eroja OPC UA -sovelluksissa on havaittavissa. Työn tuloksia tullaan käyttämään Prosys OPC UA Java SDK:n jatkokehityksessä

Finnish university technology transfer in a whirl of changes: A brief summary

Finnish university technology transfer is currently caught in the turbulences of major changes in the national innovation system. Three virtually simultaneous changes are of special importance. The first is the massive on-going renewal of the Universities Act governing the Finnish higher education system in its entirety. It was originally initiated to provide universities with more financial and operational flexibility and autonomy and, thus, with better premises to fulfil the three mandates (i) to educate, (ii) to conduct academic research, and (iii) to impact societal welfare. The second change is the foundation of the so-called Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (Finnish acronym: SHOK) that aim at establishing and re-enforcing long-term research cooperation between the academia and the Industry. The final change is the enactment of the new University Inventions Act in early January 2007. The Act provided universities with the rights of ownership to inventions made in sponsored research that, according to the principle of the professor's privilege, were considered property of the respective academic inventors prior to the change In the beginning of 2008 Etlatieto Ltd. interviewed 11 of 20 research universities active in Finland to capture the potential impacts the three changes might have on university technology transfer activities. The set of interviewees comprised professionals conducting different tasks in the technology transfer units of universities ranging from research directors to technology transfer officers to lawyers. According to the results, the expected benefits of the renewal of the Universities Act mainly comprise of the increasing financial flexibility of universities hoped to translate into a proliferation of tools available for the transfer of university technology (support of start-ups, investments etc.), and a general increase in the profile of technology transfer functions that should alleviate their current deficiency in resources. Challenges regarding the Universities Act, on the other hand, relate to the lack of administrative and business related expertise in universities required to fulfil the up-coming tasks mandated by the Act, and the lack of commitment on part of universities' management resulting in insufficient resources. SHOKs, in turn, are expected to enable longer project cycles, to reduce administrative burden, to encourage the setting of scientifically more ambitious research objectives, as well as to increase research collaboration and its efficiency. Challenges were identified to relate to proposed IPR-practices potentially endangering the academic freedom of university research, the incentive schemes of top researchers to participate in SHOK projects, the inefficiencies of a large participant base, and the dangers of a strongly industry driven mode of co-operation to academic values. Finally, the benefits of the University Inventions Act are expected to emerge from the gradual dismantling of the 'ivory tower of academe', an increase in the amount of received invention disclosures, and more efficient administrative practices in university technology transfer functions. Perceived challenges, in turn, include interpretational difficulties of the Act, the modest commitment of university management to university technology transfer in general, increasing administrative burdens, and strong cultural differences between researchers, industry and university administration

Diagnosing the growing pains of a technology-based industry an examination of the Finnish biotechnology industry in light of empirical economics

Positioned in the context of the technology-based industrial emergence literature, this dissertation identifies and examines organizational, managerial, and institutional challenges that small and medium sized Finnish biotechnology companies have encountered during the emergence of the field as an industry. Based on the results, central Implications for research, management and policy are suggested. The five separate studies that constitute this dissertation fill specific, clearly demarcated gaps in the underlying literature that have not been explicitly scrutinized in extant works. The contributions are made in three domains that are central to the emergence of technology-based industries: In the academic domain the dissertation brings forth new knowledge on bridging the gaps between academia and industry in university-industry technology transfer (UITT) that has previously been found to be riddled with challenges. The dissertation adds to the understanding on the role and value of organizational practices performed by universities and their respective technology transfer offices (TTO) to overcome the challenges and to bring forth university inventions to industrial and societal use. TTOs are found to lower the threshold of UITT stakeholders to participate in and sustain the process of UITT, to facilitate congruence between the features of scientific discoveries and specific market needs, and to mitigate the detrimental effects that opportunistic incentive structures of diverse stakeholders can have on UITT. In the business domain, the dissertation establishes that academia-based start-ups are at a relative disadvantage regarding their capabilities to attract financing, recruit skilled labor, and design viable business strategies - mostly due to a lack of business-related skills, experience and vision as well as an enchaining bond to academic culture, principles and incentives. Young, high-quality firms are also found to suffer most severely from information asymmetry related problems, because they often have nothing tangible to show for their actual quality and cannot distinguish themselves from so-called lemons. Hence, their capital is under-valued on financial markets. Finally, contributing in the public policy domain the dissertation reveals that strategically weak governmental funding can have two disadvantageous externalities: First, due to information-asymmetry-related difficulties in differentiating between high-quality companies and lemons, risk capital instruments in particular tend to support only the latter type of companies, as high-quality companies refrain from applying for such funding in the first place. And second, governmental funding instruments that do not factor in the compatibility of the business models, contents and embeddedness of funding recipients with their respective regional industry structure tend to artificially ventilate businesses that would not otherwise be viable in these specific regions

Luottamuksen ja tiedonkulun merkitys projektissa, case: Suomen Keittiömestareiden Talvipäivät Imatralla 2011

Opinnäytetyössä tutkittiin luottamuksen ja tiedonkulun merkitystä projektin to-teutumiselle. Tutkimus tehtiin projektipäälliköiden näkökulmasta. Tutkimuson-gelmana oli selvittää, kuinka luottamus ja tiedonkulku vaikuttavat yhteistyön sujumiseen. Tämän lisäksi selvitettiin projektiyhteistyössä yleisimmin esiintyviä ongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Tavoitteena oli saada aikaan kokonaisuus, josta on hyötyä kaikille projektia johtaville projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Opinnäytetyön empiirinen osa perustui helmikuussa 2011 Imatralla järjestettyihin Suomen Keittiömestareiden Talvipäiviin. Projektityöskentely on aina ajankohtainen aihe ja luottamusta ja tiedonkulkua sen osa-alueina on tutkittu vielä vähän. Projektit ovat nyky-yhteiskunnassamme hyvin yleisiä, ja monet tekevät niitä päivittäin työkseen ja projektityöskentely näyttää edelleen lisääntyvän. Projektiyhteistyötä tehdään yrityksissä, julkisissa organisaatioissa, yhdistyksissä ja perheissä. Kun luottamus on kohdillaan ja tieto siirtyy sujuvasti kumppaneiden välillä, on projektin onnistumisen mahdollisuudet jo hyvällä mallilla. Viestinnän osuus projektin onnistumisessa on hyvin tärkeä. Ilman sitä ei mikään organisaatio voi toimia. Ilman viestintää ei voi myöskään johtaa. Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Opinnäytetyö oli laadullinen. Materiaalin analysoinnissa käytettiin aineistoläh-töistä lähestymistapaa. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin projektiryhmän raporteista, päiväkirjoista sekä omista havainnoista ja kokemuksista. Tutkimustuloksista selvisi luottamuksella ja tiedonkululla olevan merkittävä vaikutus yhteistyön sujumiseen. Puutteet näillä osa-alueilla vaikuttavat huomattavasti projektin onnistumiseen ja lopputulokseen. Projektin rajaaminen on tärkeää heti alussa. Ilman rajaamista projekti laajenee suunniteltua suuremmaksi, lisätyöt hidastavat etenemistä, valmistuminen viivästyy ja työn lopputuloksen laatu kärsii

Kirjaamisvastaavien näkemys asemastaan kirjaamisen kehittämisessä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksella, kuinka kirjaamisvastaavat ovat sisäistäneet asemansa kirjaamisen kehittämisessä sekä heidän arvionsa kirjaamisen nykytilasta. Työ on osa Turun sosiaali- ja terveystoimen (SoTe:n) kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on jalkauttaa rakenteinen kirjaaminen eri tulosalueille. Hoitotyön rakenteisesta kirjaamisesta on tehty useita tutkimuksia, mutta kirjaamisvastaavien näkökulmaa asiasta ei ole aiemmin käsitelty juuri ollenkaan. Tutkimusongelmat olivat: Kuinka kirjaamisvastaavat ovat toimineet oman työyksikön kirjaamisen kehittämisessä? Minkälaista kirjaaminen on työyksikössä kirjaamisvastaavien mielestä? Millaiset ovat edellytykset kehittää rakenteista kirjaamista työyksiköissä kirjaamisvastaavien mielestä? Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomakkeet Turun sosiaali- ja terveystoimen kirjaamisvastaaville (N=100), jotka valittiin ositetulla otannalla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi yhden avokysymyksen. Kyselylomake muodostui vastaajien taustatiedoista sekä kysymyksistä liittyen kirjaamiseen ja kirjaamisvastaavien toimintaan. Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli 49,0%. Tutkimustulokset osoittivat, että kirjaamisvastaavat toimivat omasta mielestään hyvin työyksikkönsä kirjaamisen kehittämiseksi ja kirjaaminen työyksiköissä on heidän mielestään hyvällä mallilla. Edellytykset rakenteisen kirjaamisen kehittämiselle työyksiköissä ovat kuitenkin vaihtelevia. Kirjaamisvastaavat kokevat tarvitsevansa lisää aikaa, koulutusta sekä yhteisiä sääntöjä. Lisäksi koettiin tärkeäksi yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa.The purpose of this study was to find out by questionnaire study, how the main-documentation nurses have internalized their role in the development of structured documentation and their assessment about how the documentation works at this moment. This study is part of the re-search of Turku Municipal Health Care and Social Services Department, which purpose is to move structured documentation to all result-areas. There have been many studies made about structured documentation, but almost none of them have been made from main-documentation nurses’ point of view. The research questions in this study were: How main-documentation nurses have acted in their place of employment to develop structured documentation? What main-documentation nurses think about the quality of documentation in their place of employment? What are preconditions to develop structured documentation in the places of employment from main-documentation nurses’ point of view? The study was accomplished by sending questionnaire to main-documentation nurses, N=100. The data was collected by structured questionnaire that included one open-question. The ques-tionnaire contained background factors and questions about documentation and main-documentation nurses’ actions. Final response rate was 49,0%. The main results of this study was that main-documentation nurses think that they act well to develop documentation in their place of employment and they think that documentation in their place of employment is working pretty well. Thoughts about preconditions to develop structured documentation were variable. Main-documentation nurses feel that they need more time, education and common rules. Furthermore they want more co-operation between different directions

Making sense of the TTO production function: University technology transfer offices as process catalysts, knowledge converters and impact amplifiers

This inductive case study of 7 US university technology transfer offices (TTOs) examines the value added that TTOs contribute to university-industry technology transfer (UITT ). We therefore (i) characterize a set of central organizational TTO practices, (ii) describe how TTOs systemically manage intangible resources to generate these practices, and (iii) describe the conceptual mechanisms through which the practices add value to UITT. The results form an inductive framework that establishes the TTO as (i) a process catalyst that lowers the threshold of UITT stakeholders to engage in technology transfer and to maintain its sustainability, (ii) a knowledge converter that enables congruence between university technology and market needs, and (iii) an impact amplifier that alleviates problems related to the opportunistic incentive structures of UITT stakeholders and maximizes societal impact. The study thus provides new insights into the internal logic of the TTO production function by qualitatively expanding and refining our understanding of the value added generated by TTOs and by helping to comprehend the relationship between inputs and outputs that underlie it

Water quality of small lakes and streams in the Finnish, Norwegian and Russian border area

Appendix 2/15 of the publication "State of the environment in the Norwegian, Finnish and Russian border area 2007" (The Finnish Environment 6/2007)

Agglomeration and specialisation patterns of Finnish biotechnology - On the search for an economic rationale of dispersed industry structure

This study sets out to inspect empirically whether existing theory in Geographical Economics (GE) is able to provide a rationale for the controversial and much debated structure of the highly knowledge- and research-intensive biotechnology industry in Finland. In addition to providing evidence of GE in action, we integrate the effects that active public technology policy might have on geographic structures of industries into our analysis as a novel discourse. The results provide evidence of a theory based rationale that is able to deepen our understanding of the roles that different regions have enacted in the development of the case industry. Simultaneously, however, the rationale also reveals several challenges that different types of regions still have to overcome in order to steer on a track of sustainable economic development in the future. Based on the results we argue that public sector funding has enabled certain regions to develop in ways that otherwise would not be sustainable