Strategic design as a tool to manage quality : case: Statistics Norway

Main objective of this thesis was to design and develop a method and guideline how to define an ambition for quality for Statistics Norway. Moreover, this thesis aimed to study how Statistics Norway’s IT-department can evaluate quality of the IT-products and -services. Quality of software is composed of several elements and quality ambition aims to strengthen agile teams focus on quality and support strategical goals of Statistics Norway. Test strategies and test plans define what and how to test but quality ambition is a more overall quality goal and thereby guidelines development next to requirements. Development task in this thesis was to produce a process and guidelines how to define quality ambition. Quality ambition will be defined by agile development teams for the products and services the teams are responsible of developing and maintaining. Teams will use quality ambition as a part of software development process. Theoretical framework of this thesis explores concepts of strategy, strategy formation and strategic design. The other angle for the framework was software quality and how to evaluate software quality. ISO/IEC 25010 is a system and software quality model to evaluate product quality. Model presents nine quality characteristics that are used to evaluate functional and not functional product quality based on uses and other stakeholders’ needs. Strategic design combines design practices and strategic discipline impacting the whole organization by introducing change in small pieces. Framework was applied to development tasks and quality ambition method was introduced. The study was conducted by using qualitative research method and was based on service design approach. Methods included cooperative workshops and brainstorming, observation, content analysis, service blueprint, prototyping and testing. Development was done in several phases following double diamond design process. Process involved several iterations, since it was challenging to define research problem. There is a lot of studies and research done generally on test and quality management, agile development, and quality in software engineering but knowledge how to define quality as a goal for agile development team is lacking. As a result of the development task new quality ambition method was produced with the accompanying guidelines and process description. Key findings of this thesis are that service design methods used are applicable for an innovative development task. Service design methods were applied also included in quality ambition method to guideline and streamline definition process done by agile development teams. In conclusion theses contributed integrating and complementing strategic design and software quality management in a new way managing software quality from a broader perspective than traditionally done by using test strategies and more detailed test plan. Moreover, development task challenges to work with software quality more strategically but at the operational level, enabling agile development teams to own their own quality ambitions

Merkittävä ongelma, joka harvoin tunnistetaan : Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma vieraannuttamiseen

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on saada yleiskuva vieraannuttamiseen liittyvistä tekijöistä ja koota tietoa toimintatavoista, joilla lastensuojelun sosiaalityöntekijät pyrkivät ehkäisemään vieraannuttamista. Tutkielmani koostuu lomakekyselyn vastauksista, joita sain 28 lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä. Tutkielmani on pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Analyysitapana olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Monivalintakysymysten osalta olen käyttänyt taulukointia ja ristiintaulukointia. Tutkielmani tieteenfilosofinen tausta on sosiaalisessa konstruktionismissa, jonka keskeisenä lähtökohtana on tiedon rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että vieraannuttaminen on työntekijöiden näkemysten mukaan merkittävä ongelma lastensuojelussa ja usein myös mukana tilanteissa, joissa lapsi erotilanteessa vieraantuu toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttaminen tunnistetaan pääosin huonosti. Lastensuojelussa keskeinen haaste on se, että vieraannuttaminen on usein vain yksi asia muiden asioiden joukossa. Lisäksi vieraannuttamiseen liittyy usein muukin väkivalta, joka edelleen vaikeuttaa vieraannuttamisen tunnistamista. Olisi myös tärkeää erottaa toisistaan lapselle haitallinen vieraannuttaminen ja tilanne, jossa vanhempi pyrkii suojelemaan lastaan todelliselta väkivallalta tai sen uhkalta. On olemassa tiettyjä merkkejä, joiden perusteella voi perustellusti epäillä vieraannuttamisen mahdollisuutta, mutta toisaalta vieraannuttamisesta ei välttämättä kerro mikään yksittäinen asia. Oleelliseksi asiaksi vieraannuttamisen havaitsemisen kannalta nousee se, että sosiaalityöntekijä tuntee lapsen perheineen ja pystyy siten helpommin havaitsemaan esimerkiksi mahdollisia muutoksia. Tulosten mukaan lastensuojelun keinot puuttua vieraannuttamiseen koetaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi ja monesti keskustelu voi olla ainoa tapa yrittää puuttua asiaan. Vastauksissa tulee kuitenkin esiin myös erilaisia konkreettisia puuttumisen keinoja. Sosiaalityöntekijöiden kuva nykyisestä vieraannuttamisen ehkäisemisestä on synkkä: suuri osa tapauksista jää havaitsematta ja vain pieneen osaan havaituista tapauksista pystytään vaikuttamaan. Sosiaalityöntekijät toivovat lisää välineitä, selkeitä toimintamalleja ja koulutusta, jotta vieraannuttamiseen olisi mahdollista puuttua nykyistä paremmin. Lisäksi he toivovat, että yleinen tietoisuus asiasta lisääntyisi. SOTE-uudistuksen ei ole havaittu vaikuttaneen asiaan

Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö ja sen rajat pahoinpitelytuomioiden perusteella

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on empiirisesti selvittää pahoinpitelytuomioista, millaisia järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttötilanteet ovat olleet sekä millaisiksi tuomioistuimet ovat määritelleet kyseisten toimijoiden voimankäytön rajat. Voimankäyttötilanteiden osalta tutkitaan eritoten kohdattua vastarintaa, käytettyjä voimakeinoja sekä kohdehenkilölle aiheutuneita henkilövammoja. Tuomioistuinten voimankäyttöä koskevassa arvioinnissa keskitytään voimankäytön rajojen eri määrittelytapoihin sekä arvioinnissa huomioituihin oikeudellisiin seikkoihin. Tutkimuksen aineistona toimii käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2015–2020 arvioidut 18 pahoinpitelytapausta, joissa vastaajana on ollut järjestyksenvalvoja tai vartija. Tutkimusote on laadullinen ja analyysimenetelmänä käytetään sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaiheita varten taustoittavasti selvitetään, miten yksityisen turvallisuusalan toimijoiden voimakeinot ovat lainsäädännössä ja oikeuskirjallisuudessa määritelty sekä miten kyseisten toimijoiden voimankäyttöä ja sen rajoja lain tasolla säännellään. Tämän tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluu erityisesti lainkäyttäjät, järjestyksenvalvojat ja vartijat itse sekä heidän voimankäyttönsä kohdehenkilöt. Tämä tutkimus tuotti järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttötilanteista tarpeellista lisätietoa. Aineisto osoitti vastarinnan yleisimmiksi muodoiksi käskytyksen tottelemattomuuden ja fyysisen vastustamisen. Lähes jokaisessa tapauksessa voimankäytön tapana oli ollut fyysinen voima, josta maahanvienti osoittautui toistuvimmaksi tyyliksi. Lisäksi selvisi, että puolessa tapauksista voimankäytön kohdehenkilölle oli aiheutunut vakavia vammoja. Tämän tutkimuksen ehdoton uutuusarvo koskee tuomioistuinten käsitystä järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäytön rajoista. Tuomioistuinten arvioinnista havaittiin, että suurimmassa osassa tapauksista oli pohdittu lain edellyttämiä voimankäytön tarpeellisuus- ja puolustettavuusvaatimuksia, mutta perustelut tietylle johtopäätökselle uupuivat useasta tapauksesta. Tuomioistuinten määritellessä voimankäytön rajoja merkittävimmiksi teemoiksi muodostuivat vastarinnan suhde voimakeinoihin sekä toisintoimimisen mahdollisuus. Voimankäytön rajojen yhdeksi lähtökohdaksi tapauksista selvisi se, että vastarinnan ollessa väkivaltaista ainoita sallittuja voimakeinoja ovat hallittu maahanvienti, turvallinen maassa pitäminen sekä käsiraudoitus. Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden voimankäytön kokonaiskuvaa varten jatkotutkimustarpeiksi ehdotetaan piilorikollisuuden selvittäminen sekä voimankäyttökoulutuksen tutkiminen

Discriminative speaker recognition using Large Margin GMM

International audienceMost state-of-the-art speaker recognition systems are based on discriminative learning approaches. On the other hand, generative Gaussian mixture models (GMM) have been widely used in speaker recognition during the last decades. In an earlier work, we proposed an algorithm for discriminative training of GMM with diagonal covariances under a large margin criterion. In this paper, we propose an improvement of this algorithm which has the major advantage of being computationally highly efficient, thus well suited to handle large scale databases. We also develop a new strategy to detect and handle the outliers that occur in the training data. To evaluate the performances of our new algorithm, we carry out full NIST speaker identification and verification tasks using NIST-SRE'2006 data, in a Symmetrical Factor Analysis compensation scheme. The results show that our system significantly outperforms the traditional discriminative Support Vector Machines (SVM) based system of SVM-GMM supervectors, in the two speaker recognition tasks

Vaatimustenkäsittely ohjelmiston kehittämisessä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantajayrityksen projekti- ja portfoliohallinnan järjestelmän nykytila sen hyödyntämisen ja järjestelmään tehtyjen muutosten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa kaikille järjestelmän kanssa toimiville tahoille yhteinen ymmärrys järjestelmän nykytilasta. Työn tuotos toimii lähtökohtana tulevan kehittämissuunnitelman luonnissa. Työ rajattiin koskemaan vain järjestelmään jo toteutettujen vaatimusten dokumentointia, uusien vaatimusten keräys ja kartoitus rajattiin työn ulkopuolelle. Työssä ei myöskään kehitetty toimeksiantajayrityksessä käytössä olevaa vaatimusdokumentaation mallipohjaa tai tutkittu mallipohjan toimivuutta sovellusalueelle. Tietoperustassa käsitellään vaatimustenkäsittelyn osa-alueita, vaatimusmäärittelyä ja vaatimustenhallintaa. Lisäksi tutustutaan vaatimusmäärittelyn aktiviteetteihin. Vaati-mustenkäsittely luo perustan onnistuneelle ohjelmistokehittämiselle ja -ylläpidolle. Hyvin toteutetun vaatimusmäärittelyn avulla voidaan varmistaa, että ohjelmisto vastaa tilaajan odotuksia ja toteutus vastaa tilaajan tarvetta. Tietoperustassa perehdytään myös ohjelmiston takaisinmallinnukseen sekä sen hyödyntämiseen järjestelmän uudelleendo-kumentoinnin työtapana. Aiheen valinta ja suunnittelu sekä työn tuotoksen toteutustavan suunnittelu sijoittui marras- joulukuulle 2012. Työn tietoperusta kirjoitettiin tammikuussa 2013. Tämän jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin työn tuotokset. Työn tuloksena syntyi projekti- ja portfoliohallinnan järjestelmän vaatimusdokumentaatio, johon dokumentoitiin järjestelmän nykytilaan vaikuttaneet liiketoiminnan ja toi-minnalliset vaatimukset. Tämän lisäksi kartoitettiin järjestelmän tukemat kehittämisen prosessit. Vaatimukset ryhmiteltiin niiden tukemien prosessien ja toteutustavan mukai-sesti kuvaamaan järjestelmän nykytilaa. Työn tuloksina toimeksiantaja sai järjestelmän kehittämissuunnitelmaan tarvittavan taustamateriaalin.This Bachelor’s thesis examines the current state of project and portfolio management software used by the case company. The goal was to provide information on how and why the software was configured and customized as it was. The thesis was limited to documenting only the requirements that were already implemented in the software. The collecting and analyzing of new requirements were left outside the scope of the study. The requirements document template was not developed, neither was the suitability of the template analyzed in this study. The thesis consists of a theory section and a case section. The theory section discusses the characteristics of requirements engineering, and states the activities used in the re-quirements definition and requirements management. Requirements engineering creates a base for successful software engineering and maintenance. Through well performed requirements engineering it can be ensured that the software fulfills customers’ expectations and the implementing meets the needs of the customers. The theory part also focuses on reverse engineering and how to make use of reverse engineering as a method of software redocumentation. The case of the study was planned during November and December 2012. The theory section was written in January 2013. After that the case of the study was executed. The case part presents how the result of the study was accomplished. The result of the thesis was a requirement documentation of project and portfolio management soft-ware. The documentation included business requirements and functional specifications that have affected the configuration or customization to the software. Development processes supported by the software were also documented. The current state of the project and portfolio management software was presented through requirements grouped by supported processes and the way they were implemented. The case company can use the current state document as base material for the roadmap

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat tavallisia perusterveydenhuollon potilailla. Ne voivat kuitenkin olla vaikeasti tunnistettavia, koska potilaat hakeutuvat vastaanotolle ensisijaisesti somaattisten vaivojen, esimerkiksi rinta- tai vatsakipujen, hengenahdistuksen, huimauksen, takykardian tai univaikeuksien vuoksi. Nämä ahdistuneisuushäiriöt on tärkeätä tunnistaa ja hoitaa, koska ne aiheuttavat kärsimystä, huonontavat toimintakykyä ja niihin liittyy usein terveyspalvelujen runsasta käyttöä. Sosiaalisten tilanteiden pelko on syytä hoitaa jo senkin vuoksi, että se altistaa päihteiden käytölle itselääkintänä. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein samanaikainen depressio, joka tulee huomioida hoidossa. Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla, lääkehoidolla tai näiden yhdistelmällä. SSRI- ja SNRI-lääkkeet ovat ensisijainen lääkevalinta

Paroxetine suppresses recombinant human P2X7 responses

P2X7 receptor (P2X7) activity may link inflammation to depressive disorders. Genetic variants of human P2X7 have been linked with major depression and bipolar disorders, and the P2X7 knockout mouse has been shown to exhibit anti-depressive-like behaviour. P2X7 is an ATP-gated ion channel and is a major regulator of the pro-inflammatory cytokine interleukin 1β (IL-1β) secretion from monocytes and microglia. We hypothesised that antidepressants may elicit their mood enhancing effects in part via modulating P2X7 activity and reducing inflammatory responses. In this study, we determined whether common psychoactive drugs could affect recombinant and native human P2X7 responses in vitro. Common antidepressants demonstrated opposing effects on human P2X7-mediated responses; paroxetine inhibited while fluoxetine and clomipramine mildly potentiated ATP-induced dye uptake in HEK-293 cells stably expressing recombinant human P2X7. Paroxetine inhibited dye uptake mediated by human P2X7 in a concentration-dependent manner with an IC50 of 24 μM and significantly reduces ATP-induced inward currents. We confirmed that trifluoperazine hydrochloride suppressed human P2X7 responses (IC50 of 6.4 μM). Both paroxetine and trifluoperazine did not inhibit rodent P2X7 responses, and mutation of a known residue (F 95L) did not alter the effect of either drug, suggesting neither drug binds at this site. Finally, we demonstrate that P2X7-induced IL-1β secretion from lipopolysaccharide (LPS)-primed human CD14+ monocytes was suppressed with trifluoperazine and paroxetine

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

English summaryPeer reviewe

Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat

•Masennuslääkkeitä käytetään tavallisimmin 6–12 kuukauden jaksoissa. Lääkityksen lopettamisvaiheen oireita esiintyy 10–20 %:lla potilaista. •Potilaat saattavat myös keskeyttää masennuslääkehoidon oma-aloitteisesti ja saada tällöin oireita. •Lopettamisoireiden kehittymistä voidaan estää pienentämällä masennuslääkkeen annosta portaittain. •Oireet väistyvät useimmiten 1–3 viikossa itsekseen, mutta vaikeimpia oireita voidaan hoitaa aloittamalla masennuslääkehoito uudelleen