Improving the National Cyber-security by Finding Vulnerable Industrial Control Systems from the Internet

Teollisuusautomaatiojärjestelmiä, joita käytetään muun muassa voimantuotannon, sähkönjakelun ja jätevedenpuhdistuksen järjestelmissä, voidaan löytää julkisesta Internetistä. Tarve etähallinnalle ja keskittämiselle, sekä tuotteiden huono suunnittelu ja virheet järjestelmien käyttöönotossa, ovat altistaneet automaatiojärjestelmiä kenen tahansa ulottuville. Yhteiskunnalle tärkeiden kriittisen infrastruktuuriin kuuluvien järjestelmien turvalliseksi saattaminen on tärkeää kansalliselle kyberturvallisuudelle: ongelmat kriittisessä infrastruktuurissa voivat aiheuttaa voimakkaita häiriöitä eri puolilla yhteiskuntaa. Viime vuosina on havaittu kasvava määrä kyberhyökkäyksiä. Sekä rikolliset, että valtiolliset toimijat kehittävät kyberaseita ja myös teollisuusautomaatiojärjestelmiin on kohdistettu hyökkäyksiä. Vuonna 2010 Stuxnet haittaohjelma onnistui tunkeutumaan iranilaisen ydinpolttoaineenrikastamon järjestelmiin ja aiheuttamaan mittavaa fyysistä tuhoa. Tässä työssä esitellään konsepti, jonka avulla voidaan automaattisesti löytää haavoittuvia teollisuusautomaatiojärjestelmiä, ja raportoida löydökset viranomaisille jatkotoimenpiteitä varten. Työssä esitellään myös prototyyppi, jolla testattiin konseptin toimivuutta oikeilla suomalaisilla järjestelmillä Internetin yli: sormenjälkitietokannan ja porttiskannauksen avulla 2913 IP-osoitteesta löydettiin 91 mahdollista teollisuusautomaatiolaitetta. Epäiltyjä teollisuusautomaatiojärjestelmiä pystytään löytämään Internetistä, mutta löydettyjen järjestelmien kriittisyyden ja tärkeyden arvionti ilman tunkeutumista kohteeseen on vaikeaa. Konseptia tehostaisi huomattavasti automaattinen tietoturva-auditointi, jolla tärkeimmät ja haavoittuvaisimmat kohteet voitaisiin paikallistaa ja poistaa näkyviltä nopeasti. Auditointi ilman järjestelmien omistajien lupaa vaatisi kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön.Industrial control systems (ICS), which are used to control critical elements of the society's maintenance such as power generation and electricity distribution, are exposed to the Internet as a result of insecure design, and installation faults. Securing critical industrial systems is important for national cyber-security; malfunctioning elements in the critical infrastructure can quickly cascade into wide range of problems in the society. In the recent years increasing amount of cyber-attacks have been observed, and nations and criminals are developing offensive cyber-capabilities; industrial systems are also targeted as was seen with the Stuxnet-malware in 2010 causing havoc in an Iranian uranium enrichment facility. In this thesis a concept is presented to automatically find and evaluate exposed ICSs and report vulnerable devices to authorities for remediation. A prototype of the concept is built to prove the viability of the concept and to get data from port scanning real ICS devices in the Internet. With the prototype, 91 ICS devices were found out of the assigned 2913 IP addresses. Traffic volume produced by the scanner was insignificant compared to overall Finnish Internet traffic. The concept, called KATSE, is viable but not without challenges: ICS devices can definitely be identified from the Internet but analyzing the actual importance and purpose of the devices is difficult. Currently the Finnish legislation does not allow system intrusions or unauthorized security auditing even by authorities. Automated security auditing for the found devices would be useful to find the most vulnerable devices first but such auditing would require a change in legislation

Metristen struktuurien malliteoria

Gradussa käsitellään jatkuvia logiikoita, joissa pääasiallisesti paneudutaan kompaktisuuslauseeseen, konnektiiveihin ja kvanttorien eliminointiin. Kompaktisuutta varten käydään läpi ultrafilttereitä käsitteleviä tuloksia. Vuorostaan kvanttorien eliminointia varten todistetaan tuloksia monsterimallien olemassa olosta. Lopussa annetaan vielä lyhyesti esimerkki kvanttorien eliminoinnista Hilbertin avaruuksissa

Vesi kuntoutumisympäristönä polven tekonivelleikkauksen jälkeen

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja samalla yleisin syy tekonivelleikkaukseen. Tutkimukset osoittavat, että polven tekonivelleikkauksen jälkeinen toimintakyky on heikentynyt ja säilyy heikentyneenä jopa vuosia leikkauksesta. Harjoittelu ennen ja jälkeen leikkausta on tärkeää toimintakyvyn palautumiseksi ja elämänlaadun parantumiseksi. Vesiharjoittelun on tutkimuksissa osoitettu soveltuvan osaksi tekonivelleikattujen kuntoutusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää polven tekonivelleikattujen kuntoutumista leikkauksen jälkeen kokoamalla tietoa vedestä harjoitteluympäristönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella polven nivelrikkopotilailla ja tekonivelleikatuilla tehtyjä tutkimuksia vesiharjoittelusta ja arvioida niiden pohjalta veden käytettävyyttä polven tekonivelleikkauksen jälkeisessä kuntoutumisessa. Työelämän edustajana toimi Tekonivelsairaala Coxa. Opinnäytetyössä perehdytään tekonivelleikkauksen jälkeisiin toimintakyvyn muutoksiin ja niiden säilymiseen, veden ominaisuuksiin sekä nivelrikko- ja tekonivelpotilaiden vesiharjoitteluun. Se sisältää myös polven rakenteen ja toiminnan kertaamiseen soveltuvan liitteen. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää vesiharjoittelua suunniteltaessa ja se soveltuu työkaluksi nivelpotilaiden kanssa työskenteleville. Progressiivinen, vähintään 12 viikkoa kestävä, vesivastusharjoittelu vaikuttaa positiivisesti polven tekonivelleikatun toimintakykyyn parantamalla polven ojentaja- ja koukistajalihasten voimaa sekä lisäämällä niiden poikkipinta-alaa. Lyhyempien harjoittelujaksojen tulokset ovat osittain ristiriitaisia, eikä merkittäviä parannuksia toimintakyvyssä ole saavutettu. Vaikka veden käyttö harjoittelussa voidaan perustella sen monien ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi, ei vesiharjoittelua voida kuitenkaan pitää muita harjoitusmuotoja ylivoimaisesti parempana polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Vesi kuitenkin soveltuu harjoitteluympäristöksi laajemmalle joukolle kuntoutujia kuin maaharjoittelu, sillä se mahdollistaa esimerkiksi kivuttomamman harjoittelun. Polven tekonivelleikatuille suunnattuja vesiharjoitteita on tutkittu vain vähän, eikä niitä ole kuvattu riittävän tarkasti. Yksittäisten harjoitteiden vaikuttavuudesta tekonivelleikkauksen jälkeisiin rajoituksiin tarvitaan lisää tutkimusta.After total knee arthroplasty patients still have significantly lower functional ability compared to the healthy adults of same age. Hydrotherapy is widely used in rehabilitation of total knee arthroplasty. It provides many unique qualities which create an effective environment for those who have disabilities and can not exercise on dry land. The objective of this study was to improve rehabilitation after total knee arthroplasty. The purpose of this thesis was to collect studies considering the use and effectiveness of water exercise before and after total knee arthroplasty and also evaluate the usability of this exercising method. Water exercise is not superior when it comes to improving muscle strength, functional ability and quality of life. It seems that weight exercise on dry land can be more suitable for muscle strengthening. However, improvements of muscle activity, strength and functional ability can also be achieved by exercising in water. Water is generally well tolerated and it has less injurious effects which makes it suitable for wider genre of patients. Exercise in water should be progressive and take at least twelve weeks to show the positive effects of training. Specific water exercises after total knee arthroplasty or during osteoarthritis are poorly described and more studies considering effectiveness of exercises are needed

Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle

Valtioneuvoston selvitys Euroopan komission "Eurooppalaista hallintotapaa" koskevasta valkoisesta kirjasta E 86/2001 v

Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle

Valtioneuvoston kanslian muistio Euroopan unionin tulevaisuudesta (E 27/2001 vp

Civil Society in Making - Challenges of the Somali Diaspora Organizations

Peer reviewe

Puuston tasearvon käsittely metsälön tilinpäätöksessä - menetelmien vertailua.

TutkimusartikkeliTutkimuksessa vertailtiin eri vaihtoehtoja puuston omaisuusarvon ja sen tilikausittaisen muutoksen käsittelemiseksi metsälön tuloslaskelmassa ja taseessa. Eri puutasemenetelmien soveltuvuutta metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseurannan tilinpäätöksen tarpeisiin vertailtiin sekä teoreettisesti että empiirisesti. Metsälön tilinpäätöksen tavoitteeksi on asetettu samanaikainen realisoituneen tuloksen ja puuston markkinahintaisen varallisuusaseman selvittäminen. Puustomenetelmät kuvaavat metsälöä tässä tutkimuksessa tulos- ja omaisuuslaskennalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuottomenetelmien heikko kohta teoreettisesti on se, että puutase ja puuston omaisuusarvo tilinpäätöksessä ovat riippuvaisia osittain subjektiivisesti määritellystä hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitteella pyritään edistyvän metsätalouden mukaisesti kehittämään metsälöä päätöksentekijän tavoitteiden suuntaan, eikä mittaamaan toteutunutta tilikauden tulosta tai omaisuuden arvon muutosta. Puuston tasearvon määrittämisessä tarvittavat puustotiedot saadaan luotettavimmin inventointimenetelmällä, mutta koska käytännössä inventointia ei ole järkevää toistaa vuosittain, on puuston kehitys harvemmin toistettavien inventointien välillä määritettävä kasvumenetelmän avulla. Kuvioittaiseen arviointiin perustuvat metsäsuunnittelutiedot ovat useimmiten ainoat yksityismetsälöistä käytettävissä olevat inventointitiedot, joten puutaseen määrittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä niiden pohjalta

Vauvahieronta varhaisen vuorovaikutuksen tukena

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli järjestää vauvahierontapäivät tervey-denhoitajille ja perhetyöntekijöille sekä vanhemmille Imatralla Mansikkalan neuvolassa. Lisäksi oli tuottaa vauvahierontaesite jaettavaksi vauvahierontapäivään osallistuville vanhemmille ja neuvolaan. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena järjestämällä kolme vauvahierontapäivää. Ensimmäinen vauvahierontapäivä järjestettiin Imatralla työskenteleville terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöille 9.9.2009. Toinen päivä järjestettiin vanhemmille 5.10.2009 ja kolmas kutsuttiin pitämään Kaukopään äiti-vauvaryhmälle 22.10.2009. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä vauvahieronnasta hoitoalan ammattilaisille ja perheille. Jokaisen päivän sisältö suunniteltiin erilaiseksi ottaen huomioon ryhmän tarpeet. Aihe on ajankohtainen, koska varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen tärkeydestä puhutaan paljon. Vauvahieronta haluttiin tuoda esille, sillä siitä on hyötyä sekä vauvalle että vanhemmille varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa. Painotus vauvahieronnassa on vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa ja sen vahvistamisessa erityisesti kosketuksen, äänen ja katsekontaktin avulla. Vauvahieronta tukee myös vauvan fyysistä kasvua luonnollisella tavalla. Perheille järjestettävässä tapahtumassa vanhemmat täyttivät palautelomak-keen, jolla he arvioivat tapahtuman onnistumista. Palautteen mukaan vauva-hierontapäivät olivat hyödyllisiä ja osallistujat saivat aiheesta paljon uutta tietoa. Suurimmalla osalla vanhemmista ei ollut varhaisesta vuorovaikutuksesta eikä vauvahieronnasta juurikaan aikaisempaa tietoa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää esimerkiksi isien merkitystä vauvahierojina tai tehdä opetusvideo vauvahieronnasta, joka helpottaisi hieronnan opettelua. Jatkossa olisi hyvä tehdä myös määrällinen tai laadullinen tutkimus vauvahieronnan vaikuttavuudesta.The purpose of our thesis was to organize baby massage days for healthcare nurses and family workers and families with a firstborn baby in Imatra at Man-sikkala child health clinic. Our aim was to create a baby massage leaflet which we can distribute to parents and to the clinic. We arranged three different kinds of baby massage days. The first day was for healthcare nurses and family workers in Imatra 9.9.2009. The second day we arranged for families with a firstborn baby 5.10.2009, and we were also invited to hold the third baby mas-sage day for a mother-baby group at Kaukopää 22.10.2009. The objective for the days was to increase knowledge of early interaction and baby massage. We had designed the contents of each baby massage day to be different depending on the needs of the subject group. Our thesis was functional. The theoretical part contained information on early interaction and baby massage. Based on our theory we gave different kinds of PowerPoint-demonstrations at each event. The mother-baby group at Kau-kopää was the only exception because it concentrated only on baby massage movements without a theory part. At the baby massage event we recommended baby massage as a good way to improve early interaction. We produced a baby massage leaflet, which explains baby massage movements and how to prepare for the massage, and which also highlights the benefits of the massage. The importance of early interaction is actively discussed at the moment. So we feel that the subject of our thesis is highly topical. We wanted to bring baby massage forth because it is beneficial both for the babies and their parents in creating early interaction. Safe and tender massage is a good way for a father to get to know his baby. Baby massage supports babies’ healthy physical growth in a natural way. With our leaflet parents can easily practise baby mas-sage movements at home. We got a lot of good feedback from the participants. Most of them did not have any previous knowledge of baby massage and early interaction. In the future it would be interesting to find out more about fathers’ significance as masseurs or produce an educational video about baby massage.Vauvahierontaesite Vauvahierontapäivät ja diaesitykse