Iloa ja jännitystä sirkusringissä : Ikäsirkus osana vanhainkodissa asuvan ikääntyneen kuntoutusta

Ikääntyneiden kohdalla kuntoutuksen käsittämä alue on laajentunut viime vuosina. Nykyään kuntoutus pyrkii huomioimaan vanhenemisen sosiokulttuurisen näkökulman, jolloin kuntoutuksen apuna voidaan käyttää kulttuurisia työmuotoja. Sosiaalinen sirkus on taidelähtöistä ryhmätoimintaa ja sosiokulttuurista innostamista. Sitä sovelletaan erityisryhmille: ikääntyneiden kohdalla on kehitetty ikäsirkus toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa ikääntyneiden arkeen ja hyvinvointiin elämyksien, ilon ja uusien kokemuksien kautta. Ikäsirkustoimintaa on tuotu myös laitoksiin ja sillä on haluttu tuottaa uudenlaista kulttuuritoimintaa siellä asuville vanhuksille. Opinnäytetyömme tavoitteena oli toteuttaa sosiaalisen sirkuksen projekti vanhainkodissa asuvien ikääntyneiden kanssa sekä tarkastella, voisiko sosiaalista sirkusta käyttää osana heidän kuntoutustaan. Tarkoituksena oli tutkia, miten sirkustoiminta vaikuttaa sirkukseen osallistuvien ikääntyneiden toimintakykyyn sekä millaisia välittömiä vaikutuksia sen harjoittamisella oli heihin. Sirkustaitoja harjoiteltiin kuuden Koukkuniemen vanhainkodin asukkaan ja heidän hoitajiensa kanssa kerran viikossa noin kahden kuukauden ajan. Asukkaiden toimintakyvyn osa-alueita mitattiin ennen sirkustoiminnan aloittamista sekä sen jälkeen hoitajien toimesta opinnäytetyöntekijöiden koostamalla mittarilla. Lisäksi opinnäytetyöntekijät arvioivat asukkaiden toimintakykyä ja sirkusharjoittelun välittömiä vaikutuksia sirkuskerroilla. Näistä muodostui opinnäytetyössä käytetty tutkimusmateriaali. Sirkuksen tavoitteena oli aktivoida ja tuoda esiin ikääntyneiden jäljellä olevia voimavaroja. Viikoittaiset tapaamiset olivat lämminhenkisiä ja toiminnan edetessä havaittiin mm. vuorovaikutuksen lisääntymistä ryhmässä. Mittauksissa saatujen tulosten perusteella sirkusharjoittelu vaikutti eri tavoin asukkaiden toimintakykyyn. Tulosten perusteella voidaan tehdä varovaisia päätelmiä sirkuksen toimintakykyä ylläpitävästä vaikutuksesta. Koska tutkimusjoukko oli pieni, voidaan tuloksia pitää suuntaa-antavina. Johtopäätöksenä on, että luovan toiminnan tarjontaa tulisi lisätä vanhainkodissa asuville ikäihmisille. Jatkossa tulisi pohtia, miten luovaa toimintaa mitataan sekä luovan toiminnan merkitystä vanhuksille.The nature of rehabilitation has changed; nowadays socioculture should be considered. For example rehabilitation among over 80-year-old people should consist of improving the quality of life of that person. Creative methods are one solution in which social circus is an example. The objective of this study is to practice circus with group of elderly people in residental care and to find out whether social circus could be a part of rehabilitation among them. The purpose of this thesis is to and to examine their functional ability by certain methods. One part of this study was a circus project with Koukkuniemi residential care. Circus was practiced for ten weeks with old people of Koukkuniemi and their nurses. The results show that circus practice can maintain functional ability of an old person in residential care. In future there should be more options for creative methods in residential care

Deborahh Kapchan. Traveling Spirit Masters: Moroccan Gnawa Trance and Music in the Global Marketplace .

DEBORAH KAPCHAN. Traveling Spirit Masters: Moroccan Gnawa Trance and Music in the Global Marketplace. Middletown: Wesleyan University Press, 2007. Pp. 325. ISBN: 978-0-8195-6851-9 (cloth); ISBN: 978-0-8195-6852-6 (paperback)

Keskeisten turvallisuuspoliittisten toimijoiden reaktiivisuus valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun aikana

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten, turvallisuuden käsitteen laajenemisen ja päätöksentekojärjestelmän uudistusten myötä Suomen kansallinen turvallisuuspoliittinen päätöksentekomenettely on muuttunut. Toimintaympäristön analysointi, johtopäätökset ja päätöksenteko ovat aiemmasta poikkeavalla tavalla avoimemman arvioinnin kohteena. Parlamentaarisen päätöksentekotavan vahvistaminen on myös lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Turvallisuuspolitiikka poliittisena toimintana on muuttunut. Keskeiset turvallisuuspoliittiset toimijat - tasavallan presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri - ovat olleet merkittävässä asemassa valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Sen lisäksi, että toimijat ovat vaikuttaneet selonteon sisältöön, heidän turvallisuuspoliittinen reaktiivisuutensa viestittää ympäristöön tietynlaista sanomaa. Pro gradu -tutkielmani päämääränä on analysoida keskeisten turvallisuuspoliittisten toimijoiden reaktiivisuutta vuoden 2004 selonteon valmistelun aikana. Toimijoiden reaktiivisuutta arvioidaan julkisten puheiden perusteella. Arvioinnissa on käytetty toimijakeskeistä järjestelmäanalyysimallia sekä adaptaatioteoriaa. Aineiston käsittely on toteutettu puheaktiteorian ja diskurssianalyysin menetelmin. Tutkimuksessa havaittiin, että toimijoiden reaktiivisuus voidaan ymmärtää kilpailuna siitä, kenen totuus voittaa ja kuka tulkitsee oikein kansan tahtoa. Reaktiivisuudella toimijat muodostavat tietynlaista kuvaa todellisuudesta, jota he pyrkivät hallitsemaan. Tämä voidaan ymmärtää myös pyrkimykseksi hallita sisäistä toimintaympäristöä. Hallitsemalla sisäistä ympäristöä toimijat pystyvät hallitsemaan myös ulkoisesta ympäristöstä tehtäviä tulkintoja ja niiden merkityksiä. Aineiston analysoinnin perusteella voidaan sanoa, että sisäinen toimintaympäristö tarjoaa toimijoille enenevissä määrin läheisiä ja konkreettisia haasteita, joihin heidän tulee reagoida. Kaikki toimijat myös ottavat reaktiivisuudessaan huomioon kansalaisten läheisiksi kokemia asioita. Toimijat painottavat sisäisen ympäristön itsenäisyyttä ja kansallisen harkinnan merkitystä päätöksenteossa. Tällä he tarkoittavat nimenomaan päätöksiä ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamisessa. Voidaankin sanoa, että ulkoisen toimintaympäristön vaikutus reaktiivisuuden alulle panijana on sen suurin - reagointiin pakottava - voima. Tällöin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvalla kamppailulla oikeasta totuudesta on viime kädessä suurempi vaikutus toimijoiden reaktiivisuuden sisällössä. Rosenaun adaptaatioteorian mukaan mukautuminen tapahtuu sisäisen ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Samoin voimavaroiltaan pienten valtioiden tulisi suhteuttaa toimintansa ulkoisen toimintaympäristön asettamien haasteiden mukaisesti. Toimijoiden reaktiivisuuden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että vuorovaikutuksessa on tapahtunut muutoksia. Sisäisen toimintaympäristön merkitys haasteiden asettajana on vahvistunut. Näyttääkin siltä, että toimijoiden herkkyys sisäisen ympäristön vaatimuksille on kasvanut. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimijoiden reaktiivisuus on sisäiseen ympäristöön vaikuttamista tietyllä tavalla nähdyn ulkoisen ympäristön haasteisiin vastaamiseksi

Koulukuraattorin verkostoituminen : "Me ollaan samassa suossa täällä ja kannattaa tehdä tätä yhdessä."

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan koulukuraattorin työtä ja työn ympärille muodostuvaa verkostoa peruskoulun koulukuraattorin näkökulmasta. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on edistää ja tukea oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä koulunkäyntiä. Tutkielman tarkoitus on tarkastella, millaisia verkoston muotoja koulukuraattorin työssä esiintyy ja miten koulukuraattori näissä verkostoissa toimii. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat Helsingin kaupungin opetusviraston alaisuudessa työskenteleviä peruskoulun koulukuraattoreita. Helsinki jakaantuu seitsemään eri suurpiiriin ja jokaisesta on yksi koulukuraattori. Haastatteluaineisto muodostaa tutkimuksen empiirisen osuuden. Tutkielman tärkeimpinä lähteinä ovat koulukuraattoreita, yhteistyötä, verkostoa ja lapsen hyvinvointia käsittelevä kirjallisuus sekä lastensuojelulaki että -asetus. Haastattelujen perusteella koulukuraattori ei toimi varsinaisia verkostotyön menetelmiä käyttäen. Koulukuraattorin toiminta on verkostoitumista. Koulukuraattori kokoaa tukiverkoston apua tarvitsevan oppilaan ympärille oppimisen esteiden selvittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostoiksi muodostuvat koulun sisällä tapahtuva verkostoituminen ja verkostoituminen koulun ulkopuolelle. Koulussa koulukuraattorin verkosto on pääosin oppilashuoltoryhmä, jonka jäseniä ovat koulukuraattorin lisäksi rehtori, koulupsykologi, erityisopettaja, opettaja, terveydenhoitaja ja yläasteella opintojenohjaaja. Koulukuraattorin koulun ulkopuoliseen verkostoon kuuluvat sosiaalitoimi, nuorisotoimi, lasten- ja nuortenpsykiatriset hoitotahot, seurakunta ja poliisi sekä epäviralliset tahot ja projektit. Koulukuraattoreilla on myös aluekohtaisesti poikkihallinnollisia virkamiestapaamisia, joissa keskustellaan alueen tilanteesta ja sovitaan yhteisistä linjauksista. Verkoston kanssa tehtävä työ koetaan yleisesti hyvin sujuvana. Se on voimavara, jota ilman työtä ei voi tehdä. Lastensuojelun kanssa verkostoitumista on eniten, mutta lastensuojelutyöhön kohdistuu myös eniten kritiikkiä. Toisen työn tunteminen, ylemmän johdon myönteinen suhtautuminen verkostoitumiseen koulun ulkopuolelle ja rehtorin myönteinen asenne oppilashuollon työlle ovat keskeisimmät asiat, jotka tuovat sujuvuutta verkostoitumiseen. Haastattelujen perusteella koulukuraattorin verkoston toiminnassa ei ole epäkohtia, jotka suoranaisesti olisivat haitallisia oppilaan kannalta. Oppilaan tilanteen kohentumisen hitaus koetaan harmillisena, mutta tämän ei nähdä olevan seurausta epäkohdista itse verkoston toiminnassa. Kaikki haastateltavat pitävät tärkeänä avoimuutta ja tiedonkulkua oppilaaseen ja hänen huoltajiin. Oppilaiden ongelmat ovat usein hyvin monimutkaisia, mikä lisää verkostoitumisen tarvetta

Kiertelevät muusikot kreoliperinteen kantajina : Analyysi performanssin poetiikasta ja politiikasta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kiertelevien muusikoiden (músicos ambulantes) työtä Perun pääkaupungissa Limassa, heidän suhdettaan edustamaansa kreolimusiikkiperinteeseen sekä kyseisen perinteen asemaa perulaisessa kulttuurikokonaisuudessa. Työssä muusikot vertautuvat suullisen tradition kantajiin, jotka performansseissaan ammentavat Liman kreolimenneisyydestä tarinankertojien tapaan. Vaikka painopiste on yhtäältä musiikillisissa käytänteisissä musiikillisten teosten tai ’tekstien’ sijaan ja toisaalta esityksen vuorovaikutuksellisissa puolissa, pyritään tutkielmassa siitä huolimatta lähestymään sen keskeistä käsitettä, performanssia, tavalla, joka tasapainottaa performanssin monet merkityksen tasot ja samalla pohjaa ne kulttuurisesti ja historiallisesti spesifeihin konteksteihin. Tutkielman alaotsikon, ’Analyysi performanssin poetiikasta ja politiikasta’, taustalla on kaksi yhteenkietoutuvaa tapaa ymmärtää ääni yhtäältä puhutun ja lauletun performanssin kanavana ja toisaalta yhteiskunnallisen aseman metaforana. Työn pääasiallisena tutkimusmenetelmänä oli osallistuva havainnointi kahden ryhmän ja yhden itsenäisen kiertelevän muusikon seurassa kolmen kuukauden ajanjakson aikana huhtikuusta kesäkuuhun 2007. Kirjoitettujen havaintomuistiinpanojen ohella aineisto koostuu äänitetyistä haastatteluista ja videomateriaalista. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään muusikoiden elämäntarinoita ja eritoten sitä, miten he päätyivät kiertelevän muusikon toimeensa, miten he puhuivat taiteilijuudestaan, suhteestaan muihin muusikoihin, sekä kilpaileviin ryhmiin että omiin soittokumppaneihinsa, yleisöön ja ravintoloiden omistajiin. Kyselylomakkeista, joilla haluttiin valottaa yleisön suhtautumista muusikoihin, kävi ilmi, kuinka kyseistä musiikkityyliä pidettiin yhteisenä kansanperintönä. Työn edetessä esitellään joitain niistä kulttuurisista strategioista, joilla kiertelevät muusikot pyrkivät legitimoimaan tekemäänsä työtä. Hyödyntäen tutuista lauluista koostuvaa jaettua perinnettä he yrittivät solmia kontaktia yleisöönsä ja luoda vastavuoroisuuden ilmapiiriä, jossa kuulijalla olisi moraalinen velvoite vastata musiikin lahjaan ja vapaaehtoisesti tarjota rahaa 'tunnustuksena musiikista ja tulkinnasta, kunnioituksesta taiteellista puolta kohtaan', kuten yksi muusikoista asian ilmaisi. Silloin kun tämä strategia epäonnistui, he saattoivat vedota taloudelliseen velvoitteeseen maksaa esitetyistä lauluista, mutta aggressiiviset vaatimukset johtivat monesti siihen, että asiakkaat valittivat ravintolan omistajalle ja jatkossa tämä kielsi muusikoilta luvan soittaa tiloissaan. Yhtenä työn johtopäätöksistä on, että muusikot esiintyessään ikään kuin he esiintyisivät arvostavalle konserttiyleisölle välinpitämättömien lounastajien sijaan pyrkivät symbolisesti muuttamaan epävakaat työolosuhteensa ja voittamaan marginaalisuutensa

Supplementation of native grass hay with cowpea (Vigna unguiculata) hay, wilted leucaena (Leucaena leucocephala) forage, wilted tagasaste (Chamaecytisus palmensis) forage or a wheat middling for young Friesian x Zebu (Boran) crossbred steers

A 100-day experiment of a randomized block design was conducted with forty Friesian x Zebu (Boran) crossbred growing steers to compare the value of wheat middling, an agro-industrial by-product (diet W), cowpea (Vigna unguiculata) hay (diet C), and wilted forages of leucaena (Leucaena leucocephala, diet L) and tagasaste (Chamaecytisus palmensis, diet T) as cattle feed. These feeds were fed daily at a level of 1.5 kg (on an air dry basis) to supplement the basal diet (diet H) of native hay. A mineral supplement containing 50 g bone meal and 10 g common salt was also given daily. The steers were group-fed, but during the last two weeks at the end of the experiment the animals were housed individually in feeding pens to estimate the feed intake and apparent digestibilities of the diets. The animals were weighed at the beginning of the experiment, thereafter every two weeks, and finally at the end of the experiment. The animals consumed all the offered supplements, except for tagasaste forage, of which one third remained unconsumed. The mean daily total dry matter intake during the individual feeding period ranged from 4.0 to 5.0 kg between the diets (

The effects of added glycerol or unprotected free fatty acids or a combination of the two on silage intake, milk production, rumen fermentation and diet digestibility in cows given grass silage based diets

The addition of glycerol or free fatty acids either alone or in combination to concentrate was studied for the effects on feed intake, milk production, rumen fermentation, blood metabolites and diet digestibility in dairy cows given grass silage ad libitum. The study was conducted on 12 mid-lactating cows, four of them ruminally cannulated. Barley-based concentrate (control diet, C) was given 7 kg/d as fed. In the other three diets, 36 g/kg of barley was replaced by glycerol (G) or a mixture of free fatty acids (FA) or by a combination of the two, making a total of 72 g/kg (GFA). The experimental design consisted of balanced 4 x 4 Latin squares with a 2 x 2 factorial arrangement of diets: the effects of G, FA and G*FA interaction. The FA diets significantly decreased silage intake, increased milk yield, decreased milk protein content, increased the concentrations of C18:0, C18:1, and C20:1 and decreased those of C8-16, and C18:3 fatty acids in milk fat. The FA diets also increased the concentration of nonesterified fatty acids in plasma, and decreased the digestibility of organic matter and neutral detergent fibre but increased that of fat. Glycerol decreased the molar proportion of acetate and increased the molar proportions of propionate and butyrate in the rumen, but the addition of glycerol did not have any effect on silage intake, milk yield or milk composition. Milk yield was highest when glycerol and free fatty acids were given together, showing a positive interaction

The effect of mineral supplements on resorption in the digestive tract of cattle, with special reference to Bolus alba

Fourteen sexually mature heads of cattle were divided into two groups; Group I receiving mineral mixture A, containing 15 % of Bolus alba, while Group II were given mixture B, containing no Bolus alba, but 10 % more Ca. Otherwise, both groups received the same feeding. Samples of blood and faeces of the animals were taken monthly for the determination of phosphorus, respectively phosphorus and carotenes. The experiment lasted one stabling period. In Group I, the mean inorganic phosphorus values of the blood were 6.7 mg/100 ml. and in Group 11, 6.1 mg/100 ml. The mean phosphorus values of the faeces were 8.8 gr/kg dry matter in Group I and in Group II, 9.3 gr/kg dry matter. The mean carotene values in Group I were 98.3 mg/kg dry matter and in Group II, 96.3 mg/kg dry matter. However, none of these differencies is statistically significant. On the basis of the present investigation it can be concluded that Bolus alba exerts no detrimental influence on the resorption of phosphorus and carotenes in the digestive tract of cattle