Perheiden kanssa tehtävä työ lastenkodissa : asiakkaiden kokemuksia

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lastenkotiin sijoitettujen lasten huoltajien kokemuksia lastenkodissa tehtävästä perhetyöstä. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Helsingin kaupungin lastenkotitoiminnan kanssa eräässä lastenkodissa. Lisäksi selvitin minkälaisia toiveita ja kehittämisehdotuksia huoltajilla on perheiden kanssa tehtävästä työstä. Perheiden kanssa tehtävä työ sijaishuollossa on tärkeä osa lastenkodissa tehtävää työtä. Opinnäytetyö on tehty osallisuuden näkökulmasta ja sen tarkoituksena oli tuoda esiin asiakkaiden mielipiteet ja toiveet perheiden kanssa tehtävästä työstä. Palautteiden pohjalta perheiden kanssa tehtävää työtä voidaan kehittää edelleen. Opinnäytetyöni teoriana käytin osallisuutta ja perhetyön teoriaa. Osallisuus on perhetyötä ohjaava eettinen periaate. Osallisuutta on ihmisen oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Osallisuus on ihmisen mahdollisuus olla osallisena itseään koskevissa asioissa sekä ilmaista mielipiteensä. Opinnäytetyössäni huoltajille on annettu mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä. Perheiden kanssa tehtävä työ lastenkodissa on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työmuoto, jonka peruslähtökohta on perheiden sekä lapsen elämästä lähtevät tarpeet. Opinnäytetyöni oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, kyselyitä lastenkotiin jaettiin yhteensä viisikymmentä. Puolistrukturoidut kyselyt annettiin lastenkodin osastoilla huoltajille henkilökohtaisesti. Kyselyt pyysin täyttämään nimettöminä ja niiden mukana oli palautuskuori. Kyselyt palautuivat postitse. Aineiston analysointimenetelmänä käytin soveltaen teemoittelua ja aineistolähtöistä analyysimenetelmää. Kyselyn vastauksista tuli esille, että vastaajat ovat perheiden kanssa tehtävään työhön lastenkodissa pääosin tyytyväisiä. Huoltajat kokevat pääosin, että heidät otetaan huomioon ja heitä kuunnellaan. Vastausten perusteella osallisuus toteutuu perheiden kanssa tehtävässä työssä lastenkodissa. Lisäksi vastauksissa tuli esille konkreettisia kehittämisehdotuksia perhetyön toiminnalle ja sisällölle.The purpose of this study was to research experiences of customer families about the family work in one children's home in Helsinki. This Bachelor’s Thesis was done in collaboration with Helsinki City Child Welfare Services and the children's home. The purpose of this the-sis was to be a voice for the guardians of children in foster care. I studied the guardians’ experiences of family work in one children’s home in Helsinki. Family work with the families of children taken into custody, constitutes an essential part of the work in the foster care unit. Based on the feedback and results from the study, family work in children's homes can be further developed. The theoretical base for my thesis were participation and family work. Participation is de-scribed as interaction, encounter and the opportunity of being heard. This study supports participation in the children’s home because guardians were also given a chance to give feedback about family work. Family work as a method in foster care has goals and it is planned to support children’s' development. The thesis was a qualitative study which was carried out as a semi-structured survey. The questionnaire was given in person to all the customers' guardians by the staff of the children’s home. Answering the survey was optional. The questionnaires also included an ad-dressed envelope in which they could be returned. The survey was done anonymously. I made the analysis of the data using qualitative content analysis and thematisation. The results of the survey show that the guardians are mainly satisfied with the family work done in the children's home. They feel like they are heard and taken into consideration in child welfare services in the children’s home. As the guardians’ experiences are reflected to/ consistent with? the theory of involvement, participation and family work in this study, I came to the conclusion that family work in the children's home is interactive and participation is realized

International variation in perceiving goals of a youth development programme (Lions Quest)

Peer reviewe

Progress in Teachers’ Readiness to Promote Positive Youth Development among Students during the Lions Quest Teaching Workshop

Peer reviewe

Lost in Estimation: Untangling the Enigma between Numerical Acuity and Visual Working Memory

openIn daily life, humans – much like a wide variety of animal species – constantly make comparisons, such as choosing the shortest line at the store or selecting the fullest basket of strawberries. Yet, the cognitive resources that enable the ability to discriminate large numerical quantities using only visual information, and without relying on explicit counting, remain unclear. Prior studies suggest that performance on numerosity comparison tasks partly relies on domain-general visual working memory (VWM) resources, facilitating us to selectively attend to numerical information while suppressing non-numerical, potentially distracting, visual information. In this framework, the present thesis explores whether known limits in VWM capacity place any constraints on the precision of numerosity discrimination, also known as numerical acuity. To this end, forty-six university students completed a numerosity comparison task measuring numerical acuity alongside a prototypical change detection task measuring VWM capacity. The results showed that in spite of rigorous visual controls, non-numerical visual cues significantly affected the accuracy of numerosity discrimination. However, no direct inter-individual correlation was found between VWM capacity and numerical acuity, nor between VWM capacity and variation in numerical acuity across trials characterized by distinct non-numerical visual covariates. These findings suggest that while non-numerical visual covariates undoubtedly influence our ability to discriminate large numerosities, numerical acuity likely relies on a processing stage that is functionally independent from VWM. Future studies utilizing direct neural measures of VWM capacity, including its attention-based filtering efficiency, are warranted to substantiate these findings