Kotikäyttäjien subjektiivinen kokemus käsisähköstimulaation käytöstä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköhansikasta kotona käyttävien subjektiivinen kokemus käsisähköstimulaation vaikutuksesta ja sen käytöstä kotioloissa Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Kohderyhmän jäsenet ovat Satalinnan sairaalassa ollessaan käyttäneet sähköhansikasta ja hyötyneet siitä, ja liittyneet kotikäyttäjien rinkiin. Kohderyhmälle lähetettiin syksyllä 2008 kyselylomake, jonka avulla kartoitettiin kotikäyttäjien mielipidettä käsisähköstimulaation vaikutuksista käden toiminnalliseen käyttöön, spastisuuteen, kipuun ja tuntoon. Kyselylomakkeella selvitettiin myös kotikäyttäjien kokemuksia käsisähköstimulaation käytöstä kotona ja sen mukana tulevista käyttöohjeista. Kotikäyttäjiä on yhdeksän, joista kuusi vastasi kyselytutkimukseen. Vastanneista viisi koki stimulaation vaikuttavan käden toiminnalliseen käyttöön. Vaikutukset koetaan pukeutumisen ja ruuanlaiton helpottumisena sekä yleisen toiminnallisuuden parantumisena. Neljä kotikäyttäjää koki käden spastisuuden vähentyneen, kun vastanneista kaksi koki sen pysyneen ennallaan. Vastanneista yhdellä oli käden alueella kipua, johon sähköstimulaatio vaikutti lievittämällä lyhytaikaisia kiputuntemuksia. Kolme kotikäyttäjää koki stimulaation vaikuttavan käden tuntoon, yhdellä vastanneista ei ollut kädessä tuntoa ollenkaan. Vaikutukset koetaan parantuneena reagointina kylmään ja kuumaan sekä muuttuneina tuntemuksina. Kotikäyttäjistä viisi koki sähköhansikkaan käytön kotona helpoksi. Vastanneista kaksi tarvitsee avustajaa sähköhansikkaan käytössä. Viisi kertoi käyttöohjeet riittäviksi.HOME USERS’ SUBJECTIVE EXPERIENCE OF THE INDEPENDENT USE OF THE ELECTRIC HANDSTIMULATION The purpose of this thesis was to investigate the subjective experience of the effects and use of the electric handstimulation among the users at home in the Satakunta health care district. When staying at the Satalinna hospital the members of the target group have used and had the advantage of the electric glove and they have joined to the circle of the home users’. In the autumn of 2008 the home users were sent the questionnaire in a means of surveying the home users’ opinion about the effects of the stimulation to the functional use of the hand, to spasticity, to pain and to sensation. Furthermore, home users’ experiences about the use of the electric hand stimulation at home and the instructions for its use were investigated. Six out of nine home users answered to the questionnaire study. Five of them felt that the stimulation had an effect to the functional hand use. In this context dressing up and cooking were mentioned. Furthermore, functionality in general improved. Four home users felt that the spasticity was decreased, while two of the home users felt the spasticity remaining unchanged. One of the answerers had hand pain. The stimulation affected it by reducing the momentary pain sensations. Three of the home users felt that the stimulation affected the sensation of the hand; one of the answerers did not have sensation in the hand at all. The effects on sensation were better reaction to the cold and heat and altered sensations. Five out of six home users felt that the use of the electric glove at home was easy and the instructions for use were adequate. Two persons needed assistants with the use of the electric glove

Beskrivning av hästrelaterade aktiviteters användning som medel i terapi

Examensarbetet är en kvalitativ observation studie. Syftet med denna studie är att beskriva hästrelaterade aktiviteters användning som medel i terapin. Arbetet är ett beställnings arbete för ridterapistallet Team Rufus. Som referensram används CMOP(The Canadian Model of Occupational Performance), med betoning på miljöns påverkning hos individen. Urvalet gjordes strategiskt, tre barn valdes ut av terapeuten för studien. Frågorna i studien är följande: 1. Vilka är målen för de enskilda klienterna? 2. På vilket sätt stöder de olika hästrelaterade aktiviteterna delmålen i den individuella terapin? De hästrelaterade aktiviteterna används mångsidigt för att uppnå målen för terapin. Terapeuten jobbar ändamålsenligt utgående från den fysiska samt sociala miljön för att stöda målen för terapin.The thesis is a qualitative observational study. The purpose of this study is to describe horse-related activities used as a means of therapy. The work is a custom work for therapy stable Team Rufus. The frame of reference used is the CMOP(The Canadian Model of Occupational Performance), with an emphasis on environmental influences of the individual. The sample was undertaken strategically. Three children were selected by the therapist for the study. The questions in the study are as follows: 1. What are the aims of the individual clients? 2. How to support the various horse-related activities to suite associated aims of the individual therapy? The result shows that the horse-related activities helps in achieving the aim of the therapy. The therapist works effectively on the basis of the physical and social environment to support the aim of the therapy

Asiakastyypit vaatetusalan design-yrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia asiakkaita toimeksiantajayrityksellä on ja miten heitä voidaan tarkemmin luokitella eri asiakastyyppeihin. Tutkimuksen avulla pyrittiin parempaan asiakastuntemukseen, jotta liiketoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään asiakkaiden psykografisia tekijöitä, joita ovat ostomotiivit, asenteet ja persoonallisuus. Tutkimuksessa selvitettiin psykografisten vaatekulutustapojen lisäksi vaatteiden kuluttamiseen ja ostamiseen liittyvää tiedonhakua. Näiden tekijöiden perusteella luotiin asiakastyypit. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelumenetelmää. Haastattelut toteutettiin toimeksiantajan kivijalkamyymälöissä Tampereella ja Helsingissä. Haastatteluihin osallistui 14 toimeksiantajan jo olemassa olevaa asiakasta. Tutkimuksen tuloksena asiakaskunnasta löydettiin viisi asiakastyyppiä ja kaksi sosiaalisen median käyttäjätyyppiä sekä keinoja sosiaalisessa mediassa tehtävään tiedonhakuun. Merkittävimpiä vaateasiakastyyppejä ovat yksilöllinen ja itseensä panostava asiakastyyppi ja, arvot edellä -asiakastyyppi ja uskollinen asiakastyyppi, sillä enemmistö vastaajista mukaili näiden tyyppien sisältämiä piirteitä. Sosiaalisen median käyttäjätyyppejä löydettiin kaksi, joita ovat kriitikot ja yleisö. Jatkotutkimuksena määrällinen asiakastutkimus voisi tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten asiakkaat jakautuvat löydettyjen kuluttajaryhmien kesken. Määrällisen tutkimuksen avulla voitaisiin myös luoda tarkkoja asiakasprofiileja tarkastelemalla demografisten ja psykografisten tekijöiden suhteita toisiinsa.The purpose of the thesis was to clarify what kind of customers Arela has and how the customers can be further categorized in different customer types. The aim of the thesis was to gain better customer knowledge so that in the future, business can be developed into more customer oriented direction. The focus in the thesis was to find out customer’s psychographic features, such as buying motives, attitudes, and personality. In addition to the psychographic features, infor-mation search from social media affiliated to cloth consumption is also studied. The out-come of the thesis were customer types that were created on the basis of the criteria above. The study was done as a qualitative research. Theme interview method was used to col-lect the research material. The interviews were implemented in Arela’s stores in Tampere and Helsinki. There were 14 participants in the study. As a result, in the thesis five customer types and two social media user types were found. Individual and self-investing customer, loyal customer and values first customer were the most significant clothing customer types. That’s because most of the interviewees had features of these customer types. Two social media user types were found which were Critics and Audience. As a further research quantitative customer research would provide valuable information on how the customers are divided between the customer types that were found. Quanti-tative research would enable the possibility to study the relations of demographic and psychographic features. By doing so it would be possible to create more precise customer profiles

Behavioural responses to anthropogenic disturbances

When a habitat undergoes change, the first response of an individual is often behavioural adjustment. This immediate response can determine whether the population will survive or not, as behavioural flexibility gives time for genetic changes to arise later on. Habitat changes that alter reproductive behaviours can have long-lasting effects on populations. If the selective regime has changed under the new conditions, mate choice cues may no longer reliably reflect an individual s quality. Thus, animals have to be able to adjust their reproductive behaviours to the local conditions. The aim of my thesis was to discuss if and how animals are able to respond to rapid anthropogenic environmental change, and to study the mechanisms of the responses and the evolutionary consequences. The main focus was on the effects of human-induced eutrophication on the reproductive behaviour of fishes. Eutrophication is the result of increased nutrient input and can cause dense underwater vegetation and algal blooms. I used fishes from two very different ecosystems as model species, the Baltic Sea threespine stickleback (Gasterosteus aculeatus) and the desert goby (Chlamydogobius eremius), an endemic species of the Lake Eyre region in Central Australia. I investigated the effects of increased habitat complexity on courtship behaviour and the possibility of local differentiation in courtship and nest building behaviour depending on the level eutrophication in the habitat of origin. Furthermore, I observed the effect of turbidity on stickleback nest building behaviour. The results show that threespine stickleback males, which were born in areas that have been eutrophied for decades, court females at a higher intensity than males from clear water areas. Similarly, male desert gobies increased their courtship effort in dense vegetation. Intense courtship could be an adjustment to reduced visibility and lowered predation risk in the densely vegetated sites. However, there were no clear differences in nest building between males from clear and eutrophied areas under standardized conditions. This was expected as Baltic Sea sticklebacks prefer to nest under vegetation cover and are fairly rigid in adjusting their nest characteristics. Nest building was affected by increased turbidity: males built smaller nests with a larger nest entrance in turbid water. The large variation in the magnitude of phytoplankton blooms may require a rapid adjustment of the optimal nest structure to the current conditions. This thesis highlights the complex interactions that are set- off by human-induced changes in habitats and are followed by the immediate behavioural responses. It also encourages more research to tease apart the phenotypic and genetic components of the observed behavioural differences.Lisääntyminen muuttuvissa vesistöissä Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkija Ulla Tuomainen käsittelee väitöskirjassaan ympäristömuutosten vaikutuksia eliöiden käyttäytymiseen, ennen kaikkea lisääntymiseen. Vesistöjen rehevöityminen on tehnyt koiraskaloista entistä ahkerampia kosijoita, mutta samaan aikaan koiraan rakentaman pesän ulkonäkö kärsii. Ihmisten aiheuttamat ympäristönmuutokset ovat usein laaja-alaisia ja nopeita. Eliöt reagoivat näihin äkillisiin muutoksiin tavallisesti muuttamalla käyttäytymistään, kuten pakenemalla. Joustavuus käyttäytymisessä onkin etu epävakaissa elinympäristöissä. Yksi tunnetuimmista ympäristönmuutoksista vesistöissä on rehevöityminen. Rehevöitymisen johdosta järvi tai merenranta voi kärsiä laajoista leväkukinnoista ja runsaasta pohjakasvillisuudesta. Monet kalalajit luottavat näkösignaaleihin parinvalinnassa. Tällaisille lajeille rehevöityminen tarjoaa erityisiä haasteita: mahdollisen tulevan kumppanin ulkonäköä ja kumppanin tarjoamia resursseja, kuten pesää, on sameassa vedessä hankala arvioida. Tuomaisen tutkimuksen mallieläiminä toimivat kalat, Itämeren kolmipiikki ja australialainen aavikkotokko. Molemmilla lajeilla koiras kosii naarasta näyttävin kosiomenoin, rakentaa pesän tai valtaa pesäpaikan ja huolehtii yksin poikasista. Rehevissä vesissä koiraat joutuvat tekemään enemmän töitä kiinnittääkseen naaraiden huomion: Tuomaisen tutkimustulokset osoittavat, että Suomenlahden reheviltä alueilta kotoisin olevat kolmipiikkikoiraat kosivat kirkasvetisten alueiden koiraita ahkerammin. Myös aavikkotokkokoiraat panostivat kosintaansa enemmän, kun vesikasvillisuus oli runsasta. Kasvillisuuden tarjoama suoja mahdollistaa värikkäät kosiomenot ilman suurta petoriskiä. Vastaavia eroja pesänrakennuksessa ei kuitenkaan havaittu. Rehevien ja kirkasvetisten alueiden koiraat rakensivat pesänsä pitkälti samalla tavalla, mikä kielii pesän vähäisestä merkityksestä Itämeren kolmipiikkien parinvalinnassa. Kun koiraita testattiin sameassa vedessä, rakennusvauhti hidastui ja pesän koko pieneni. Pieni leväpesä katoaakin helposti kasvillisuuden joukkoon. Aktiivisen kosinnan merkitys sen sijaan korostuu. Rehevyyserot voivat olla suuria Suomenlahden eri alueiden välillä. Paikalliset erot rehevöitymisen asteessa voivat johtaa paikallisiin kolmipiikkipopulaatioihin. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää, mikä osuus geneettisillä muutoksilla on havaituissa käyttäytymiseroissa

Tapahtumien suunnittelu ja muiden kustannusten hallinta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää Fazer Food Services Oy:lle myynti- ja tarjouslaskentaa palvelevia yhtenäisiä toimintatapoja, joiden avulla voidaan paremmin hallita muiden kustannusten määrää ja rakennetta yrityksen tapahtumissa. Fazer Food Services Oy:n yksi liiketoiminnan painopistealueita on yrityksen liikevaihdon, voiton ja tunnettuuden kasvattaminen tapahtumajärjestäjänä. Fazer on yksi Suomen arvostetuimmista brändeistä, joten tapahtuman, johon tarjous annetaan, tulee olla luonteeltaan Fazerin arvoihin sopiva. Selvitämme työssämme, miten ja miksi tapahtuman budjetoidut muut kustannukset poikkeavat toteutuneista kustannuksista ja millä mahdollisilla toimenpiteillä kustannusten hallinnassa olisi päästy suunniteltuihin kustannuksiin. Tutkimme myös, miten tapahtuman muita kustannuksia voidaan hallita riskianalyysin avulla ja miten mahdollisia tunnistettuja riskejä on pyritty minimoimaan etukäteen. Lisäksi selvitämme, miten Fazer brändi vaikuttaa tapahtuman muihin kustannuksiin. Tarkastelemme tässä työssä muiden kulujen budjetointia ja niiden toteutumista budjetoidun mukaisesti, mikä on ollut haasteena tapahtumien laskennassa. Fazerilla tapahtumien tarjouslaskennassa muihin kustannuksiin lasketaan kaikki muut kulut paitsi raaka-aine- ja palkkakulut. Tapahtumiksi on valittu myyntipalvelun toiveen mukaan tapahtumat, joiden laskennallinen liikevaihto on vähintään 200 000€ vuonna 2017. Tapahtumiksi rajataan tässä työssä B2B-tapahtumat eli tapahtumia markkinoidaan ja myydään yritykseltä yritykselle. Kuvaamme teorian vetoketjumallia käyttäen, mallissa tietoperusta etenee rinnakkain empirian kanssa. Työn teoriaosuudessa käydään läpi projektiteorian mukaisesti projektin eri vaiheita. Projektilla on elinkaari, joka alkaa käynnistyksestä ja päättyy päättämisvaiheeseen. Lisäksi selvitämme projektin mahdollisia riskejä sekä projektin taloudenhallintaa. Viimeisenä paneudumme Fazer brändiin ja yrityksen maineeseen tapahtuman järjestäjänä. Tutkimme kahden toteutuneen tapahtuman budjetoituja ja toteutuneita muita kustannuksia. Syvennämme tapahtumien analyysien tuloksia teemahaastattelujen avulla. Haastattelemme tapahtumissa ja suunnittelussa mukana olleita henkilöitä ja selvitämme tapahtuman käytännön suunnittelun ja toteutuksen yhteneväisyyttä projektiteorian näkökulmasta. Teemahaastattelujen avulla keräämme uusia näkökulmia kehittämistehtävään. Lopputuloksena voidaan todeta, että tapahtumia suunnitellaan pääosin projektihallinnan periaatteiden mukaisesti. Tapahtumien laskentaan ja suunnitteluun on yhtiössä erilaisia työkaluja, joiden tarkempi hyödyntäminen auttaisi pääsemään paremmin suunniteltuun lopputulokseen. Tapahtumien toteutuneita kuluja tulisi seurata budjetin mukaisesti, jotta eri tapahtumien tulokset olisivat paremmin vertailukelpoisia

Relationship between speech-evoked neural responses and perception of speech in noise in older adults

Speech-in-noise (SPIN) perception involves neural encoding of temporal acoustic cues. Cues include temporal fine structure (TFS) and envelopes that modulate at syllable (Slow-rate ENV) and fundamental frequency (F0-rate ENV) rates. Here the relationship between speech-evoked neural responses to these cues and SPIN perception was investigated in older adults. Theta-band phase-locking values (PLV) that reflect cortical sensitivity to Slow-rate ENV and peripheral/brainstem frequency-following responses phase-locked to F0-rate ENV (FFRENV_F0) and TFS (FFRTFS) were measured from scalp-EEG responses to a repeated speech syllable in steady-state speech-shaped (SpN) and 16-speaker babble (BbN) noises. The results showed that: 1) SPIN performance and PLV were significantly higher under SpN than BbN, implying differential cortical encoding may serve as the neural mechanism of SPIN performance that varies as a function of noise types; 2) PLV and FFRTFS at resolved harmonics were significantly related to good SPIN performance, supporting the importance of phase-locked neural encoding of Slow-rate ENV and TFS of resolved harmonics during SPIN perception; 3) FFRENV_F0 was not associated to SPIN performance until audiometric threshold was controlled for, indicating that hearing loss should be carefully controlled when studying the role of neural encoding of F0-rate ENV. Implications are drawn with respect to fitting auditory prostheses

Ilmastopolitiikan päästöskenaariot ja metsien rooli : Suomen ja EU:n vaikutusarvioiden erot ja seuraukset Suomen metsien hyödyntämiseen

201