163 research outputs found
Dokumentaarisen TV-sarjan leikkaus
Tässä opinnäytetyössä perehdytään dokumentaarisen TV-sarjan leikkauksen eri työvaiheisiin aina käsikirjoituksen purusta julkaisuvalmiiseen teokseen asti. Työn produktiivinen osio on Komediasirkukselle toteutettu kahdeksanosaisen Grand Tour dokumenttisarjan leikkaus. Tässä työssä tarkastellaan tv-sarjan leikkauksen eri työvaiheita sekä leikkaajan toimenkuvaa teknisestä ja dramaturgisesta näkökulmasta.
Dokumentaarisen sarjan leikkaus poikkeaa suuresti perinteisen draaman leikkauksesta, jossa teoksen rakenne on jo esituotantovaiheessa määritelty. Dokumentaarissa leikkausvaihe on seikkailu kuvatun materiaalin maailmaan, jonka lopputulos voi olla hyvinkin yllättävä. Dokumentaarisen sarjan leikkausta ei suotta kutsuta elokuvan uudelleen käsikirjoittamiseksi, sillä teoksen lopullinen rakenne ja draama löytyy vasta leikkauksesta.
Eri leikkaustekniikoiden hallitsemisen lisäksi leikkaajalta vaaditaan luovuutta, yhteistyötaitoja sekä kärsivällisyyttä. Leikkaajan työ ei ole pelkästään kuvatun materiaalin teknistä sitomista tai käsikirjoituksen orjallista noudattamista. Lahjakas leikkaaja pystyy omalla työpanoksellaan toteuttamaan ohjaajan vision ja tekemään siitä vieläkin paremman
Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä
Tähän BAT-raporttiin on koottu tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisista liuottimia käyttävän pintakäsittelyn prosesseista ja keinoista päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Liuottimia käyttävän pintakäsittelyn tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät VOC-yhdisteiden päästöihin ilmaan ja jätevesiin, syntyviin jätteisiin, maaperän ja pohjaveden suojeluun sekä meluun.
Tässä selvityksessä on keskitytty pieniin ja keskisuuriin laitoksiin. Julkaisussa kerrotaan muun muassa liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimintojen lainsäädännöllisestä taustasta, menetelmistä VOC-päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Raportissa on kuvattu erityisesti maalauksen ja painatuksen toimintojen BAT-tekniikoita ja menetelmiä, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi myös muiden orgaanisia liuottimia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen VOC-päästöjen rajoittamisessa.
Selvitys on tarkoitettu toiminnanharjoittajille, ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä muille toimialasta kiinnostuneille parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuinformaatioksi
Pikapaikkausta vai pysyvää palvelutason parannusta? : Tutkimus vuoden 2002 huumehoitoon suunnatun valtionavustuksen vaikutuksista
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan huumehoidon kehittämiseen myönnetyn valtionavustuksen käyttöä. Vaikeutuneen huumausainetilanteen ja huumehoidon järjestämisessä esiintyneiden puutteiden vuoksi valtio myönsi vuonna 2002 yhteensä 7 570 000 euroa käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustus myönnettiin läänikohtaisesti alueen kuntien ja kuntayhtymien toimintaan ja hankkeisiin. Tutkimuksessa selvitetään 1) millaiseen toimintaan valtionavustusta kohdennettiin, 2) miten avustuksella lisättiin tai tehostettiin huumehoidon palvelutarjontaa, 3) mikä avustuksen merkitys oli kuntien näkökulmasta sekä 4) millainen merkitys avustuksella oli huumehoitojärjestelmän ohjauksen kannalta. Tutkimuksessa valtionavustuksen käyttöä tarkastellaan erityisesti valtion kuntiin suuntaamaan ohjauksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona ovat valtionavustuksen käyttöä koskevat hankeraportit. Raportoinnin apuna on käytetty 12-kohtaista, avoimista kysymyksistä muodostuvaa raportointilomaketta, jonka avustusta saaneet tahot ovat täyttäneet. Raportointilomakkeet on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä soveltaen. Valtion ylimääräinen avustus huumehoidon kehittämiseen tuli kuntien ja kuntayhtymien mukaan tarpeeseen. Avustuksella on sekä laajennettu jo olemassa olevien hoitoyksiköiden toimintaa että perustettu täysin uusia yksiköitä. Useissa hankkeissa luotiin myös uusia hoidollisia toiminta- ja työtapoja. Avustus kohdentui sitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (98/2002) mukaiseen toimintaan. Keskeisimpiä kehittämiskohteita olivat hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen, palveluohjauksen järjestäminen sekä opioidiriippuvaisten lääkehoitojen lisääminen. Suurin osa hankkeista kohdistui vaikeasti huumeongelmaisten hoidon tehostamiseen. Osassa hankkeita lisättiin myös nuorten, päihdeäitien ja päihdeperheiden sekä kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa. Korvamerkityn avustuksen hyvä puoli on se, että sitä kautta voidaan ohjata valtion resursseja tiettyihin ongelmallisiksi nähtyihin kohteisiin. Avustuksen ohjausvaikutus on siis laskennallisia, yleisiä avustuksia parempi. Avustuksen jaosta huolimatta huumehoidon saatavuudessa esiintyi edelleen myös joitakin ongelmia. Hoitojonoista raportoitiin etenkin suurimmilla paikkakunnilla. Myös toiminnan jatkuvuus avustuksen päätyttyä oli osin epävarmaa. Ohjauksen näkökulmasta keskeiseksi avustukseen liittyväksi kysymykseksi nousikin se, onko tilapäisellä avustuksella mahdollista saada aikaan pysyviä palvelurakenteen muutoksia
Introduction to University Studies : Studying the Perspectives of International First Year Students
Developing ways to identify and support students as they are transitioning into university studies (transition pedagogy) has been the focus of much research and continues to be an important factor in maintaining a healthy academic environment. This thesis explores the following questions. First, what types of challenges or questions do students have during their transition? Second, what perceptions or expectations do students have with regard to university studies? Third, what are the different types of support mediums and conditions that lead to student success? To help answer these questions, self-completion questionnaires and face-to-face interviews have been utilized. The setting is a university campus located in Helsinki, Finland. The subjects are freshman international students. A focused sample of sixty-four students volunteered to participate out of a possible eighty-nine students. (Overall participation rate = 72%) The methodological approach used in this paper is mainly qualitative with some quantitative elements. At first glance, the overall satisfaction rates among students are reported high. However, studying students’ perspectives through open-ended questions and interviews seems to generate more in-depth data as to the “true” feelings of students. For example, some students voice feelings of confusion and disorientation while others seem to focus on the importance of quickly establishing relationships with other international students. Interestingly, the majority of students seem to dwell on topics relating to information. Hopefully, the transparency and courage shown by students in sharing their views will lead to the development of effective outcomes for students and benefit the institution as a whole. The reader should bear in mind that this is a single-campus study with the aim that the individual needs of students might be identified and addressed. The desired final outcomes of this dissertation are represented in the completion, acceptance and implementation of the guidebook and to promote awareness concerning the needs and wishes of the international students studying at Arcada
Elintarvike-entsyymien säilyvyysseuranta EFSA-rekisteröintiä varten
Opinnäytetyön aiheena on elintarvike-entsyymituotteiden säilyvyys. Entsyymituotteet valmistetaan mikrobien tuottamista entsyymeistä. Seurannassa mukana olevia mikrobikantoja oli yhteensä 17, joista seurattavia tuote-eriä kertyi yhteensä 58. Tuotteiden säilyvyyttä seurataan määrittämällä entsyymin aktiivisuus noin kolmen kuukauden välein, kahden vuoden ajan. Euroopan elintarviketurvallisuus viranomainen eli EFSA (European Food Safety Authority) rekisteröi elintarvike-entsyymit takaamaan niiden laadun ja turvallisuuden elintarviketeollisuuden käytössä. Säilyvyystiedot kerätään EFSA- rekisteröintiä ja toimeksiantajan omaa tuoteseurantaa varten.
Entsyymin aktiivisuuden muuttumista tulkittiin pääasiassa aiemmasta seuranta-aineistosta. Opinnäytetyön aikaisesta seurannasta tulkittiin kahden eri määritysmenetelmän antamia tuloksia yhden tuotteen kohdalla.
Tuloksia havainnollistettiin entsyymin aktiivisuutena ajan funktiona ja tulkittiin käyttämällä lineaarista regressioanalyysiä. Havaittiin, että tuotteet säilyvät niille ilmoitetun ajan, mutta aktiivisuudessa esiintyi muutoksia seurannan aikana. Regressioanalyysillä selvitettiin, johtuivatko nämä muutokset entsyymin aktiivisuuden todellisesta muutoksesta säilytyksen aikana vai määritysmenetelmien luontaisesta hajonnasta. Aiemmin seuratuista tuotteista toisessa aktiivisuuden muutos oli määritysmenetelmän hajonnasta johtuvaa ja toisessa sitä voitiin selittää ajan kulumisella. Koska opinnäytetyön aikana mittatuloksia ei ehtinyt kertyä riittävästi, niistä ei ollut mahdollista tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Toisen opinnäytetyön aikaisen määritysmenetelmän kautta kuitenkin päästiin käsittelemään aktiivisuuden nousua kuvaavaa muutosta.
Työ antoi näkemyksiä määritysmenetelmien hajonnasta. Jatkossa voidaan ajatella määritysmenetelmien automatisoinnin lisäämistä, jotta saadaan vähennettyä aktiivisuusmäärityksen tekijästä johtuvaa tulosten hajontaa. Toinen näkökulma oli entsyymin aktiivisuuden muutoksen mallintaminen. Mallin antamaa ennustetta voidaan pitää sitä luotettavampana, mitä vähemmän hajontaa määritysmenetelmässä esiintyy.This thesis addresses the stability of food enzymes. Enzyme products are made from microbe originated enzymes. The survey conducted during this thesis project involved 17 microbial strains thus totaling 58 batches of products. The stability of the products were surveyed by determining enzyme activity approximately every third month for two years. European Food Safety Authority (EFSA) registers food enzymes to ensure their quality and safety in the use of the food industry. The stability data is gathered for EFSA registration purposes and for the commissioner of this thesis project for product control purposes.
The changes in enzyme activity were primarily interpreted from a previous survey. From the survey conducted during this thesis project, the results were interpreted from one product tested with two different activity determination methods.
The results were illustrated by enzyme activity as a function of time and analyzed using linear regression analysis. It was discovered that the products stayed stable for the time that was stated, but there were some changes in the enzyme activity during the survey. Regression analysis was used to determine whether these changes were caused by the actual change in enzyme activity or by variance caused by the activity determination methods. In one of the previously followed products, the change in activity was due to variance and in the other it was explained by the passage of time. Because the stability data gathered during this thesis project was not sufficient, it was not possible to make reliable conclusions. With the other activity determination method it was possible to address a change showing rising enzyme activity.
The thesis project provided views on variance in the activity determination methods. In the future automation of determination methods could be increased. This could decrease variance components occurring between different people doing the determination. Another view was to model the change in enzyme activity. The prediction of a model can be considered the more reliable, the less deviation the determination method has
SILA-BAC-tuotteiden käyttäjätutkimus
Suomessa tehdään suuria määriä säilörehua vuodessa talvea varten eläimille rehuksi, ja markkinoilla on monen eri valmistajan biologisia rehunsäilöntäaineita tarjolla. Naudat tarvitsevat rehua ympäri vuoden, ja koska nurmi ei kasva Suomessa ympäri vuoden, on jouduttu kehittelemään tuotteita, joilla saadaan rehu säilymään talven yli.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada SILA-BAC-tuotteiden valmistajalle Cortevalle ja tuotteen myyjälle Hankkijalle arvokasta käyttäjäkokemustietoa, sillä tuotteet ovat melko uusia Suomen markkinoilla ja biologisten säilöntäaineiden valmistajia on markkinoilla monia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hankkija Oy.
Opinnäytetyössä tehtiin Webropol-työkalulla asiakaskysely, joka lähetettiin SILA-BAC-tuotteita käyttökaudelle 2023 tilanneille asiakkaille. Kysely lähetettiin 448 asiakkaan sähköpostiin, ja vastauksia tuli 70, joten vastausprosentiksi muodostui 15,6 %. Kyselyssä kartoitettiin tuotteilla tehtyjen rehujen onnistumisia ja epäonnistumisia, sekä tiedusteltiin rehun maittavuutta naudoille ja tyytyväisyyttä tuotteiden ominaisuuksiin.
Tuloksista kävi ilmi, että SILA-BAC-tuotteita käyttäneet olivat pääosin tyytyväisiä tuotteiden laatuun, hintaan ja toimivuuteen. Myös tuotteiden muihin ominaisuuksiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista aikoi jatkaa näiden tuotteiden käyttöä tulevaisuudessa, ja vain muutama ilmoitti vaihtavansa happoihin tai käyttävänsä muiden valmistajien tuotteita. Pääsääntöisesti kaikkien kolmen sadon rehut olivat onnistuneet. Vain muutamilla vastanneista oli käynyt konerikkoja, tai muista kuin säilöntäaineesta johtuvia asioita, jolloin rehua oli mennyt pilalle. SILA-BAC-tuotteet ovat hyvin saaneet osuutensa säilöntäainemarkkinoilta ja jatkavat kasvuaan Suomen markkinoilla. Tuotteet ovat vastausten perusteella luotettavia, helppokäyttöisiä, hellävaraisia koneille ja turvallisia käyttäjille.
Toimeksiantaja voi jatkossa hyödyntää tuloksia SILA-BAC-tuotteiden valmistajan kanssa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Työn jatkokehitysideoina ovat tutkimuksen laajentaminen koskemaan myös pienannostelijoita, sekä tarkemmin millaisilla nurmiseoksilla SILA-BAC-tuotteita on käytetty. Tuotteiden käytöstä voi suunnitella myös palautelomakkeen tekoa, jonka voisi jakaa asiakkaille tuotteiden oston yhteydessä ja toivoa palautusta tiettyyn päivään mennessä
- …
