TILAPÄISHOIDON JÄRJESTYMINEN OMAISHOITAJAN VAPAAN AJAKSI : Kysely Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kehitysvammaisten omaishoitajille

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten kehitysvammaisten omaishoitajat kokivat tilapäishoidon järjestymisen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Lisäksi haluttiin kysyä omaishoitajien mielipiteitä omaishoitajan sijaisen käytöstä ja omaishoidon palvelujen kehittämisestä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta. Kohderyhmänä olivat omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat. Tulosten perusteella omaishoitajat jättivät usein lakisääteisen vapaansa käyttämättä. Yhtenä syynä oli sopivan hoitopaikan puuttuminen. Yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi uusien palvelujen kehittäminen lakisääteisten vapaiden ajaksi.The aim of this thesis was to find out how caregivers who take care of an intellectually disabled person experienced the arranging interval care in the area of in Peruspalve-lukuntayhtymä Kallio. In addition, the caregivers were asked about their opinions on caregiver`s substitutes and developing caregiver services. The data was collected with a questionnaire in the area of Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. The target group was those caregivers who have made an informal care agreement. The results showed that caregivers often decided not to have the holidays granted for them by law. One reason was that there are suitable interval care places available. Developing new services for holiday period was seen as on aspect that would need development

Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus : Satunnaistettu vertailutukimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää satunnaistetulla,kontrolloidulla asetelmalla liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kotona asuvien, Alzheimerin tautia sairastavien toimintakyvyn eri ulottuvuuksiin, heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun sekä molempien palveluiden käyttöön ja niiden kustannuksiin vuosina 2008–2011. Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joista toinen puoliso oli muistisairaan omaishoitaja. Pariskunnat randomoitiin kolmeen yhtä suureen ryhmään: 1) ryhmäkuntoutusryhmään (liikuntaharjoittelua neljä tuntia kaksi kertaa viikossa päiväkeskuksessa vuoden ajan), 2) kotikuntoutusryhmään (tunti kaksi kertaa viikossa kotona vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa) ja 3) vertailuryhmään (tavallinen kunnallinen hoito). Tutkimushoitajan haastattelut tehtiin lähtötilanteessa sekä 3:n, 6:n, 12:n ja 24 kuukauden kohdalla. Päätulosmuuttujat olivat muistisairaan ihmisen toimintakyky (mitattiin FIM-toimintakykymittarilla) sekä liikuntakyky (mitattiin Guralnikin liikuntakyky- ja tasapainotesteillä = SPPB). Kotona annetulla räätälöidyllä kuntoutuksella voidaan hidastaa muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn (mitattu FIM-mittarilla) heikkenemistä merkitsevästi. Liikuntatesteissä (SPPB) ei ollut eroja ryhmien välillä. Myös kognitiossa näkyi myönteinen muutos toiminnanohjauksen osalta kellotestillä mitattuna kotikuntoutusryhmässä. Ryhmäkuntoutuksessa palveluiden kokonaiskustannusten säästöt olivat merkittävät, joskaan muutokset toimintakyvyssä eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä. Omaisten elämänlaadussa tai muissa mittareissa ei ollut merkitseviä eroja interventioryhmien ja vertailuryhmien välillä. Kaatumiset vähenivät molemmissa interventioryhmissä. Kuolemanvaara näytti pienentyneen kotikuntoutusryhmässä. Tutkimuksessa luotiin kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.15,00 euro

Gender Differences in Dementia Spousal Caregiving

Peer reviewe

Plasma Levels of Lathosterol and Phytosterols in Relation to Age, Sex, Anthropometric Parameters, Plasma Lipids and Apolipoprotein E Phenotype in 160 Dutch Families

In this study, the relation of plasma levels of lathosterol (an indicator of whole body cholesterol synthesis) and plant sterols (indicator of cholesterol absorption) with age, sex, weight, height, plasma lipids, and lipoproteins, and with apolipoprotein (apo) E phenotype, was investigated in a group of 160 nuclear families consisting of twins living with their parents. Lathosterol was higher in fathers than in mothers, but not different between boys and girls. In each of these four groups, there was a strong correlation with plasma and low-density lipoprotein (LDL)-cholesterol and -triglyceride, as well as with body weight, but not with height or high-density lipoprotein (HDL)-cholesterol. In adults, lathosterol was inversely correlated with plant sterols. Lathosterol was higher in children with E4 3 phenotype than in those with E3 3 or E3 2; in adults, lathosterol did not differ among the various E phenotypes. The plasma levels of the two plant sterols, campesterol and β-sitosterol, were highly correlated with each other, and also with plasma or LDL-cholesterol, in each of the four groups. Plant sterols were higher in adults or children with E4 3 phenotype as compared with those with other phenotypes. In multivariate analysis (performed separately for two groups of adults and children) plasma cholesterol, plasma plant sterols, plasma triglycerides, and weight were found to make significant contributions to the variation of lathosterol in all groups, and E phenotype and sex only in one group, while age did not contribute in any group. For plant sterols, plasma cholesterol and lathosterol were significant independent predictors in all groups, sex and E phenotype only in one or two of the four groups, and age, weight, height, and HDL-cholesterol in none of the groups. Thus, although lathosterol and plant sterols were weakly related to E phenotype in some of the groups, these findings do not support a major role for the E phenotype in determining rates of cholesterol synthesis or absorption, as claimed by others. © 1991

Strateginen esimiestyön johtaminen : Johtamismallin rakentaminen konstruktiivisella tutkimusotteella

Organisaatiot kokevat esimiestyön tärkeäksi. Tästä viestii se, että esimiesten tekemää työtä tuetaan ja kehitetään organisaatioissa usein eri keinoin, kuten esimiehille suunnattujen kehityskeskusteluiden, monipuolisten esimiesvalmennusten, ajantasaisten esimiesinfojen sekä säännöllisten esimiesarviointien kautta. Esimiesten kehittämiskäytäntöjen ja -menetelmien runsauden keskellä on kuitenkin yllättävää huomata, ettei tarjolla ole kokonaisvaltaisia ratkaisuja organisaation esimiestyön systemaattiseen johtamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda yleinen esimiestyön johtamismalli, jonka avulla johto ja henkilöstövastaavat voivat jatkossa määritellä ja suunnitella organisaation esimiestyön kokonaisuutta strategisesti eli kokonaisvaltaisesti, systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Malli tuotetaan kansainvälisen teknologiateollisuusyrityksen kohdeyksikölle konstruktiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimuksen viitekehyksenä ja keskeisenä käsitteenä toimii ”esimiestyön johtaminen”, joka määritellään tässä tutkielmassa toiminnaksi, jonka avulla organisaation esimiestyö saadaan toimimaan kohti yhteisiä tavoitteita. Tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu esimiestyön, esimiestyön strategisen johtamisen sekä esimiestyön henkilöstöjohtamisen kirjallisuuteen. Tutkimusaineiston taas muodostavat kohdeyksikön syventävien esimiestyövalmennusten havainnointi, valittujen esimiesten fokusryhmähaastattelu sekä henkilöstöpäällikön teemahaastattelu. Teoreettisen ja käytännön tietämyksen pohjalta rakennetun ratkaisukonstruktion käytännön toimivuus testataan lopuksi haastattelemalla kohdeyksikön henkilöstöpäällikköä, aiemmin haastateltuja esimiehiä sekä tutkimusprosessin ulkopuolista tiedeyhteisön edustajaa. Tutkimuksen tuloksena onnistuttiin rakentamaan yleisluonteinen ja täydennettävä johtamistyökalu, jonka avulla kohdeyksikölle voidaan 1) määritellä selkeä esimiestyön strateginen perusta, 2) rakentaa yhtenäiset esimiestyön roolit sekä 3) koota yhteen keskeisimmät esimiestyön henkilöstöjohtamisen käytännöt päätavoitteineen. Kokonaisuutena strateginen esimiestyön johtamismalli onnistuu muun muassa selkeyttämään, yhtenäistämään ja tekemään näkyväksi kohdeyksikössä tehtävää esimiestyötä ja esimiestyön tavoitteita. Käytännön hyödynnettävyyden lisäksi konstruktio tarjoaa uuden ja innovatiivisen toimintamallin sekä näkökulman esimiestyön johtamiseen ja siten lisäyksen aiempaan esimiestyön tietämykseen ja johtamisen tutkimukseen

Toimintakertomusten laajuus suomalaisten suuryritysten raportoinnissa

Siirretty Doriast

Valta epätasa-arvoisissa neuvotteluissa : Economic Partnership Agreements -neuvottelut EU:n ja ECOWAS:n välillä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Euroopan unioni ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot neuvottelevat uusia talouskumppanuussopimuksia (Economic Partnership Agreements), joiden tarkoituksena on yhdistää kauppa- ja kehityspolitiikkaa. EU:n kehityspolitiikka ei ole tuottanut haluttuja tuloksia, ja nykyiset kauppasopimukset ovat ristiriidassa Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa. EPA-sopimusten perusteet on linjattu Cotonoun sopimuksessa vuonna 2000. Tutkielma keskittyy EU:n ja Länsi-Afrikan neuvotteluryhmän välisiin sopimusneuvotteluihin, joita tarkastellaan epätasapainoisten kansainvälisten neuvottelujen näkökulmasta. Länsi-Afrikan neuvotteluryhmän maista suurin osa on hyvin köyhiä LDC-maita ja alue on riippuvainen EU:n kehitysavusta. Teoreettisena viitekehyksenä on William I. Zartmanin teoria heikon osapuolen neuvottelustrategioista. Teorian mukaan kansainvälinen neuvottelu institutionaalisena rakenteena tasaa osapuolten välistä epätasapainoa. Heikommalla neuvotteluosapuolella on käytettävissään strategioita, joiden avulla se voi saavuttaa tavoitteitaan neuvotteluissa. Euroopan toimintaa EPA-neuvotteluissa käsitellään lisäksi uusgramscilaisen hegemoniateorian näkökulmasta. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, joka nojaa monipuoliseen tekstiaineistoon. Virallisten neuvotteluasiakirjojen ja neuvottelujen ympärillä käytävän yhteiskunnallisen keskustelun analyysilla pyritään tasapainoiseen, eri näkökulmat huomioivaan lähestymistapaan. Aineisto on vuosilta 2004–2007, jolloin neuvottelut olivat meneillään ja erityisesti EU pyrki intensiivisesti saamaan neuvottelut päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Analyysi pureutuu osapuolten prioriteetteihin, kansallisen kehityspolitiikan asemaan uudessa kumppanuudessa ja heikomman osapuolen neuvottelustrategioihin. Euroopan unionin tärkein tavoite EPA-neuvotteluissa on luoda Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukainen kauppasopimus kun taas ECOWAS:lle tärkein kysymys on köyhyyden vähentäminen. Kehityspolitiikka jää uudessa järjestelyssä valtioiden omalle vastuulle, mutta tila kansallisen politiikan toteuttamiseen tulee talouden liberalisoinnin ja sopimuksen ehtojen seurauksena olemaan kapea. ECOWAS on parantanut omaa asemaansa neuvotteluissa lainaamalla valtaa Euroopan parlamentilta, joka on antanut sille moraalista tukea ja painostanut Euroopan komissiota. Sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen EU:n vaatiman aikataulun mukaisesti on osoittanut, että ECOWAS:lla on EPA-neuvotteluissa itsenäistä päätösvaltaa ja että se on kykenevä ja halukas käyttämään valtaansa. Euroopan toimintaa suhteessa AKT-maihin voidaan pitää alueellisen hegemonian rakentamisena: EU käyttää taloudellista, institutionaalista ja ideologista valtaa mutta ei täysin dominoi kumppaneitaan

Les mots et les expressions en français dans le roman Där vi en gång gått de Kjell Westö

Le sujet de notre étude est l’alternance codique entre le suédois et le francais dans le roman de Kjell Westö Där vi en gång gått. Ce roman est riche en échange de langues et le multilinguisme littéraire joue un rôle important de la narration. Nous avons demandé dans quels situations est utilisé et qui utilise le français dans le roman. Les mots et les expressions français ont été collecté selon multiples critères. L’analyse du corpus se base sur le modèle de Eriksson et Haapamäki qui combine les études linguistiques et littéraires. En utilisant le modèle les unités collecté ont été organisé en emprunts manifestes et latentes, en emprunts intégrés ou marqués pour que nous puissons analyser leur fonctions dans le texte. L’analyse du corpus montre que l’authenticité, les caractères des personnages du roman, les nuances variées des synonymes et le lieu géogprahique sont les raisons plus fréquentes pour l’échange de langue. Les connaissances linguistique des locuteurs et leur status social sont rejointes à l’alternance codique. De plus le personnage sait parler des langues le plus il a tendance de les utiliser. La classe haute a aussi tendance de varier la langue et les langues qu’elle utilise. Les personnages du roman utilisent l’alternance codique aussi pour se demander quelle est la fonction du langue, comment on l’apprenne et comment on peut s’exprimer linguistiquement.Ranskankieliset sanat ja ilmaukset Kjell Westön romaanissa Där vi en gång gått Johdanto Tutkimukseni aiheeni on Kjell Westön Finlandia-palkittu historiallinen romaani Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran), joka ilmestyi vuonna 2006. Teos kertoo itsenäistyvän Suomen tarinaa päähenkilöidensä, tosiasiallisten tapahtumien, rakennusten, tapakuvauksen ja kielellisen rikkauden avulla. Westö tunnetaan taitavana kuvailijana ja hänellä onkin kyky tuoda romaanihenkilöt lähelle lukijaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, mutta romaanihenkilöiden mukana käydään myös Pariisissa. Kirjan henkilöt puhuvat ruotsin, suomen ja Stadin slangin lisäksi ranskaa, englantia, venäjää, saksaa, italiaa, espanjaa ja latinaa. Ranskaksi sanoja, ilmauksia, lainauksia tai nimiä löytyy yli kolme sataa. Nämä kielen yksiköt valikoituivat tutkimukseni pohjaksi tutkimuskysymysten ollessa seuraavat: 1) Mihin elämänalueisiin ranskankieliset sanat ja ilmaukset liittyvät romaanissa Där vi en gång gått? 2) Ketkä henkilöhahmoista käyttävät ranskankielisiä sanoja ja ilmauksia eniten romaanissa Där vi en gång gått? Tutkimuksen teoria pohjaa Eriksson ja Haapamäen vuonna 2011 luomaan malliin, jota he uudistivat vuonna 2017. Mallissa yhdistyvät kielitieteen ja kirjallisuustieteen näkökulma. Hypoteesini on, että ranskankieliset ilmaukset ohjaavat lukijaa havaitsemaan miten romaanihenkilöt puhuvat ja missä he ovat. Aineisto Westön neljäs romaani Där vi en gång gått kuvaa niin punaisten kuin valkoistenkin Helsinkiä vuosisadan vaihteesta vuoteen 1940. Kirjan mukana eletään henkilöhahmojen kanssa, nautitaan ja kärsitään heidän rinnallaan. Käydään Ekbergin ja Fazerin kahviloissa, salongeissa ja usein Opriksessa. Mutta myös työläisten kylmissä kamareissa ja yläluokan kanssa Pariisissa, joka kirjassa on kulttuurin, muodin, älymystön, kabareiden ja kahviloiden kaupunki. Tuona aikana suomalaiset toki myös kävivät Pariisissa, esimerkiksi Elmer Diktonius, joka kirjassakin mainitaan. Kirjassa on useita henkilöitä, joista tärkeimmäksi nousevat satamatyöläinen Allu, hänen tuleva vaimonsa Mandi, yläluokkainen Lucie, hänen veljensä Cedi ja heidän ystävänsä Eccu ja Hennning sekä kertojan alter ego Ivar. Monikielisyys, kielenvaihto ja niiden erilaiset piirteet ovat tärkeä osa romaania. Aineistoa kerätessäni poimin ensin ranskankieliset sanat ja lainasanat romaanista. Kursivoidut tai muuten erikseen merkityt ilmaukset oli helppo tunnistaa, mutta lainasanat vaativat tarkempaa selvitystä. Etsin ne Ruotsin akatemian sanakirjoista ja poistin kieleen vakiintuneet lainasanat. Rajausten jälkeen kielellisiä yksiköitä oli jäljellä 302. Ryhmittelin sanat aihealueiden, sanaluokkien ja romaanihenkilöiden mukaan. Aineistossa on mukana myös ranskankielisiä pidempiä lainauksia ja erisnimiä. Otin myös huomioon sen, missä laajuudessa ranskankielisiä sanoja ja ilmauksia esiintyy. Teoreettinen viitekehys Kielen luonne sosiaalisena vuorovaikutuksen välineenä, joka on kuitenkin enemmän kuin sanakirjat ja kieliopit voivat osoittaa on tutkimukseni pohjana, joka ottaa huomioon myös monikielisyyden ja koodinvaihdon. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on Erikssonin ja Haapamäen kirjallisten tekstien tutkimiseen kehittämä malli. Mallissa on mukana tekstin lähettäjä / tuottaja sekä sen välittäminen tekstin kautta vastaanottajalle, joka puolestaan käsittelee sen omalla tavallaan. Keskiössä on teksti, jolla on muoto, sisältö ja kielen eri tehtävät. Keskiössä ovat mukana myös kielenvaihdon tarkoitus ja muoto, joka voi olla piilevä tai näkyvä. Piilevä kielenvaihto tarkoittaa ilmauksia, joissa kielen vaihtumista ei ole tehty näkyväksi, mutta siitä on olemassa kielenulkoisia viitteitä tai tilanteeseen liittyviä vihjeitä, joiden myötä lukija ymmärtää, että toinen kieli on osa kerrontaa. Näkyvä kielenvaihto on ilmaistu joko kursivoimalla, käyttämällä lainausmerkkejä, kääntämällä tai selittämällä jollakin tavalla niin, että kielen vaihtumisen huomaa. Näkyvää kielenvaihtoa ovat myös lainasanat, jotka ovat omaksuneet lainaajakielensä kielijärjestelmän. Haapamäen ja Erikssonin mukaan kielenvaihdon tehtävää ei voi määrittää etukäteen, vaan sen saa selville kirjallisen teoksen eri osia analysoimalla. Analyysi Aineiston 302 yksiköstä suurin osa on kielenvaihdoltaan näkyviä, pieni osa piileviä tai sellaisia, joille ei anneta minkäänlaista selitystä tai asiayhteyttä. Aineistossa on adjektiiveja, substantiiveja, verbejä, kielellisiä lainauksia ja erisnimiä. Adjektiivit esiintyvät kertaluonteisesti ja valtaosa niistä noudattaa ruotsin kielen kielioppia. Lucie nousee esiin hahmona, jolla on viettelevä (kokett) kello ja hän osaa myös vietellä leikkisästi (kokettera). Lucie on rajoja rikkova henkilö ja se näkyy myös hänen kielenkäytössään. Substantiivit liittyvät arkkitehtuuriin, armeijaan, viihde-elämään, keittotaitoon, vaatetukseen, luontoon ja luonteeseen, yhteiskuntaan, kulkuvälineisiin ja titteleihin. Välillä sama ilmaus on tehty näkyväksi kursiivilla ja toisessa yhteydessä sama ilmaus löytyy tekstistä piilevänä. Totean analyysissäni, että kirjoittajalla on useimmissa tapauksissa ollut jokin syy, miksi hän on halunnut korostaa ja merkitä jonkin ilmauksen erikseen. Syynä on voinut olla todenmukaisen kielenkäyttötilanteen mukailu tai suora lainaus henkilön puheesta. Syynä on voinut olla myös sanan erilaisen sävyn näyttäminen, sanaa on haluttu käyttää eri yhteyksissä eri merkityksissä. Aineiston verbejä on taivutettu tekstissä samoin kuin ruotsin verbejä. Ranskankieliset erisnimet viittaavat useimmiten maantieteellisiin paikkoihin tai henkilöihin. Selitys on hyvin luonnollinen, sillä kirjan tapahtumien siirtyessä Pariisiin mainitaan tietenkin siellä olevia kaupunginosia, ravintoloita, puistoja ja muita paikkoja, joissa kirjan henkilöt käyvät. Ranskankieliset todelliset henkilönnimet antavat kirjalle kielenulkoisia viitteitä ajatusmaailmasta, johon henkilöhahmot liitetään. Osa lainauksista liittyy kieleen tai romaanihenkilön ja kielen suhteeseen. He sanoittavat mielipiteensä kieleen, kertovat kielenoppimisestaan tai kuvailevat, milloin käyttävät vierasta kieltä. Osa lainauksista on sanottu vieraalla kielellä ilman merkintää tai mainintaa kielen vaihtumisesta. Käyttötavat pyrkivät matkimaan todellisia kielenkäytön tilanteita. Tutkimukseni toinen tutkimuskysymys kysyi, kuka romaanihenkilöistä käyttää ranskankielisiä ilmauksia ja missä tarkoituksessa. Ylivoimaisesti eniten niitä käyttää kertoja, jonka voi olettaa osaavan ranskaa ja muita vieraita kieliä hyvin. Hänen ei tarvitse nähdä vaivaa ilmaisussaan ja hänen alter egostaan, Ivarista, todetaankin, että hän tiesi, miten tunteet ja älykkyys yhdistyivät kielessä. Lucie on monikielinen, eikä hänellä ole vaikeuksia ilmaista itseään kielillä, joita hän osaa. Hän käyttää romaanihenkilöistä eniten pelkästään ranskankielisiä lauseita ja sanoja. Hänen ranskan kielen taitonsa ei ole täydellinen, mutta ottaen huomioon sen, että hän on hahmona huoleton ja elämästä nauttiva, jolle kielellinenkään tarkkuus ei liene ehdoton vaatimus, hänelle kieliopillista tarkkuutta tärkeämpää on se, että hänet ymmärretään. Hän saattaa myös todeta jotakin ranskaksi, kun hän olettaa tai tietää toisen osapuolen ymmärtävän ranskaa. Lucien työväenluokkainen rakastaja, Allu, ärsyyntyy hänen tapaansa sekoittaa ranskan kielen sanoja puheeseensa. Ärsyyntyminen sanoihin kuvastaa myös ärsyyntymistä luokkaeroon, joka tulee näkyväksi kielen kautta. Allu ei kuitenkaan ole kielitaidoton, vaan hän osaa suomen ja ruotsin lisäksi Stadin slangia. Merillä ollessaan hän oppii espanjaa ja kykenee kuvailemaan tarkasti kielen merkityksiä ja sanojen ääntämistä samalla tunnistaen oman vajavaisen kykynsä tuottaa vieraskielistä puhetta. Muut romaanihenkilöt käyttävät ranskaa niukemmin. Heidän kielenvaihtonsa liittyy tilanteisiin, jossa kirjailija sanojen valinnalla osoittaa heidän kuuluvan tiettyyn sosiaaliseen luokkaan, luo kielen kautta todenmukaisuutta tai kuvaa henkilöhahmojen persoonaa myös kielen avulla. Heistä erityisesti Mandi pohtii suhdettaan kieleen ja kielenoppimistaan. Johtopäätökset Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää ensiksi, millaisissa kielenkäyttötilanteissa kielenvaihtoa ranskaan esiintyy Westön romaanissa Där vi en gång gått. Näyttää selvältä, että kielen ja paikan välillä on yhteys. Kun romaanihenkilöt ovat ranskankielisellä alueella, ranskan kielen osuus kasvaa. Myös silloin, kun ranskankielinen sana tai ilmaus on tilanteeseen soveltuvampi, henkilöt vaihtavat pääkielensä ranskaksi. Mikään elämäalue ei nouse toista edustetummaksi kielenvaihdon osalta, vaan kielenvaihtoa tapahtuu erilaisissa tilanteissa. On kuitenkin nähtävissä, että kirjoittajan tarkoituksena on ollut käyttää ranskankielisiä ilmauksia. Olisikin mielenkiintoista verrata muiden kielten esiintymistä romaanissa ja sitä miten ranskankieliset ilmaukset on käännetty eri kieliin. Toinen tutkimuskysymys pohti kielenvaihdon ja romaanihenkilön yhteyttä. Tutkimuksen mukaan henkilöiden kieli vaihtelee keskustelukumppanin ja tilanteen mukaan. Myös sosiaalinen asema näkyy tavassa käyttää kieltä. Kieltä ja kielenvaihtoa käytetään myös ilmaisemaan ajatuksia ja tunteita. Kielenvaihto voi myös ärsyttää. Erityisesti silloin, kun ei itse osaa kyseessä olevaa kieltä. Tai se voi helpottaa silloin, kun muuten tuntuu vaikealta tai silloin, kun ei uskalla kertoa ajatuksistaan muulla kielellä. Vieraskielinen sana voi myös tyylillisesti toimia tekstissä paremmin kuin pääkielen sana

Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys varhaiseen sanaston kehitykseen

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä tuotettujen sanojen määrään, tuottavan sanaston tasoon tai ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä täysiaikaisena syntynyttä lasta. Tutkittavista 21 oli tyttöjä ja 16 poikia. Tutkittavat olivat noin 18 kuukauden ikäisiä tutkimuksen alkaessa. Tutkimusmenetelmiä oli kolme. Vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen lapsen ollessa 18 kuukautta. Lasten tuottamien sanojen määrää arvioitiin 24 ja 30 kuukauden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä (MCDI). Tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoa mitattiin kuvasanavarastotesteillä (EOWPVT–4 ja ROWPVT–4) tutkittavien ollessa 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimus osoitti, että sukupuoli oli yhteydessä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä sekä tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli yhteydessä sekä tuottavan että ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, mutta ei vielä 24 kuukauden iässä. Ne lapset, jotka eivät olleet sairastaneet korvatulehduksia, saivat korkeampia testipisteitä kuin korvatulehduksia sairastaneet. Sisarusten lukumäärä oli yhteydessä ainoastaan ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä. Mitä enemmän lapsella oli sisaruksia, sitä heikommin hän suoriutui. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet selittivät suoriutumista ymmärtävän sanaston testissä 24 kuukauden iässä, mutta eivät muissa mittauksissa. Lapsilla, joiden lähisuvussa esiintyi kielellisiä vaikeuksia, oli heikompi ymmärtävän sanaston taso kuin niillä lapsilla, joilla sukurasitetta ei ollut. Sen sijaan sairastettujen korvatulehdusten lukumäärä, esikoisuus, äidin koulutustaso tai isän koulutustaso eivät selittäneet lasten varhaista sanaston kehitystä. Saadut tulokset olivat osittain samansuuntaisia mutta osittain eriäviä aihetta koskevaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen verrattuna. Pienehköstä otoskoosta johtuen tutkielman tuloksia voidaan pitää vain alustavina ja suuntaa-antavina. Aihetta on syytä tutkia suuremmalla otoskoolla, jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin

Biopolttoaineiden valmistus hävikkirasvoista:katalyyttinen ja reaktoritekninen selvitys

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutustua biopolttoaineiden uusiin valmistustekniikoihin. Työ keskittyy eläin-, paisto- ja hävikkirasvojen konversioon biopolttoaineiksi. Työssä tutkitaan katalyyttisiä sekä reaktoriteknisiä innovaatioita ja niiden kehityksen tilaa. Tarkasteltavana on, pystytäänkö uusilla tekniikoilla tehostamaan biopolttoaineiden valmistusprosessia, sillä tavanomaisten valmistusmenetelmien ongelmina ovat pitkät reaktioajat ja suuri raaka-ainekulutus. Työssä keskitytään biodieselin valmistukseen vaihtoesteröintiprosessilla. Tällä hetkellä käytössä olevat tekniikat kuluttavat suuria määriä kemiallisia katalyyttejä ja alkoholireagenssia. Työn alkuosassa käydään läpi raaka-aineiden merkittäviä ominaisuuksia sekä valmistustekniikoiden teoriaa. Työn loppuosa koostuu reaktoritekniikoiden ja kirjallisuudesta löydettyjen tutkimustulosten läpikäynnistä. Reaktoritekniikat on jaoteltu teollisessa käytössä oleviin ja kehitysvaiheessa oleviin tekniikoihin. Kehitysvaiheessa olevista reaktoritekniikoista on saatu lupaavia tuloksia, joiden perusteella niitä on mahdollista käyttää tulevaisuudessa teollisessa tuotannossa. Katalyyttien osalta entsyymit vaikuttavat lupaavilta. Entsyymien käytöllä saavutetaan korkeita saantoprosentteja, minkä lisäksi reagenssien tarvetta saadaan laskettua. Entsyymien suurin etu on se, ettei raaka-aineen korkea vapaiden rasvahappojen tai veden määrä haittaa konversiota. Reaktoritekniikan osalta mikroaaltoreaktorien käyttö vaikuttaa lupaavalta. Mikroaaltoreaktorin käyttö lisää prosessin energiatehokkuutta ja lyhentääkonversion reaktioaikaa. Entsyymien käyttö ja mikroaaltoreaktoritekniikka vaativat kuitenkin vielä lisätutkimusta ennen kuin niitä voidaan kaupallistaa.Biofuels production from waste fats : catalysis and reactor technology survey. Abstract. The objective of this bachelor thesis is to get acquainted with new biofuel production techniques. Thesis concentrates on the conversion of the waste cooking oil and animal fats to biofuels. In this thesis catalytic and reactor technical innovations and research state of the development are studied. Can novel technologies intensify the manufacturing of biofuels? The main challenges in traditional production methods are slow reaction rates and high use of alcohol. Thesis focuses on the production of biodiesel by transesterification. Traditional methods require high amounts of chemical catalyst and alcohol reagent. In the first part of the thesis properties of the feedstock and different manufacturing methods are reviewed. The last part concentrates on reactor technology and inspection of published research results. The reactor technology chapter is divided into industrially used technologies and technologies at the development stage. Studies of novel technologies have given promising results. Some of the new technologies could have industrial potential. In the case of catalyst promising results have been obtained from enzymes. With the use of novel enzymes high yield can be reached and the amount of alcohol can be lowered. The advantage of enzymes is that free fatty acids and water in the feedstock will not inhibit the biodiesel conversion. In the field of reactors, the microwave reactor seems promising. The use of microwave reactor increases the energy efficiency and reduces the reaction time. However, both findings require further examination before commercializing